Mitä teette kun

Ghallup

teillä on suru puserossa??

29

439

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • itkenpaljon

      Mietin kuinka elämäni on perseestä ja voisiko jo hypätä sillalta alas.

    • Yritän riisua sen puseron mikä surua aiheuttaa. Se ei vaan onnistu ainakaan täydellisesti. Jääny osa surun puserosta päälle, mutta on siihen jo reikiä tullu, ja nyt odotan että milloin se tipahtaa päältä kun reiät suurenee.

      • kaivattuniihanuus

        Surullisena menen ja katselen sun kuvaasi, oi


    • toivonniin

      Yritän hiljentyä jos asiat joskus olisi paremmin

    • Runkkaan

      Ja mietin hyvärunkoisia naisia. Semmoinen hierovapilluinen pano, ne ajatukset herättää.

    • joskusnäin

      Haaveilen

    • Itkuvirsi

      Itken ja menen luontoon..

    • SurunEriTasot

      Riippuu surun syvyydestä.

      Jos inhimillisissä rajoissa ja pää sen kestää vielä niin kuuntelen surullista musiikkia, katselen jotain komedioita tai animaatioita syöden suklaata. Käyn juoksulenkillä,

      Jos surun syvyys alkaa voimistuun käyn tappo juoksulenkeillä, hajotan paikkojani siinä samalla kun ei kiinnosta enää vaikka rasitan itseäni vaarallisella tasolla jo. Nukun ylettömästi tai en ollenkaan, Ryyppään toistuvasti itseltäni muistin poikki. Itkua ei enää tule kuin kännissä, sillä surun syvyys on jo liian suuri.

      Kun surun syvyys ylittää kaikki sietorajat alkaa käytös olemaan jo täysin välimpitämätöntä itseäni kohtaan. Juoksulenkkejä tulee tehtyä maksimi vauhdilla millä kunto vaan antaa myöten. Lenkin pituus ylittää 10 km ja treeni tahti 4-6 kertaa viikko. Juoksemassa käydään suoraa leikkkausen jälkeen verta tikeistä vuotaen, 38, 3 asteen kuumeessa tai jalan rasitusvamman kivun kanssa.

      Alkoholia juodaan vaikka muisti on jo katki, niin kauan kunnes kaatuu tajuttomana suorilta jaloilta ja sammuu taikka alkaa suoraan oksentaan minuutteja sitten juotua jo pois päin.

      Liikenteessä ei enää kiinnosta katsella mihin sitä menee- aivan sama mikä valo palaa ja missä menee autoja. Jos jotain tapahtuu niin sitten tapahtuu-.

      Surun syvetessä maksimirajojenkin yli tulee mukaan itsemurha ajatukset ja tuntuu kuin maailmaa katsoisi usvan läpi. Ollen itse ulkopuolinen itsestään. .Sillloin surun syvyyys on jo ylittänyt kaikki rajat ja pää ei enempää kestä. Ollaan pohjissa.

      • huoli.heräsi

        Sinulla on suisidaalinen käytösmuoto tuossa mitä kuvaat.

        Epäsuora ja suora itsetuhoisuus

        Itsetuhoisuutta on kahdenlaista: epäsuoraa ja suoraa. Epäsuora itsetuhoisuus voi olla pitkäaikaista riskikäyttäytymistä, joka voi tuottaa mielihyvää. Esimerkiksi päihteet ja riskinottoa sisältävät harrastukset tai liikennekäyttäytyminen voivat olla epäsuoraa itsetuhoisuutta. Tällöin tarkoitus ei ole välttämättä vahingoittaa itseään, eikä riskin olemassaolosta olla aina tietoisia.

        Suoraa itsetuhoisuutta on itsensä tarkoituksenmukainen vahingoittaminen, kuten itsemurhat ja niiden yrittäminen. Viiltely ja itsemurhayritykset ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Viiltelyllä yritetään usein helpottaa ahdistunutta oloa, mutta ei kuolla. Kuitenkin viiltelyssä on aina olemassa kuoleman riski.

        Jos itsetuhoinen käytös jatkuu pitkään, se voi johtaa myös itsemurha-ajatuksiin. Itsetuhoisuuteen tulee aina hakea apua.

        http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/itsetuhoisuus/

        Onko mikä tilanne nyt? Tarkastele tuota ja arvioi oletko itsemurhavaarassa:


        http://www.iltalehti.fi/mieli/2014012017951126_md.shtml


      • SurunEriTasot
        huoli.heräsi kirjoitti:

        Sinulla on suisidaalinen käytösmuoto tuossa mitä kuvaat.

        Epäsuora ja suora itsetuhoisuus

        Itsetuhoisuutta on kahdenlaista: epäsuoraa ja suoraa. Epäsuora itsetuhoisuus voi olla pitkäaikaista riskikäyttäytymistä, joka voi tuottaa mielihyvää. Esimerkiksi päihteet ja riskinottoa sisältävät harrastukset tai liikennekäyttäytyminen voivat olla epäsuoraa itsetuhoisuutta. Tällöin tarkoitus ei ole välttämättä vahingoittaa itseään, eikä riskin olemassaolosta olla aina tietoisia.

        Suoraa itsetuhoisuutta on itsensä tarkoituksenmukainen vahingoittaminen, kuten itsemurhat ja niiden yrittäminen. Viiltely ja itsemurhayritykset ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Viiltelyllä yritetään usein helpottaa ahdistunutta oloa, mutta ei kuolla. Kuitenkin viiltelyssä on aina olemassa kuoleman riski.

        Jos itsetuhoinen käytös jatkuu pitkään, se voi johtaa myös itsemurha-ajatuksiin. Itsetuhoisuuteen tulee aina hakea apua.

        http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/itsetuhoisuus/

        Onko mikä tilanne nyt? Tarkastele tuota ja arvioi oletko itsemurhavaarassa:


        http://www.iltalehti.fi/mieli/2014012017951126_md.shtml

        Ei välitöntä vaaraa, mutta elämänhistoriani ja herkkyyteni takia depressiolle ja sen aikana esiintyvällä voimakkaalle itsetuhoisuudelle minulla on elinikäinen itsemurhakuoleman riski. Monikertaisena. Minut on luokiteltu jo nuorena siihen riskiryhmään joka jossain vaiheessa elämänpolkua tekee itsemurhan. Prosentuaalisesti luokiteltuna kuulun kai sitten ihan kärkipäähän niitä jotkan aikaisemman historiansa perusteella lähtee täältä ko. tavalla.

        Olen yrittänyt sopeutua asiaan ja yrittää ottaa elämänvalinnoissa sitä huomioon etten aseta itseäni sellaiseen elämäntilanteeseen jossa ennuste toteutuisi

        Itsemurha kuolemani riski on kai lähellä 70-80 prosenttia, jollei jopa 90 joten aika tulisilla hiilillä sitä joutuu elämään ja tarkkaan vartioida sitä millaiseksi elämänsä päästää


      • huoli.heräsi
        SurunEriTasot kirjoitti:

        Ei välitöntä vaaraa, mutta elämänhistoriani ja herkkyyteni takia depressiolle ja sen aikana esiintyvällä voimakkaalle itsetuhoisuudelle minulla on elinikäinen itsemurhakuoleman riski. Monikertaisena. Minut on luokiteltu jo nuorena siihen riskiryhmään joka jossain vaiheessa elämänpolkua tekee itsemurhan. Prosentuaalisesti luokiteltuna kuulun kai sitten ihan kärkipäähän niitä jotkan aikaisemman historiansa perusteella lähtee täältä ko. tavalla.

        Olen yrittänyt sopeutua asiaan ja yrittää ottaa elämänvalinnoissa sitä huomioon etten aseta itseäni sellaiseen elämäntilanteeseen jossa ennuste toteutuisi

        Itsemurha kuolemani riski on kai lähellä 70-80 prosenttia, jollei jopa 90 joten aika tulisilla hiilillä sitä joutuu elämään ja tarkkaan vartioida sitä millaiseksi elämänsä päästää

        Älä pelottele ittees tilastoilla. Elä ittees rakastaen


      • SurunEriTasot
        huoli.heräsi kirjoitti:

        Älä pelottele ittees tilastoilla. Elä ittees rakastaen

        Yritänkin. Ei vaan tunnu kivalta aina olla itsekäs. Suututan miehiä kun heittelen heitä heidän epävakaan riskikäytöksen takia pois elämästäni.

        En ymmärrä mikä saa miehistä niin tasapainottomia. Kun loukkaannutaan pyyhälletään baarin ettiin heti panoa, soitellaan kännissä keskellä yötä ja riehutaan. Valehdellaan ja remutaan. petetään taikka käydään mustasukkaisena käsiksi.

        En voi muuta kun poistaa semmoisen epävakauden elämästäni tai muuten se alkaa näkyyn minun mielialassa depressiivisyyden paluuna ja siitä ei enää montaa kuukautta sitten kun itsemurha-ajatukset tekee com bäkin...

        En voi ottaa kaiken maailman mielenterveysongelmaisia lähelleni jos käytös minua rikkovaa tai muuten oma mielenterveys hajoaa.


    • naarasleijona1

      Leijona pennut auttaa jaksamaan silloinkin kun olin aivan pohjalla

    • Menensänkyyn

      Ja olen peiton alla. Itken jos itkettää. .

    • ylösulosjalenkille

      Yritän jotenkin ymmärtää että Miehet joilla on piilotettu naisviha sortavat kumppaniaan siinä yksi syy

    • surrur_rukki

      Stereon nappulat kaakkoon ja ulkoilemaan kuulokkeet korvilla.

      Raivosiivouskin auttaa toisinaan.

    • Meensalille

      Vedän treenit äärirajoille.

    • Sitäkaisitten

      Joskus käy niin, että tunnen toisen tekevän pahaa tahallaan ja aiheuttavan surua. Silloin sarkasmi on purevaa, jälkeen päin se tosin itseäni harmittaa. Tunne on hyvin leimuava, adrenaliini virtaa ja koston halu kohisee suonissa. On tahto nöyryyttää, kostaa kaikki se lohduttomuuden kokemus. Yleensä rauhallinen ja rauhantahtoinen muuttuu piruilevaksi paholaiseksi. Se paholainen nauttii toisen kiemurtelusta satimessa. Se asettelee sanansa niin, ettei toisella ole mahdollisuutta puolustautua tai paeta. Se on narsistinen puoleni. Se puoli löytää heikkouden ja tekee sen joskus niin, ettei toinen edes ensin tajua tulevansa kohta yllätetyksi housut kintuissa. Aina ne sanat ovat eräänlaisia totuuksia. Ihan tosiasioita ja toinen tietää sen. Se on vain kolikon kääntöpuoli, jota tavallisimmin en onneksi katso. Kosto on mielestäni alkeellinen puolustuskeino, olen onneksi kehittynyt tuossa ja vaikka toinen olisi ansainnut opetuksen, käytän sitä harvemmin.

      Sitten jos kyseessä on suru läheisen kuolemasta, en yhtään tiedä, mitä tekisin.

      • surusta_puhetta

        Sekoitat surun ja vihan. Vihaa ketju ei koskenut


      • Sitäkaisitten
        surusta_puhetta kirjoitti:

        Sekoitat surun ja vihan. Vihaa ketju ei koskenut

        Sinä sekoitat tunteen alkuperän ja sen aiheuttaman käytöksen. Etpä taida olla ollut ruutia keksimässä sinäkään, kun et psykologiasta tuon vertaa ymmärrä.
        Oletko lukenut surun eri vaiheista esimerkiksi? Et, sitä minäkin.


      • Oikeastikoolet

        sitä mieltä, että kukaan koskaan ei ole aavistanut tulossa olevaa hyökkäystäsi? Että olisitkin itse ollut se housut ainakin puolitangossa seisova.


      • Sitäkaisitten

      • Oikeastikoolet

        No minä en ollut tuo eka kommentoija enkä kyseenalaistanut vihaa osana suruprosessia. Kysyin siis ihan mielenkiinnosta tuosta tavastasi toimia vihaisena (ja loukattuna?).


    • Eiauta

      Siirrän puserosta vaikka housuihin.

    • kunneshelpottaa

      Itken yksin.

    • itkeäpillitän

      eilen just saunan lauteilla itkeä tihrustin kurjaa elämääni. Räkä vaan valui nenästä ja heti helpotti vähäksi aikaa. Sitten menin suihkuun huuhtelemaan räät pois ja kyyneleet pois.

    • ViimeisetLauseetTäällä

      Kellon tikitys kuuluu voimakkaana, kun katselen tuulessa heiluvia koivuja, naapuritalon seinää ja kadulla kulkevia ihmisiä. Mitähän noille kuuluu? Miten niillä menee? Surullisuus on niin läpitunkevaa, etten muista, mitä pari sekuntia sitten mietin. Mietin kyllä omaa elämääni, josta tällaisena hetkenä ei löydy juuri mitään hyvää.

      Ei millään jaksaisi, mutta on pakko jaksaa. Vielä tuo robottiseula, sitten lähetä -nappi ja pois täältä.

      • Poispalstaltavain

        Mitähän tuo meinasi? Toivottavasti kaikki on hyvin...


    • Melkoohut

      Menen hiljaiseksi, ajatus ei kulje, enkä löydä sanoja. On tyhjä olo. Toisinaan myös toisen ihmisen suru koskettaa niin, että tunnen tuon saman. Silloin halaan ja itken.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      44
      8921
    2. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      78
      5442
    3. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      1
      4780
    4. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      38
      3914
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      54
      3282
    6. Jos jokin ihme

      Tapahtuisi huomenna niin mikä se olisi sinun elämässäsi?
      Ikävä
      46
      3181
    7. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      27
      3155
    8. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      41
      2266
    9. Onko yhtään ikävä

      Vai pitäisikö sinut unohtaa
      Ikävä
      34
      1902
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      209
      1747
    Aihe