Jeesus varoittaa puheiden ja tekojen ristiriitaisuudesta viinitarhavertauksellaan.
”Hyvin menee, jos itsensä kanssa pärjää”, totesi eräs vanha ihminen. Hänen olemuksestaan näki, että elämä oli opettanut nöyryyttä. Hän muisteli elämän vaikeita vaiheita ja koki, että usko auttoi häntä vaikeuksissa eteenpäin. Itsetuntemus voi auttaa meitä tasapainoon ajallisten asioitten kanssa, mutta ikuisten asioitten äärellä tarvitaan Jumalan sanaa ja uskoa.
Jeesus käytti monissa opetuksissaan havainnollisena esimerkkinä viinipuuta ja viinitarhaa (Joh. 15:1). Matteuksen evankeliumin tekstissä kahta poikaa pyydettiin töihin viinitarhaan. Isäntä olisi halunnut molemmat pojat työhön, mutta vain toinen lähti. Töitä olisi riittänyt molemmille, sillä sato meni nopeasti pilalle ja pilaantuneella sadolla ei tehnyt enää mitään. Toisen pojan ongelmana oli työhalujen puute.
Viinitarhan työt
Jeesus kysyi: ”Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?” Opetuksen ydin ei ollut viinitarhassa tehtävässä työssä, vaikka se on tärkeää Jumalan työtoveruutta, vaan kutsun vastaanottamisessa.
Poika, joka lähti viinitarhaan, oli aluksi kieltäytynyt menemästä töihin. Hän oli kuitenkin noudattanut kutsua, vaikka isäntä jäi siihen luuloon, ettei hän haluaisi lähteä. Toinen poika oli auliisti luvannut hoitaa työn, mutta tuli toisiin ajatuksiin.
Jeesus ei kierrellyt selittäessään opetuksen sisältöä, vaan sanoi fariseuksille: ”Portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.”
Fariseukset noudattivat tarkasti Mooseksen lakia. Se oli heille pelastuksen asia. Kuitenkin heiltä puuttui elämän tärkein asia ja sen myötä kaikki. (Matt. 23:1–3.) Fariseus oli kuin isäntänsä poika, joka lupasi mennä viinitarhaan töihin, mutta jätti menemättä – teot ja puheet olivat ristiriidassa. Julkisyntisten oli helpompi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan kuin oman hurskautensa varaan rakentavan fariseuksen.
Viinitarhan isäntä ei pakottanut poikiansa töihin. Keskustelu käytiin selvästi viinitarhan ulkopuolella eikä isäntä ollut itse työtä seuraamassa. Hän luotti, että työt tulevat tehdyksi. Kertomuksessa ei kerrota, mitä työpäivän jälkeen tapahtui, mutta talon isännän tietoon tuli varmasti sadonkorjuun onnistuminen.
Jumalan aika on aina oikea
Uskon asioissa on monesti epäilyksiä. Elämän vaikeudet ja uskon kysymykset voivat kasvaa niin suuriksi, että epäilemme Jumalan sanan luotettavuutta. Onko usko näin yksinkertaista? Olenko oikein uskomassa? Miten Jumalan valtakunta näkyy täällä maan päällä?
Sen verran tarvitsemme itsetutkistelua, että löydämme itsemme armoa tarvitsevaksi. Jumala antaa lahjana kaiken, mitä pelastukseen tarvitsemme.
Viinitarhassa odotettiin kypsän sadon tuloa. Viiniköynnöksiä ei kannata poimia syötäväksi liian aikaisin tai liian myöhään. Jumala toimii aina oikeaan aikaan.
Jumalan armon ihmeet näkyvät myös siinä, miten ilosanoman tuojat löytävät sielunhädässä olevan luo. Apostolien teoissa puhutaan Filippoksesta, joka kohtasi Etiopian hoviherran tämän palatessa kotiin pyhiinvaellusmatkalta Jerusalemista. Matkan aikana ei ollut löytynyt sielunrauhaa. Hän luki Raamattua, mutta ei ymmärtänyt lukemaansa.
Filippos selitti Raamatun kärsivän palvelijan tarkoittavan Jeesusta ja julisti evankeliumia hoviherralle. Matka jatkui, ja vaunut veivät hoviherran kotimaahan. Matkalla Etiopiaan oli tapahtunut uskomisen ihme. Synnit olivat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja hoviherra iloitsi armosta.
Uskon kautta voi päästä ikuiseen elämään. Uskoa saarnataan uskosta uskoon. (Room. 1:17) Jumalan lapset omistavat uskon, joka on säilynyt saman sisältöisenä läpi vuosisatojen. Evankeliumin avulla usko säilyy samanlaisena. Jokainen tarvitsee uskon tiellä evankeliumin apua ja lohdutusta.
(Hepr. 4:16) Turvautukaa evankeliumiin!
”Hyvin menee, jos itsensä kanssa pärjää”, totesi eräs vanha ihminen. Hänen olemuksestaan näki, että elämä oli opettanut nöyryyttä. Hän muisteli elämän vaikeita vaiheita ja koki, että usko auttoi häntä vaikeuksissa eteenpäin. Itsetuntemus voi auttaa meitä tasapainoon ajallisten asioitten kanssa, mutta ikuisten asioitten äärellä tarvitaan Jumalan sanaa ja uskoa.
Jeesus käytti monissa opetuksissaan havainnollisena esimerkkinä viinipuuta ja viinitarhaa (Joh. 15:1). Matteuksen evankeliumin tekstissä kahta poikaa pyydettiin töihin viinitarhaan. Isäntä olisi halunnut molemmat pojat työhön, mutta vain toinen lähti. Töitä olisi riittänyt molemmille, sillä sato meni nopeasti pilalle ja pilaantuneella sadolla ei tehnyt enää mitään. Toisen pojan ongelmana oli työhalujen puute.
Viinitarhan työt
Jeesus kysyi: ”Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?” Opetuksen ydin ei ollut viinitarhassa tehtävässä työssä, vaikka se on tärkeää Jumalan työtoveruutta, vaan kutsun vastaanottamisessa.
Poika, joka lähti viinitarhaan, oli aluksi kieltäytynyt menemästä töihin. Hän oli kuitenkin noudattanut kutsua, vaikka isäntä jäi siihen luuloon, ettei hän haluaisi lähteä. Toinen poika oli auliisti luvannut hoitaa työn, mutta tuli toisiin ajatuksiin.
Jeesus ei kierrellyt selittäessään opetuksen sisältöä, vaan sanoi fariseuksille: ”Portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.”
Fariseukset noudattivat tarkasti Mooseksen lakia. Se oli heille pelastuksen asia. Kuitenkin heiltä puuttui elämän tärkein asia ja sen myötä kaikki. (Matt. 23:1–3.) Fariseus oli kuin isäntänsä poika, joka lupasi mennä viinitarhaan töihin, mutta jätti menemättä – teot ja puheet olivat ristiriidassa. Julkisyntisten oli helpompi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan kuin oman hurskautensa varaan rakentavan fariseuksen.
Viinitarhan isäntä ei pakottanut poikiansa töihin. Keskustelu käytiin selvästi viinitarhan ulkopuolella eikä isäntä ollut itse työtä seuraamassa. Hän luotti, että työt tulevat tehdyksi. Kertomuksessa ei kerrota, mitä työpäivän jälkeen tapahtui, mutta talon isännän tietoon tuli varmasti sadonkorjuun onnistuminen.
Jumalan aika on aina oikea
Uskon asioissa on monesti epäilyksiä. Elämän vaikeudet ja uskon kysymykset voivat kasvaa niin suuriksi, että epäilemme Jumalan sanan luotettavuutta. Onko usko näin yksinkertaista? Olenko oikein uskomassa? Miten Jumalan valtakunta näkyy täällä maan päällä?
Sen verran tarvitsemme itsetutkistelua, että löydämme itsemme armoa tarvitsevaksi. Jumala antaa lahjana kaiken, mitä pelastukseen tarvitsemme.
Viinitarhassa odotettiin kypsän sadon tuloa. Viiniköynnöksiä ei kannata poimia syötäväksi liian aikaisin tai liian myöhään. Jumala toimii aina oikeaan aikaan.
Jumalan armon ihmeet näkyvät myös siinä, miten ilosanoman tuojat löytävät sielunhädässä olevan luo. Apostolien teoissa puhutaan Filippoksesta, joka kohtasi Etiopian hoviherran tämän palatessa kotiin pyhiinvaellusmatkalta Jerusalemista. Matkan aikana ei ollut löytynyt sielunrauhaa. Hän luki Raamattua, mutta ei ymmärtänyt lukemaansa.
Filippos selitti Raamatun kärsivän palvelijan tarkoittavan Jeesusta ja julisti evankeliumia hoviherralle. Matka jatkui, ja vaunut veivät hoviherran kotimaahan. Matkalla Etiopiaan oli tapahtunut uskomisen ihme. Synnit olivat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja hoviherra iloitsi armosta.
Uskon kautta voi päästä ikuiseen elämään. Uskoa saarnataan uskosta uskoon. (Room. 1:17) Jumalan lapset omistavat uskon, joka on säilynyt saman sisältöisenä läpi vuosisatojen. Evankeliumin avulla usko säilyy samanlaisena. Jokainen tarvitsee uskon tiellä evankeliumin apua ja lohdutusta.
(Hepr. 4:16) Turvautukaa evankeliumiin!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.