Kokemusta on lähes 20 eri isännöitsijästä n. 30 v ajalta ja siltä pohjalta kirjoittelen. Onko isännöitsijöiltä kadonnut maalaisjärki vai ammattitaito kun joka hommaan tarvitaan kartoitus, kuntoarvio, tutkimus jne.
Olen tällä hetkellä kolmen taloyhtiön hallituksessa. Eräässä yhtiössä todettiin hallituksen omalla porukalla paikalla käyden (isännöitsijä mukana), että eräs pesuhuone vaatii pikaista remontointia: täysremontti. Samalla päätettiin remontoida pari muutakin alkuperäiskuntoista pesutilaa. Päätös kirjattiin kokouspöytäkirjaan.
Kaikki piti olla selvää ja jäätiin odotteleen tarjouksia. Seuraavaan kokoukseen isännöitsijä kiikuttaa kosteuskartoitusraportin, jossa todettiin, että pintakosteuksia on rakenteissa ja remontointia suositellaan, kartoituksen hinta 2000€.
Toisessa yhtiössä isännöitsijä ehdotti salaojien kuvausta vaikka tiedettiin hyvin, että tukossahan ne on useammastakin paikasta ja joka tapauksessa uusitaan.
Joka hommaan tarjotaan kartotusta tai tutkimusta vaikka vika olisi nähtävissä jo silmällä. Kyllä kai se remonttiurakoitsija on paras tutkija ja näkee parhaiten tilanteen kun avaa paikkoja.
Oma käsitykseni on, että kartoituksia ja tutkimuksia tehdään syystä, jotta saadaan selville kohteen kunto ja erityisesti se, TARVITSEEKO REMONTOIDA/KORJATA.
Olen tällä hetkellä kolmen taloyhtiön hallituksessa. Eräässä yhtiössä todettiin hallituksen omalla porukalla paikalla käyden (isännöitsijä mukana), että eräs pesuhuone vaatii pikaista remontointia: täysremontti. Samalla päätettiin remontoida pari muutakin alkuperäiskuntoista pesutilaa. Päätös kirjattiin kokouspöytäkirjaan.
Kaikki piti olla selvää ja jäätiin odotteleen tarjouksia. Seuraavaan kokoukseen isännöitsijä kiikuttaa kosteuskartoitusraportin, jossa todettiin, että pintakosteuksia on rakenteissa ja remontointia suositellaan, kartoituksen hinta 2000€.
Toisessa yhtiössä isännöitsijä ehdotti salaojien kuvausta vaikka tiedettiin hyvin, että tukossahan ne on useammastakin paikasta ja joka tapauksessa uusitaan.
Joka hommaan tarjotaan kartotusta tai tutkimusta vaikka vika olisi nähtävissä jo silmällä. Kyllä kai se remonttiurakoitsija on paras tutkija ja näkee parhaiten tilanteen kun avaa paikkoja.
Oma käsitykseni on, että kartoituksia ja tutkimuksia tehdään syystä, jotta saadaan selville kohteen kunto ja erityisesti se, TARVITSEEKO REMONTOIDA/KORJATA.
Vastaukset 3
Vanhimmat
>>Onko isännöitsijöiltä kadonnut maalaisjärki vai ammattitaito kun joka hommaan
>> tarvitaan kartoitus, kuntoarvio, tutkimus jne.
Kysymys voi olla silkasta rahastuksesta, kun nuo piirit (is, urak, kons) ovat verkostoituneet ja kuvioita jaetaan sulle-mulle periaatteella. Itse olen joutunut taloyhtiössä jarruttelemaan, kun PEOLOTTELULLA ja UHKAILULLA viedään asukkaita kuin kuoriämpäriä ja aina ne sopulit vaan kusettajien leikkiin lähtee, vaikka kuinka yrittäisi puhua järkee.
Kerrostalojen putkiremonteista on jo tullut silkka MUOTI-ilmiö ja moku/sopuli/kuspää automaattisesti taipuu putkiremontiin, kun vähän pelotellaan vaikka talo olisi vain 30 vuotias.
Todellisuudessa talo kestää helposti 60 vuotta ilman mitään vaurioita ja senkin jälkeen voidaan katsoa ensimmäisiä ja niiden laajuutta ja miettiä vasta sitten, onko TODELLISTA tarvetta vieläkään vai riittääkö, että korjataan ensioireet. Näin voidaan menetellä turvallisesti, sillä vaikka vedätettäisiin vieläkin pidemmälle, ei ylimääräistä haittaa aiheudu koska paikat revitään auki kuitenkin ja kaikki vaihdetaan, kun remonttiin ajaudutaan. Nyt siis noita remppoja tehdään tyypillisesti 30 vuottakin ennen todellisen elinkaaren päätepisteen koittamista.
Ja velat vain kasvavat, jääden yhtiölainaksi ja pudottavat samalla summalla käteen jäävää rahaa myydessä. Mutta takkiinhan tässä tulee EURO-rehvastelijoille muutenkin. Markkamiehet sentään vielä porskuttaa. Jatkossakin.
t. svt
Kyseessä on hyvin pitkälle käytön aikainen rahastus. Rahastajapiirien propakantamylly jauhaa myös mediassa ja yllyttää tekemään aivan ennenaikaisia ja jopa täysin turhia remontteja. Myös homeita ja kosteusvaurioita on kaikissa asunnoissa, niin että ne hengenvaarallisia on asua. Ja kansa uskoo kaiken ja maksaa.
Isännöitsijä saattaa yhtiökokouksessa vielä selitellä vanhan kaavan mukaan miten nämä hirmukalliit rempat pitävät osakkaiden asunto-omaisuudet arvossaan. Näin vaikka sijainti talolla olisi sellainen, että ei pidemmän päälle asunnoille pahemmin kysyntää ole odotettavissa varsinkaan kun propakantamylly tietty alkaa niiden tehtyjen remppojen jälkeen jauhaa siitä miten talo pitäisi jo aikansa eläneenä purkaa ja uusi tilalle rakentaa. Tonni neliö putkiremppaan ja toinen tonni julkisivuremppaan ja muuta pienempää lisäksi. Aivan kuin ei olisi ihmisten varojen käytön kannalta viisaampaa vaan käyttää taloa asuntoina pakolliset huollot tehden niin kauan kuin se talo toimii ja sillä kysyntää asuntoina on, ja sitten kun se talo tiensä päähän tulee niin sen purkaminenkin voi hyvin olla vaihtoehtona, ja tämä siis joskus 60 ikäisestä lähtien.
Taas "kyllä tämä ilman remonttiakin kestää kunnes minut haudataan" -vaarit kitisee muutaman tonnin kuluista, mitkä on kämppää kohti muutamia kymppejä. Eläkeläisillä / viinan kanssa itsensä työkyyttömiksi lätränneillä riittää aikaa moiseen...
Muutamaa tonnia kun tutkimuksissa pihdataan, voi edessä olla muutaman sadan tonnin yllätys remontin aikana. Tämä tuli itselleni eteen yhden asuinkerrostalon julkisivuremontissa, missä oikeat raudoitukset olivat kunnossa, mutta seinistä pitikin kaivaa pari kilometriä "ei rakenteellisia raudoituksia", käytännössä pieniä harjateräksen hukkapätkiä, jotka oli vaan heitelty betonin sekaan, kun elementtitehtaan työntekijät eivät niitä jätelavalle jaksaneet kiikuttaa. 50 tonnia meni budjetti pitkäksi. Onneksi kämppää kohti summa oli vain tonnin verran.
Myyrmäessä taas useammankin talon pesubetonipintaiset sänkkärielementit olivat niin huonokuntoisia, että julkisivurempan jo alettua tyylilaji muuttui - ei laitetakaan lisälämmöneristystä, vaan puretaan ulkokuoret ja nyk. eristeet kokonaan pois ja laitetaan uudet eristeet ja muurataan uusi kuorimuuri tiilestä. Tuli kyllä komean näköinen ja varmasti kestääkin pidempään kuin alkup. suunnitelman korjausmenetelmällä, mutta hintakin vallan helvetisti kalliimpi. Kiva ylläri asukkaille, joille on yhtiökokouksessa "myyty" remontti budjettihinnalla X euroa neliö ja todellisuus onkin 3X tjsp. hinta.
Kalliiksi tulee myös korjausmenetelmässä pihtaaminen. Nähty on talo, jossa ei ruostuvia raudoituksia kaivettu esiin ja suojattu. Seinät vaan hiekkapuhallettiin ja uutta maalia pintaan. Tuli nätti ja talo näytti 1. vuoden ihan yhtä hyvältä kuin raskaammin ja kalliimmalla korjatut. Sitten alkoi seinät halkeilla uudelleen ja 3 vuotta remontin jälkeen talo oli yhtä repsahtaneen näköinen kuin kokonaan remontoimattomat naapurinsa.