Onko kokemusta siitä, miten yhteistyö sujuu siinä tapauksessa kun biovanhemmat ovat ulkomaalaisia eikä yhteistä kieltä ole? Asia mietityttää kovasti, sillä lapsen äidinkielen säilyttäminen ei sijaisperheessä onnistu. Miten tapaamiset sujuvat, jos lapsella ja vanhemmeilla ei ole yhteistä kieltä? Lapsi sijoitetaan niin aikaisin, ettei ole ennättänyt oppia puhumaan.
Biovanhemmat ulkomaalaisia
Elmeriina
2394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
meillä kävi sijoitettuina irakilaislapsoset kuukauden ajan.
lyhyessä sijoituksessa oli palautus koko ajan tiedossa ja kommunikointi tapahtui englanniksi. huonosti niin meidän kuin biojenkin taitamana. mutta samalla ongelmitta.
poikkeavaa oli vain todella tiivis yhteydenpito suvun ja lasten välillä. tapaaminen viikottain soitot parikertaa viikossa.
lapset puhuivat tullessaan hoono soomi, mutta oppivat lasten kanssa nopeasti lisää.
olisin valmis yrittämään uudestaan. muistot ovat hyvät, paremmat kuin joistakin kotimaisista.
....venäläisen äidin lapselle, siis "meen" nuori on naimisissa venäläisen kanssa ja heillä lapsi, lapsi puhuu sujuvasti molempia kieliä ja on muutenkin perinyt erittäin paljon taiteellisia lahjoja äidiltään, äiti on erittäin lahjakas, monella alalla.
He ovat erittäin sukurakkaita ja huomaavaisia.
Harmi vaan sieltä löytyy se toinenkin puoli, joka ei aina ole rehellinen.
Tämä meni vähän asian "ohi" sillä ei meillä sijoituksessa siis ole, mutta "tälläinen tapaus" löytyy!