Tarjolla olisi kaksi erilaista tonttia. Toinen on perinteinen peltotontti ja toinen puuston peittämä tontti, jossa kallio tdn. ainakin paikoittain lähellä maanpintaa. Kumpi parempi? Tarkoitan lähinnä perustustavan valintaa, pohjatöiden määrää ja tietenkin kustannuksia. Peltotontilla joutuisi tdn. paaluttamaan n. 15-20 metriä. Tarkoituksena on rakennuttaa 160-170 m2 yksikerroksinen talo.
metsä- vai peltotontti?
arpoja
1611936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valitse se, kumpi paikka miellyttää enemmän. Kotipihaa olet valisemassa. Rakennuskustannuksiin valintasi vaikuttaa varmaankin maksimissaan 5%.
Ei tarvi kaataa puita, hävittää oksia, eikä kaivaa kantoja ylös. Vituttaa, kun kunnan ääliömäisen kaavoituspolitiikan takia joudun rakentamaan tonttini metsäiselle osalle, vaikka peltoakin olisi tarjolla.
Tulee ihan helvetisti ylimääräistä perkuuta mokoman takia. Ja sitten en *todellakaan* ymmärrä miksi ihmiset haluaa haudata talonsa kuusikon keskelle. Aukealle pellolle saa itse tehdä sellaisen puutarhan kuin haluaa, eikä tarvi sietää kuusia, koivuja, haapoja, leppiä tms. roskapuita.
ja kukkulalle, pelloille rakennetaan vain saviolla kun metsä on loppu.
Lakikin kieltää pellolle rakentamisen ja kunnanisät ei anna lupaa.
Mikä vika pellossa ?
kaikki on vaikeaa kun mullassa rakentaa eli maat joutuu ajamaan pois ja sepeliä tilalle joka paikkaan ja rakentamisen jälkeen multaa takaisin pintaan.
Ja useimmiten joutuu paaluttamaan ne peltotontit.
Ja maisema on ankea eli kaikki suojapuut ja pensaat pitää istuttaa.
Esi-isät rakensi muualle kuin pellolle, metsän reunaan, kukkulalle jne.
"Ja maisema on ankea eli kaikki suojapuut ja pensaat pitää istuttaa."
Siis mikä on tää suomalainen vimma piiloutua "suojapuiden ja -pensaiden" taakse ? Ihan käsittämätöntä maassa, joka on käytännössä yhtä suurta metsää...
"Esi-isät rakensi muualle kuin pellolle, metsän reunaan, kukkulalle jne. "
Heh, ne "esi-isät" joutuivat tosiaan rakentamaan metsään, koska peltoa ei ollut vielä kukaan raivannut. Täältäkö nämä suomalaisen kaavoituksen pyhät ja itsestäänselvät opit kumpuavat...?
Ei tässäkään asiassa tarvita vaihtoehtoja: kaikki viihtyköön pusikossa ja näreikössä, koska se on kaavoittajan mielestä oikein.
No, meidän tontin metsäiseltä osuudelta kaatuu pian jokaikinen puu ja puska. Kannot kaivetaan ylös ja pihasta tehdään hoidettu ja aurinkoinen puisto. Siinä sitten kaavoittaja saa pitkän nenän, kun maisema muuttuu kertaheitolla, hä-hää!
Hei, ei sitä viidakossa tartte asua, mutta suojaisampi paikka on myös mukavuustekijä ja energiatalouden kannalta merkittävä asia. Peltojen keskellä ei meinaan ole mukavaa, kun tuuli puhaltaa 15m/s ja pakkasta on riittävästi.
Joidenkin mittauksien mukaan tuuli pystyy muistaakseni nostamaan jäähdytysvaikutuksellaan kylmyyden kaksinkertaiseksi tyyneen säähän verrattuna.
tasamaan töröttäjiä - ei puun puuta pihapiirissä kymmeniin vuosiin. No, jos tykkäät....
On se vaan kamalan näköistä kun pellolle tehdään kasa samanvärisiä puumökkejä. Tai erivärisiäkin, hällä väli. Sitten ostetaan tuijia ja riippapihlajia, että 20 vuoden päästä olis vähän näkösuojaa =(
Tuuli puhaltaa joka nurkasta kesät, talvet. Eipä oo hyttysiä, kun grillikin pitää sytyttää tuulen alapuolella talon takana..
Molemmilla tonteilla saat painumattoman talon (kuten sanoit, paalutat peltotontilla). Peltotontilla on se vaiva, että jos nostat maanpintaa tontilla, se painuu kun savikerroksen kuorma kasvaa. Seurauksena on että viemärien ja vesijohtojen kanssa voi tulla vaikeuksia kun ne painuvat maan mukana. Voit tietysti paaluttaa nekin tai tehdä siirtymärakenteen => kustannuksia. Maa voi painua myös vaikkapa lähistölle tehtyjen viemärien tms. takia. Ne kun muuttavat maan kosteustasapainoa. Yleensä mäkitontilla on helpompi saada sade- ja sulavedet ohjattua pois sokkelin vierestä. Mäkitontilla tulee luonnollisesti helpommin louhimista mutta ei nyt maailmanloppu ole. Ja luultavasti saat myös jäämään isompaa puustoa tontille (pellolla ei ole puita. Jotkut meistä arvostavat myös näitä asioita, myös tämä inssi. No, mieltymykset näissäkin voivat ratkaista.
Metsän raivaaminen tontiksi on melkoinen urakka. Sieltä löytyy myös usein suuria kiviä jotka pitää kaivaa ja kuljettaa pois. "Hyvällä" tuurilla kiviä joudutaan jopa räjäyttämään jos ovat todellla isoja. Toisaalta pellolla joutuu usein paaluttamaan ja onhan se vähän kalju ennenkuin saat istutuksia yms. Mutta ei se ole herkkua metsänkeskellä hyttysten syötävänäkään! Niin tai näin, näistä kahdesta valitsisin pellon.
ei ole paaluttanut vaikka pellolle on rakentanut niin ihmetyttää tämä väite että melkein aina joutuu paaluttamaan
..kaupunki vaatii,että AINA kun pellolle rakennetaan paalutetaan. Ovat ilmeisesti oppineet kantapään kautta, että savi ei kanna ikuisesti.
Turussakin perustukset suunnitellaan ja toteutetaan perustamistapalausunnon mukaisesti. Jos pohjetutkimuksen mukaan paaluja ei tarvita, Turkukaan niitä ei vaadi.
...muistan lukeeneeni jostain (joko Turun kotisivuilta tai jostain opuksesta) , että peltotonteilla sijaitsevat talot on paalutettava.
paaluttaminen ole mikään itsestään selvyys. Ei sitä automaattisesti voi vaatia mikään viranomainen. Sen sijaan pohjatutkimus todennäköisesti vaaditaan ja parasta onkin vaatia. Pohjatutkimus selvittää mikä on asiallinen perustamistapa. Eli pitääkö paaluttaa vai riittääkö esim. reunavahvistettu laatta ja/tai mahdollisesti kevennysperustus. Vai pärjätäänkö anturoilla, massanvaihdon kanssa tai ilman.
Eri asia sitten jos kunta on jo teettänyt alueella pohjatutkimukset (niinkuin yleensä) ja siinä on todettu paalutusta tarvittavan.