Tällaisia tuntemuksia viime aikoina:
Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan
tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan
Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan?
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan?
Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan
minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan
tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan
Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan?
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan?
Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan
minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ei ei ei ei ei ei ei ja ei
Miksi ei?
Miksi olisi?
sitähän se ikävointi
Kyllä joskus on ollut tuollainen ikävä.
Ikävä johonkin. Erilaiseen. Nosteeseen.
Yrität pitää yllä uskoa mutta se hiipuu.
Etsit sitä ihmisten silmistä mutta se näyttä kaikkoavan vain kauemmaksi.
Tuolla se vilahti, nurkan taakse. Joutuin. Perään.
Ei näy enää mitään. Ehkä se oli unta.
Ei ollut minulle. Se että joku kollega kaipaisi saa minussa naurunpyrähdyksen aikaan, mutta viesti silti puhutteli jopa minua, aikuista miestä.
En ikävöi ketään tiettyä henkilöä, vaan enemmänkin jotain mitä ei ollutkaan, enemmänkin satua johon lapsena uskoin.
Nykyiselle kollegalleko?
Lapsesta asti ollut kaipuu ja ikävä johonkin määrittelemättömään. Tuntunut kuin olisin väärässä paikassa tai ehkä enemmän, että minun olisi kuulunut olla jossain muualla. Siellä, missä minua odotetaan. Joskus tunne ollut tuskainenkin, nykyään enää hiljaa taustalla soliseva.
Minä ikävöin henkilöä.
kaivata jotain mitä ei ole koskaan ollutkaan?
Onko se uni jonka odottaa toteutuvan, vai haave jonka on itse kehittänyt, tietäen ettei se koskaan edes voi toteutua.
Helposti, jos tilanne ja olosuhteet on tässä ja nyt sietämättömät. Ja sitten siitä tulee tottumus, olemassaolon tapa - kaipuu muualle. Sinne mille ei todellisuudesta löydy enää vertaa.
Aina on ollut tuolainen tunne olemassa jossain taustalla.