Terve
Tuli ajankohtaiseksi rakentaa omakotitalo, ja nyt tarvitsisin tietoa paaluttamisesta. Varaamamme tontti sijaitsee entisellä pellolla, ja luultavasti olisi paalutus edessä. Siellä on joitain maaperätutkimuksia tehty ja varmaan noin 15 metriin tarvitsee paaluttaa(tosin yksi tontti välissä ja sitä seuraavaa ei tarvinnut paaluttaa vaan tehtiin ilmeisesti maanvaihdolla). Kuinka paljon noita paaluja menee suurinpiirtein kerrosalaltaan 130m2 taloon? Yksikerroksinen kämppä suorakaiteen muotoisena.
Onko muita vaihtoehtoja kuin paalutus tuollaiseen maaperään. Entä kummat ovat parempia betoni- vai teräspaalut? Entä minkälaiset perustukset se sitten vaatii jos paaluttaa. Talopaketti olisi kastellin cityeconomy 113/130. Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Tuli ajankohtaiseksi rakentaa omakotitalo, ja nyt tarvitsisin tietoa paaluttamisesta. Varaamamme tontti sijaitsee entisellä pellolla, ja luultavasti olisi paalutus edessä. Siellä on joitain maaperätutkimuksia tehty ja varmaan noin 15 metriin tarvitsee paaluttaa(tosin yksi tontti välissä ja sitä seuraavaa ei tarvinnut paaluttaa vaan tehtiin ilmeisesti maanvaihdolla). Kuinka paljon noita paaluja menee suurinpiirtein kerrosalaltaan 130m2 taloon? Yksikerroksinen kämppä suorakaiteen muotoisena.
Onko muita vaihtoehtoja kuin paalutus tuollaiseen maaperään. Entä kummat ovat parempia betoni- vai teräspaalut? Entä minkälaiset perustukset se sitten vaatii jos paaluttaa. Talopaketti olisi kastellin cityeconomy 113/130. Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinä vähän tietoa.
http://www.rytmirakennus.fi/uudisrakentaminen/paalutus/
Kannattaa kysellä ammattilaisilta.
Valinta betonin ja teräksen välillä riippuu muista rakennuksista, niiden perustamistavasta, maaperästä jne.
Teräs menee sutjakkaamin maahan, betonipaalu aiheuttaa enemmän tärinää, mikä voi vaurioittaa naapurirakennuksia.
Pellot tuppaavat ainakin eteläisessä Suomessa olemaan happamia sulfaattimaita. Ne syövät tavallista betonia, joten vanhalle merenpohjalle joutuu käyttämään kallista erikoisbetonia.
Paalupituudet tietää vasta sitten, kun on paaluttanut.
Maaperä muuttuu jo metrin matkalla, joten naapurien paalutuksilla on vain ohjeellinen arvo.
Arvattavasti tarvitse noin 10 - 14 paalua, mutta se on rakennesuunnittelijasta kiinni. Myös se vaikuttaa tarvitaanko pihaa ja putkituksia varten stabilointia. Huonolla pohjalla viemärit yms. tuppaavat painumaan, jos niitä ei "paaluteta". Pahimmillaan pihat voi joutua kalkkistabiloimaan (oikeasti kalkki-sementti stabilointi).
Paalut ovat sinänsä "halpoja", joten niiden lukumäärässä ei kannata säästää. Koneen tuonti maksaa. Paalujen merkkaus maksaa. Tarkkeet maksavat.
Kevennyksiä käytetään jonkun verran paaluttamisen sijaan. Tierakentamisessa käytetään mm. EPS-keventeitä, joita en ole kuullut käytettävän pientalojen keventeenä. Miksiköhän, sillä puolimetrinen kevenne antaisi aikoimoisen pienen U-arvon alapohjarakenteelle?
Hyvä huomio.
EPS:n puristuslujuus on 300 mm paksuudessa 450 kPa, kun taas betonin (K30) on 30 MPa.
Olen keventänyt EPSillä reunavahvistettuja laattoja. Siihen se sopii paremmin kuin sora, koska muoto pysyy paremmin "kasassa" => menee vähemmän betonia.
Täällä todelliset talonrakentajat kommentoimassa. 130 m2:n koppi ei todellakaan tarvitse paluutusta. Kunnollinen betonivalu riittää. Talon rakentaminen ei ole avaruustiedettä, niinkuin tässäkin ketjussa muutama antaa ymmärtää.
Aika monessa kunnassa rakennuslupa ei lähde ilman pohjatutkimusta. Maaperätutkimusten tuloksista laaditaan perustamistapalausunto, lausunnossa otetaan kantaan maan kantavuuteen ja perustamistapaan.
Se paalutetaanko vai ei, selviää lausunnosta, jonka rakennusvalvonta vaatii tai on vaatimatta - kunnasta riippuen.