Naimisiin ne kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu - vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan.
Problemaainen nainen
Horohoro
1541347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 154
Vanhimmat
Problemaattinen
Lukaisin koko ketjun läpi ja ajattelinpa tällätä oman kommentti heti tähän alkuun.
Lukemani ja aloituksesi aiheen perusteella mieleeni tupsahti muutama ajatus.
Sinulla lienee omakohtaisia kokemuksia valitsemastasi sananlaskusta, koska sen kirjoitit.
Vaimosi siis hinkui naimisiin ja kaiken lisäksi vielä kehtaa vinkuakin, vaikka sai tahtonsa läpi. Huutaakin niin vimmatusti, että sinulla korvat pitävät jatkuvaa konserttiaan.
Voi sinua onnetonta!
Toivottavasti säästyt muulta kiusaamiselta kotona ollessasi.
Rentoudu nyt kunnolla siellä Kreetalla ja unohda kaikki huolesi. Kerää voimia, että jaksat taas olla hyvin nöyränä ja hissunkissun, kun palaat hirmuhallitsijan valtakuntaan.
Suomalainen mieshän ei koskaan huuda, vingu tai narise, vaan tyytyy valittamatta kohtaloonsa.
Aurinkoista ja leppoisaa lomaa!
Ainakin korppis tuo kummallisen paljon esille puolisoaan, jotenkin kieroutunutta.
Kuvittelee ehkä nostavansa omaa egoaan hänen kauttaan?
miks ei tois esille
kyllä mullekkin puoliso on aika tärkee
ja hyvin tiiviisti mun elämässä kiinni
ja jos sitä tuodaan esille sehän on ihan luonnollista.
Jäkättävä akka on karmeaa kuunneltavaa, Ja viimeaikoina olen huomannut suomalaisilla sellaisen paheen, että ne huutaa !
Kovalla äänellä, siten että kaikki lähellä varmaan kuulevat ja lapset joutuvat häpeämään äitejään - niin suomalaista.
Onko mahdollista, että kuulo on heikko. Minulla on ystävä, jolla on varsin "kantava" ääni, sanoisinko pään halkaiseva. Joskus täytyy känny laittaa puolen metrin päähän korvasta.
Kailotus on myös karmeaa kuultavaa. Mulla on kailotusneuroosi, koska työpaikalla oli 2 tätä lajia ja tuntui, ettei siellä muita ollutkaan (oli kymmeniä).
Vastapainoksi kovaan ääneen hermostuksissaan kiroa päräyttelevät miehet, ovat ikävää kuunneltavaa. Tätä on pariskuntienkin välillä ja tulee kuulijana kelju olo, tottumus?
Somalit kailottavat eniten!!!!!!
"jotta pystymme sossuluukulla palvelemaan heitä heidän omalla äidinkielellään."
Kaikkein äänekkäimmät ovat somalit, niille ruåtsalaisetkin jäävät toiseksi.
Kyllä joo, sen olen myös huomannut ainakin koskien naisihmisiä, että mitä tummaverisempi, niin sitä kajakampi ääni. Sen huomaa jo Suomen romaninaisista. Ei tarvitse kuin kaksi samaan huoneeseen, niin huone on täynnä ääntä.
Sillä ihon- tai hiustenvärillä ei ole mitään tekemistä sen huutamisen kanssa. Älkää olko rasisteja. Ne on ihan suomalaisia ämmiä jotka pitävät sitä kaikkein suurinta ääntä. Sekä lapsilleen että muille !
Seurailepa vain. (Värjättyjä tai blondeetattuja hiuksia ei oteta lukuun).
Huutaminen on ihan eri juttu kuin äänen kajakkuus. Tottahan blondikin pystyy huutamaan ja kimeästikin, mutta ei hänellä luonnostaan kajakka ääni ole. Tummempi-ihoisen ääni kuuluu kovempana vaikka eivät huutaisikaan.
"Suomalaisia ämmiä"? No mutta onhan suomalaisissakin ämmissä tumma- ja vaaleaverikköjä.
Missä sinä siinä rasismia näit?
"Suomen romaninaisia"
Onko sinun vaikea hyväksyä erilaisuutta ja siksi laitat silmät kiinni, että mitään erilaisuutta ei ole olemassakaan?
Suomessa on romaninaisia, suomalaisia romaninaisia on täällä Ruotsissakin. Mikäs siinä nyt riepoo? Romanit ovat oma heimonsa ja ylpeitä siitä. MIksi se on sinusta niin rasistista, en ymmärrä?
Sinä itse laitit kaksi romaninaista samaan huoneeseen aiheuttamaan helvetinmoista meteliä. Tämä on ihmisten etnisen taustan mukaan tapahtuvaa eriarvoista kohtelua, joka on rasismia. He eivät pidä yhtään suomalaisnaisia kovempaa ääntä, päinvastoin.
Vieläkin väitän, että heillä on kajakampi ääni kuin blondeilla. Kuuntelepa vaikka juutuupilta romaninaisten laulua (jos et muuten pysty olemaan missään kuuloetäisyydellä heidän kanssaan) ja vertaa blondityttöjen piipittävään ja narisevaan ääneen.
En missään sanonut romaninaisten aiheuttavan "helvetinmoista meteliä". Jauhat paskaa.
Heidän normaali puheäänensä on kajakampi kuin valkolaisten naisten ja siksi huone on ääntä täynnä, jos sinne tulee kaksikin romaninaista. Sama juttu etelämaalaisten naisten kanssa.
Ei pidä paikkaansa, itse puhut paljasta paskaa. Täällä Suomessa ulkomaalaisnaiset puhuvat aivan normaalilla puheäänellä, mukaanlukien romanit. Suomalaisnaiset täällä huutavat aivan kuin heidän olisi pakko tuoda itseään tykö ja näyttää kaikille "HEI HUOMATKAA, MINÄ OLEN TÄÄLLÄ". Aivan saatanallista meteliä, ihan tosissaan hävettää olla heidän heimoveljiään.
Minun kokemukseni ovat ihan meikäläisiä. Muista en sano mitään.
Ajatuksia on. Tuli mieleen se ainut Kanarian matka, jolloin kansallisia äänekkyyseroja oli. Riippuen ryhmien koosta. > 2 henkeä, volyymi kasvaa.
Maassaan ihmiset ovat paljon hillitympiä ja futismetelöinnistä en nyt tiedä mitään.
Siis kyl maailmaan metelii mahtuu.
Niin mahtuu, olen parasta aikaa Kreetalla ja joutunut kuuntelemaan eri puolilta maailmaa tulleita ihmisiä. Silmiin pistävää ja korvia särkevää tuo suomalaisnaisten äänekkyys, heti aamiaisesta saakka. Onneksi täällä voi hieman paeta heitä, vituttaa kun tarvitsee hävetä suomalaisuutta.
No sitähän minä olen monta kertaa yrittänyt änkyttää, että blondin pitää huutaa, että saa aikaseksi samanlaisen äänen, mikä etelämaalaisilla ja romaneilla on heidän normaali puheäänensä.
Mikä siinä nyt kolahti kipeästi? Oletko sinäkin blondi ja ymmärrät (väärin) minun mollaavan sinua.
Oletko tosiaan noin tyhmä, se on mieskirjoittaja?
Kyllä minustakin voisi olla tosi kurjaa, kun olisi ostanut kalliin etelänmatkan ja sitten pitäisi hävetä itseään, koska on suomalainen. Itseensä kohdistuvaa rasismia?
En osaa kuvitella tilannetta, mutta ongelmallista ja estoista näkyy olevan.
Taisi tuo rasismiin viittava kommentti jäädä jäytämään ajatuksiisi?
Taisi jäädä jollekin toisellekin, koska teki oikein oman aloituksen siitä.
Perin outoa alemmuudentunnetta kuitenkin sellainen, että häpeää omaa kansallisuuttaan.
Mutta yritä tehdä lomastasi paras mahdollinen estoistasi huolimatta.
Minä luulen että Ruotsiin muuttaneella suomalaisella on paljon enemmän estoja kuin Kreikassa lomaansa viettävällä suomalaismiehellä.
En ole vielä koskaan hävennyt suomalaisuuttani missään päin maailmaa tai yrittänyt paeta toisia suomalaisia siksi, että olisin hävennyt heidän takiaan.
Ei sellaisia estoja minulla, ei.
Meillä on täällä Suomessa oikein ryhmä, joka käsittelee Ruotsiin muuttaneitte suomalaisten ongelmia ja auttaa heitä pärjäämään elämässä. Ota rohkeasti yhteyttä, ei kannata olla yksin vaikeuksiensa kanssa. Kyllä me kaikki huomataa ettei sinulla ole kaikki kohdillaan.
Kunhan nyt saisit Kreetalle matkanneen ongelmatkaan selvitettyä ensin. Vaikuttaa olevan akuutimpi tapaus.
Ymmärrän, sinulla itselläsi ei ole mahdollisuutta Kreikan matkaan, sekös närästää?
Miksi hyppäsit sivusta seuraamaan?
Miten niin, ei ole mahdollisuutta ...? En minä lusimassa istu, eikä minulla ole maastapoistumiskieltoa. Vapaa menemään ihan minne nokka näyttää, mutta Kreikka ei kuulu kiinnostukseni kohteisiin, eikä Turkki, Afriikka, Lähi-Itä ...
Mitä sinulla on Kreikkaa vastaan?
Hei. Ei tuo ole mikään ruotsinsuomalaisen tapa menetellä. Kyllä näkymättömäksi muuttuvat suomensuomalaisetkin. Ei tästä ole pitkä aika kun näyttelijät tms. juttelivat tästä. Siinäkin ilmeni sama asia.
Mehän ollaan omituisia. Saksalaiset ja englantilaiset painelevat usein ryhmissä. Me tahdomme liikkua enempi omin päin.
En väitä, että tämä olisi mikään sääntö.
Miksi minä Kreetalle asti lähtisin, kun kreikkalaisia (ja kreikkalaisia ravintoloita) on Tukholmassakin ja ainakin meillä on täällä ollut ihan aurinkoinen ja sopivan lämmin kesä.
Ei todellakaan ole sama asia syödä kreikkalaista ruokaa Ruotsissa kuin aitoa sapuskaa Kreetalla.
Nimenomaan , ne raaka-aineet tekevät ruuan eikä Ruotsista saa Välimeren makuisia vihanneksia ja mausteita. Vähän sama kuin verrata kotonatehtyjä karjalanpiirakoita Lidlin vastaaviin.
Totta, kyllähän siitä tunnelmasta tietysti täällä jotain puuttu.
Kun siellä Kreetalla kuulostaa olevan ravintoloissa """ Silmiin pistävää ja korvia särkevää tuo suomalaisnaisten äänekkyys, """
Täällä sitä ei ole koskaan ollut kreikkalaisessa ravintolassa.
Suomen kielessä ei ole sanaa kajakka. Kajakka on, mutta et taida tarkoittaa sitä. Ulkomailla asuvien suomen kieli huononee ja he käyttävät lainasanoja, joita ei edes olemassa.
Siis kajakki sana on olemassa. toim. korj.
No mitäs sitten, hölmöt, riehutte rasistiseksi sellaista mitä ei olekaan.
Googlasit vain sana kajakka.
Googlaapa kajakka ääni, jos et ole kielipuolena sellaisesta koskaan kuullut.
Ihan tavallinen sana suomenkielestä jo paljon ennen kuin tiesin tällaista maata olevankaan kuin Ruotsi.
Ei saa yleistää kuulepas kuule!
En tiedä muista naisista, mutta kyllä meikäläinen hinkui naimisiin.
Jo hyvin nuorena päätin, että nuorena menen naimisiin ja lapsia alan värkkäämään.
Ja niin siinä kävi. Sopiva hinguttava mies esiin astui ja koska hänkin hinguttavasti minua katsoi,
niin kosintaan oli helppo suostua.
Lapsia alettiin värkkäämään heti nopiaatte. Se olikin mukavaa touhua:)
Mutta sen sanon, että vinkumista en ole avioliitossani harrastanut.
En naputtamista naputellut, riitaa haastanut.
Onnekkuuttako. Jep, onneksi hinguimme toisillemme.
Poikkeus vahvistaa säännön - sinä et ole edes täällä palstalla sellainen vinkuja mitä monet muut säälittävät.
kyllä jokainen nainen ja jokainen mies
joskus vinkuu on ne sit naimisissa tai ei
ja kun on naimisissa niin on kotona se jolle voi vinkua
voi sit muille esiintyä sillei fiksusti ja filmaattisesti.
Miehet eivät vingu.
Mitä tuo vinkuminen tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Tarkoitatko, että aletaan huutamaan toiselle ja kiukus paasaamaan?
70-luvulla en halunnut naimisiin, mutta kumppani vänkäs niin että menin. Oikein puistatti vaihtaa ikiomaa sukunimeä, enkä nimiletkaa halunnut. Lasten lähdettyä erottiin. Nuukuuksissani ja mukavuudenhalussani en ole vaihtanut kaunista tyttönimeäni takaisin, en rupee asiakirjoja uusimaan.
Nyt en menisi millään ilveellä naimisiin, ei yhtään hingututa. Uusi kumppani kosi kolmasti, sitten sopeutui.
Useimman niistä, jotka eivät ole olleet naimisissa, haluavat. Ja useat ne jotka ovat, haluavat siitä ulos. Monen muunkin asian kohdalla on näin. Minä kyllä olisin mieluusti koko elämäni ollut parisuhteessa oleva sinkku.
Minuun iski pesänrakentamisvimma vähän yli kaksikymppisenä ja mies jonka kanssa hengailin ei laittanut yhtään hanttiin: roomalaiskatoliset häät, koko suku ja kaikki kaverit sekä vanhempien kaverit, kaikenkaikkiaan 200 kutsuvierasta ja kunnes kuolema teidät erottaa. Ainoo asia mikä sai minut vinkumaan oli kun se erotusprosessi oli lähtenyt käyntiin ja se oli mielestäni kohtuuttoman aikaista.
Nyt syy miksi en ole naimisissa ton Legolassin kaa on pelkkää saamattomuutta ja laiskuutta. Kyllä hän kuulemma tulee tilaisuuteen jos minä teen käytännön järjestelyt. Minä taas seremonioista niin piittaa, mutta juhlat saa olla suuret, rekimatka kylän raittia kirkolle ja kellojen kumina ja valkoisia turkiksia a la tohtori Zivago. Miehelleni riittäisi hyvin villatakki ja farkut ja hääateria lähimmässä pizzeriassa.
Nauratti. Oisko mitään versiota tuosta väliltä, jokin synteesi.
Minut aikoinan vihittiin maistraatissa. Kaksin oltiin. Todistajat virkaihmisiä.
Neitona 5 min, rouvana ulos. Tämä oli jotenkin muotia 70-luvulla.
Kyllä jonkinlaiset vinkaisut parisuhteeseen kuuluu.
Vie sie, mie vikisen.
Toisaalta ois jändee elää kivikaudella: nuijalla päähän ja luolaan, varsinaiset sokkotreffit, treffit luolassa. Patti päässä ja valivalivalitus.
Noh mites ne miehet sitten naimisiis menee, jolleivat hingu.
Vingutaanko ne kenties?
Tuo sananlasku nyt sopii, ehkä nuoremmille, kyllä ne hingut jo on nähty ja koettu ja loppuun kaluttu.
Miehet suorittanevat soidinmenoja niin vakuuttavasti, että juu.. Joku voisi sanoa uuvutustaktiikkaa, että juu. Ehkä muinoin omistamishalu jonain starttina myös, että juu.
Kyllä, jos ruusupuskia naiselleen tuo, niin romantiikkaakin on jo melkoisesti ilmassa, sakeanaan, mikä kuuluu soidinmenoihin. Ei mitään kryssareita...
Voithan uskotella sananlaskun olevan vääräss, mutta lähes poikkeuksetta ne pitävät paikkansa ja soveltuvat oikein hyvin nykymaailmaan.
Hehhe, minä mitään uskottele.
Keneen soveltuu ja keneen ei. Vaan eipä taida sukupuolilla nykyään eroa olla muuta kun sananlaskussa.
Kovin naismaista toiveajattelua, että sukupuolilla ei ole mitään eroja. Kyllä perkele niillä on!
Hmmm. Oletko sä mies?
Mä olen huomannut eron😎
Oon kuullut huhua, että on sellainenkin käsite, kuin muu-sukupuoli. Ähäkutti.
Oikeesti ne on kaikki naisia, mutta tavoittelevat erikoisuutta. Muuttuvat takaisin naisiksi ku biologinen kello alkaa tikittää.
Mihin tietosi perustuu? Mä olen naenen, ihan aito hethero. En tunne ketään muunlaista naista, joten en osaa muiden puolesta puhua.
Muut saavat rauhassa olla sellaisia kuin ovat.
Et tunne yhtään muunlaista naista kuin mitä itse olet?
Vitsit kun käsittelet tekstejä joskus pinseteillä. Hetherona tunnen vain hetheroita nääs. Onhan nämä ystäväniluonteeltaan erilaisia, mitä mielenkiintoa ois kerätä klooneja ympärille. Mietis nyt.
Ihan kuin olisin makkara grillitikussa ja paistumassa h:llisessä kuumuudessa.
Eipä kumpikaan hinguttu eikä vinguttu, oli niin itsestään selvää, että yhteen mennään.
Ei tarvittu kirkkoa eikä kermakakkuhääpukua.
Miehet eivät hingu naimisiin, vaan useimmiten joustavat jotta saavat pitää naisen.
Noh, minut olisi saanut pitää ilman naimisiin menoakin.
Silloin oli enempi tapana mennä virallisesti avioon.
En menisi enää naimisiin, viikonloppusuhde riittää. Mielestäni miehetkin haluavat naimisiin yhtä paljon.
enkä ole suostunut.
Monet pelkäävät naimsiinmenoa kun ensimmäinen liitto on kariutunut. Minusta ne on kauniit juhlat, niiden eteen kannattaa vähän vinkuakin. Aattele nyt sitä kakkua... namnam.
Naisen asema paranee sen naimisiinmenon myötä. Siitä tulee jonkun miehen rouva.
Voi noita Sinun juttujasi, et kai vaan ole vanhanaikainen?
En esittäisi yhtä jyrkkää mielipidettä, mutta eräässä mielessä samoilla linjoilla, syyttely vanhanaikaiseksi ei tee naisesta modernimpaa.
Ei se ollut syytös, vaan kysymys. Mitäs vikaa vanhanaikaisuudessa on.
Väliin minä olen oikeinkin vanhanaikainen.
Hyi, hyi, kamalan rumaa kielenkäyttöä.
Milenkiintoista, perusteles tuota. Miten paranee?
Se saa aseman, on sen ja sen miehen rouva. Esimerkiksi Mrs Trump ei olisi mitään ilman miestään.
Entä, kun Tarja nai Pentin?
Ei pena tarvinnut mitään tarjaa. Sen haloskan oli pakko saada mies itselleen, ei olisi muuten päässyt pressaksi. Ihan säälistä pena alistui, voi jopa olla et sai hyvän rahallisen korvauksen.
Kukaan suomalaismies ei ole ylpeä Halosesta presidenttinä.
Ei tietenkään voi yleistää, mutta ainakaan mun tuttavapiirissä miehet eivät tykänneet.
Hah. Mun asema ainakin on se sama mikä oli ennen naimisiin menoa. Ei kannata verrrata ollenkaa tuollaisiin Trumppeihin :).
Itse kysyit sitä asiaa. Olet valinnut väärän tai vaatimattoman miehen, ehkä et saanut parempaa?
Miten voit tuollaista väittää. Tämä "Penahan" vaikuttaa varsin symppikseltä.
Niin harvinainen asema, missä eivät kaikki kyllä pärjäisi.
Moni mies oli k a d e Haloselle. Olihan niitä muitakin kandeja. Miten voit puhua kaikkien miesten nimissä. Voisit sanoa, että tiedän miehiä plaaplaa.
En oikein pidä halveeraamisesta. Tukkäispä miten matalaa tahansa, en nyt suustani päästäisi ihan, mitä sattuu. Demokraattisesti valittu. Piste.
Hörö hörö , mitä sinä Melaniesta höriset. Hänhän on tehnyt töitä jo 16 vuotiaasta saakka. Opiskellut siinä sivussa, Hänellä on oma korudesign merkki ja ihonhoito tuotemerkki. Tietenkin näissä asioissa on liikemies aviomiehensä voinut auttaa eteenpäin mutta ei varmaan ilman omia avuja olisi näitäkään. Varmaan on joutunut edustamaan paljon miehensä rinnalla jo ennenkuin tämä valittiin pressaksi.
No entäs nykyinen pressa, täytyikö hänenkin mennä naimisiin että pääsi presidentiksi?
Vieläkö ne muuten Tarja ja Pena ovat naimisissa, vai asuvatko erillään?
Siis kysyin mitä?
Kysyit: "Miten naisen asema paranee naimisiinmenon myötä"?
Siis en mennyt naimisiin asemaani parantaakseni, joten siksi kysyin. En ymmärrä miten tänä päivänä joku voi ajatella että ottaa miehen asemaansa parantaakseen. Vieras ajatus minulle. Voihan ajatella että miehen asema parani minun myötäni 😁. Ja siksi kosi.
kyllä kännis ja kihloissa on kivaa, ihan toista kuin naimisissa ja krapulassa
Sitten se vinkuminen alkaa kun valat on vannottu.
Vaimoni hinkui 48 vuotta sitten mutta ei ole ollut tietoinen, että pitäisi ryhtyä vinkumaan.
Itse vierastin avioliittoon liittyvää vastuuta mutta olin kypsynyt näköalattomaan poikamiehen elämään joten suostuin kosintaan, tai pikemminkin nykyisen vaimoni silloin tekemään ehdotukseen.
Eipä se polvistunut vaan itse vaaka-asennossa ollen teki sitoutumisehdotuksen. Miun mielest - - --.
Jonkun näköistä munattomuutta suostua naisen kosintaan.
Varmaan näillä uranaisella yms on tärkeää päällepäsmäröida ihan kaikkea?
Älä ny. Vamons halusi naimisiin ja käyttin hyväkseen vaakamamban jälkeisten miehen aivojen pehmentymistilaa :DD.
Ne valinnat perustuvat usein muuhun kuin toistensa välisee luottamukseen ja uskoon.
Höpsistä. Ehkä Flegmaatin vaimo vain edisti prosessia.
Mitens sitä sanotaan, et pyllyt vege toisten tyynyiltä!
Ai mihin muuhun?
Älä viitsi laittaa ihan jokaisen vastauksen jälkeen omaa kysymystäsi. Siitä saa jotenkin vajaaälyisen vaikutelman.
Vakavasti ottaen juuri tuosta oli kyse. Olimme toki seurustelleet vaihtelevin välein pari vuotta mutta ei minulla olisi ollut mikään kiire.
Olin persaukinainen äijä jolla ei ollut muuta kuin opiskeluvelkaa ja niukasti kuluneita vaatteita.
Svedurekisterissä ollut autokin oli takavarikoitu reilu vuotta aikaisemmin.
Olin opiskelun ohessa erään suositun tanssiravintolan portsarina ja vuosia myöhemmin vaimoni sanoi minun olleen silloin jotenkin "omituinen". En kysynyt omituisuuden ilmenemistä vaan aloitin keskustelun uudesat aiheesta.
Vaimoni hoiti kuulutukset, kappelin varauksen ja todistajat paikalle. Emme pitäneet häitä eikä meillä ollut vielä omaa asuntoakaan. Häitä seuranneena maanantaina lähdin töihin noin 150km:n päähän ja autottomana olin viikot siellä Vaimoni asusteli vanhempiensa kotona.
Kuvittelemme molemmat tehneemme hyvän ratkaisun.
Sinä alat vaikuttaa ihan Korppikselta. En pidä sinunlaisistasi komentoijista joten jääppä kuule ihan mun osalta rauhaan kääkkä.
Minusta mukava tarina, mikä on totta. Love Story. Minuun vetoaa tällainen. Olen hempuli romantikko.
Hyvää jatkoa molemmille.
Aloittajan sananlaskussa ei kerrota kumpaa avioliiton osapuolta siinä tarkoitetaan. Joten ajatus koskee molempia osapuolia vai väitättekö te kaikki tosissanne, että mieähissä ei olisi problemaattisia yksilöitä.
Kyllä siinä mistä sananlaskun noukin, sanottiin sen koskevan nimenomaan naista.
Apuuuua sun kanssa. Miten tieteellistä. Miltä vuosisadalta, - tuhannelta sananlaskusi on?
Aloitus hauska. Kivaa vängätä, kun sade ropsahtelee.
Kaivaisitko uuden sanallisen laskun kun tämä on saavutttanut 100 ja on tapissa.
Naisista on olemassa paljon muitakin sanontoja, luuloja, uskomuksia ja 'tietoja' peräisin pimeältä keskiajalta, joilla ei ole mitään tekemistä nykypäivän eikä totuuden kanssa.
Toivotaan toivotaan...ehkä naiset vaan toivovat ettei uskomuksilla ole tekemistä nykyisyyden kanssa. Se ei suinkaan tarkoita siät että näin tosiasiassa olisi.
Varmastikin näin on. Mutta näiden ei-juu-vaarinhousut leikkien kautta kyllä voi lukea ajatuksiakin ja asenteita.
Onneksi me tiedostamme asemamme, eikä tarvitse numeroa hirveästi tehdä.
Monessa Välimeren maassa on todella vanhoillista ajattelua vielä, ei toki kaikkien osalta. On tarvittu naisten tahtoa ja miesten myötämielisyyttä. Mitens keltit.
Ehkä tämä suomalaisnaisten suuriäänisuus johtuu pitkälti tuosta sinullakin olevasta asenteesta...Monessa Välimeren maassa vanhollista ajattelua. Osa suomalaisnaisista ihan kuvittelee olevansa eritysasemassa, kun on ollut jopa naispresidentti ja kaikkea. Mielestäni ei kannattaisi paukutella rintsikoita.
Mä kyllä paukutan. Doing-doing. En ole suuriääninen. Osaan käyttää sordinoa.
Olen enempi tarkkailija, kun reissaan, en esiintyjätyyppi.
Ihan olen kokenut noita vanhoillisia asenteita tuolla, joten tiedän, mistä puhun. En vain katteettomasti väitä. Siellä omillaan toimeentuleva nainen voi olla kova luu. Riippumattomuus. Ei niin vain alistettavissa.
Mitä asenteellisuuteen tulee, s i n u l t a p a paljastui kaunaisuus suomalaisnaisia kohtaan.
"Paimenpoika" pakenepa pika-pikaa pois pohjoismaista. Kaltaistesi tulee ehdottomasti mennä kuuntelemaan suuria ääniä niihin eteläisiin maihin, joissa käytetään koko äänirepertuaari ihan tavallisista arkisista asioita puhuttaessa.
Alku kirjoitus tuskin oli oikeaa suomenkieltä?
Lukematta ketjuan muita vastauskia,
kerron mielipiteeni heteo- avioliitosta,
asia no niin:
MIES täydentää naisen naisellisuutta ja yhteiskunnallisena kansalaisena,
samoin NAINEN täydentää miestä ihmisenä yhteiskunaalisena kansalisena,
kun puoliso kuolee tai jos tulee ero ihminen on aina puolikas,
jotain hyvin tärkeää puuttuu elämästä,,,
on omakohtainen kokemus elämän mittaisesta avioliitosta jossa puoliso poistui pitkäikais-sairuden uuvuttamana tuonpuoleiseen,
Kirjoitit: "MIES täydentää naisen naisellisuutta ja yhteiskunnallisena kansalaisena,
samoin NAINEN täydentää miestä ihmisenä yhteiskunaalisena kansalisena, "
Sovinistinen provo. Kuten aloitus kokonaisuudessaan. Lintumainen.
Kyllä jollekin ottaa koville tajuta miesten ylivalta, hehee.
Mitäs kovaa tuon kirjoittamisesi tajuaminen on. Toteamus vain. Ei heilauta minun elämääni.
Tämähän on ihan eri juttu. Tästä voit tehdä aloituksen. Esim. naisjohtajia on paljon vähemmän kuin miehiä.
Tällä tavalla voidaan etsiä esimerkkejä miesten ylivallasta. Ei siinä tajuntaa tarvita. Ihan lakoonisesti voi todeta. Ei heilauta minunkaan elämää.
Toivon, ettei kyse ole despotismista.
Jotenkin ymmärrän sen, että jos pitkäaikainen kumppani nukkuu pois, ei ole enää meitä ja näin toinen puoli puuttuu.
Totuus on se,
nainen ilman omaa puolisoa, aviomiestä ei ole kokonainen ihminen,
on vajaa, jotain hyvin tärkeetä puutuu elämästä,
sama koskee miestä,
mies ei ole kokonainen ilman naista, ilman omaa puolisoa,
elämä vaan on semmonen,
mies ja nainen kuuluu yhteen,
perhe on paras institutio lapselle ja koko tulevaisuudelle yhteiskunnassa,
Miksi ihmeessä minulle moista julistat? Sinun näkemyksesi on sinun näkemykseni ja minun on minun. Miten tuo julistuksesi liittyy toteamaani sovinismiin?
Anjalla ei nyt vaan kaikki ole hyvin. Anitakaan ei voi ystäväänsä auttaa. Molemmat vailla miehen kosketusta. Ei käy kateeksi.
"Naimisiin ne kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu - vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan"
https://www.youtube.com/watch?v=QdxQ913cDuE
Tahdon kanssas naimisiin - Kiva rallatus, harvoin kuultu.
Pohjan tähteet - Huonomuistista porukkaa
https://www.youtube.com/watch?v=HhouFAEDx0w
Naimisissa pitkään olleille.......löysin Eeva Kilven runoin laulu rakkaudesta ja minusta tämä on NIIN osuva.:
Ja eräänä päivänä
me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,
emme erkane konsana ei.
Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi,
hengenahdistuksesi
ja kuolion
joka sydämessäsi jo on
ja minä unohdan katarrini, levottomat jalkani
ja sen alituisen kalvamisen vasemmalla puolella
ja tulkohon hallat ja harmit ja muut.
Minun rintani tyhjät ja litteät
ota käsiisi rakas
sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,
rakastatko minua silloin
tula tuulan tuli toi?
Herra, opeta meitä hyväksymään vanhojen rakkaus,
nuorten rakkaus, keski-ikäisten ihmisten rakkaus,
rumien rakkaus, lihavien rakkaus, köyhien rakkaus,
huonosti puettujen rakkaus
ja yksinäisten rakkaus.
Opeta meidät hyväksymään rakkaus,
me niin pelkäämme sitä.
Ja sinä otat käsiisi minun rintani,
minun venyneet litteät rintani
ja kosketat huulillasi kurttuisia nipukoita
ja kaihi silmissäsi sinä sairaspaikkaa odotellessasi
hapuilet sokeana luokseni,
tunnustelet minua käsimielin
Tunnustele vaan:
kaikkien näitten ryppyjen alla se olen minä,
tähän valepukuun elämä meidät viimein pakotti,
mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun.
Ja minun kyhmyni painautuvat sinun kuoppiisi,
sinun ryppysi minun uurteisiini
ja kärsimystesi äärellä minä rukoilen hiljaa kuolemaasi.
On kirkkaana päivä ja ilta.
Noin se jokseenki on,
yli viidenkymmen vuoden avio päättui toisen hiljaa pois kuihtumiseen ikuisuuteen,
nyt kummasti en halua muistella mitä se oli,
ei osaa sitä selittää,
jotenki tuntuu kuin olisin uusi ihminen, jota ennen en ollu,
tai pieni kaarna ajalehtii valtameressä jota aalot paiskii ylös alas,
eikä tiedä mihin joudun,
olen hukassa, yksin, ilmeisesti elävänä kuollu,
Noin se käy, jos on heti kotoaan suoraan mennyt naimisiin ja koko ikänsä elänyt jonkun toisten elämää, toisten ehdoilla. Ei ole koskaan löytänyt itseään omana itsenäisenä yksilönään.
Siinä on mennyt koko pitkä oma elämänsä tavallaan hukkaan.
Nono. Eläpäs dramatisoi ja mitätöi. Elämä toisen kanssa on ollut e r i l a i s t a.
Ehkä itsensä kanssa toimeentuleminen on haaste. Osata nauttia yksinäisyydestäkin.
Ei elämä ole parisuhteessa hukkaan mennyt. Älä nyt Tellu mitätöi toista.
Tuo, ettei halua muistaa on ehkä väsymystä.
Toivon, että elävä-kuollut saa jostain punaisesta langasta kiinni.
Vertaisryhmä tai keskusteluapu voisi olla paikallaan, että saat tuntosi purettua. Ehkä kontakti saman kokeneeseen ihmiseen voisi helppiä.
Naapurit? Sukulaiset? Kyllä joku jossain ymmärtää.
SE ihmetyttää, moni saman ikäkänen tuttuni,
joille on käyny samoin, ovat heti puolison kuoltua perustaneet uuden suhteen,
tai paremminki halunnet uuden suhteen
itselle ei ole tullu mieleenkää hyväksyä lähelleni uutta suhdetta,
olen piikitpystyssä oleva siili, en päästä ketään lähelleni,
olen kuollu, olenko edes olemassa,
Tuollaistakin on, miten se noin menee, miksi menee tuohon tilanteeseen, kertoisitko lisää, ole hyvä?
Kyllä ne heti aloitetut suhteet ovat useimmiten laastarisuhteita. Tai henkilö on läheisriippuvainen.
Kyllä ensin pitäisi surra suru pois ja sitten katsoa tuleeko elämämtielle ketään. Tulee, jos on tullakseen, sopivaa, tai sitten ei.
En mitenkään mitätöidäkseni, mutta jos ei koskaan ole elänyt yksin, saanut aikaa löytää se sisin oma itsensä, niin silloin on kadottanut itsensä ennenkuin on oppinut tuntemaankaan itseään.
Yksin eläminen ei ole samaa kuin yksinäisyys synkässä ja negatiivisessa mielessä. Päinvastoin, joku perheellinen saattaa olla yksinäisempi kuin yksin elävä. Hän elää toisten ehdoilla, syö, nukkuu, liikkuu ... toisten ehdoilla (ilman itseään).
https://www.youtube.com/watch?v=YidOxXAky9s&index=2&list=PLmjPJaM2c86ZLO2D8snmbryx8WQRqe48K
Voisiko olla, että seksillä olisi jotain merkitystä. Jos on hoivannut toista vuosia ja monista syistä välittänyt vain toisesta, toisen voinnista, yksi osa elämää on jäänyt paitsioon.
Se nopea toisen löytäminen voi olla ihan inhimillistä, ehkei sitä ulkopuolinen ymmärrä, vaikka ehkä pitäisi.
Mä olen edelleen sitä mieltä, että myös parisuhteessa oppii tuntemaan itseään. Yksinelämistä en näe synkkänä.
Ja taas - voi olla yksinäisyyttä parisuhteessakin. Esimerkkejä voisi keksiä.
Aika näyttää, jos jokin nopea kumppanuus osoittautuu laastarisuhteeksi.
Toivon ihmisten puolesta, ettei näin ole. Romantikko kun olen.
No onhan se näkökulma tuokin, oma elämä. Voihan se oma elämä olla toisen kanssa ja toisen rinnalla. Millaista on oma elämä yksin?
Toiset eivät tunne elävänsä tai osaa elää yksin vaan aina pitää olla rinnalla joku.
Niivai jos se laastari onkin se mieluisin kaikista ja toista sellaista ei enää tule?
""" Millaista on oma elämä yksin?"""
Se on omaa. Et taida tietää siitä mitään, koska vaikutat olevan yksi niitä, joilla pitää aina olla joku, kuka vaan, kunhan on joku, ettei tarvitse kohdata itseään omana itsenään.
Vaikka minulla on joku, en koe että olisin jotenkin elänyt toisten elämää vaan tämä on ollut se minun ikioma ainutlaatuinen elämäni, ylä- ja alamäkineen ja itse olen ollut puikoissa ja ratissa :D. Jarruakin on välillä löytynyt.
Eli siis minun elämäni olen minä.
Silloin se ei ole laastari.
Olen lukenut aika paljon Eeva Kilpeä, tuon runonkin joskus. Hittolainen että se ihminen osaa panna ajatukset ja sanat hyvään järjestykseen.
Et tiedä vapaudesta mitään.
Eikö vain haaveenasi ollutkin joitakin aikoja sitten mennä retriittiin etsimään omaa sisintä itseäsi? Kyllä se itsensä ikävä jossakin välissä näköjään tulee jokaiselle.
No ei niin.
Eläpä ole tietävänäs kaikesta toisen asioista paremmin kuin toinen itse. Eihän parisuhteessa eläminen tarkoita sitä et ois valmis ihmisenä, ei kykenis elää, kasvaa ja kehittyä. Parisuhde on vain osa ihmisen elämää. Ympärillä on paljon muutakin elämää ja tapahtumia. Hyvä parisuhde antaa mahdollisuuden tähän. Häh, mitäs siihen sanot?
Aivan ja sillain ruohonjuuritasolla että se kolhtaa tällaiseen tavikseenkin. Puhuttelee, osuu ja uppoaa.
Mitäpä tuohon olisi muuta sanomista kuin vähän tässä pyörittelee silmiään, että miksi joku on eronnut niin monesta hyvästä parisuhteesta ja hyökännyt heti uuteen.
Mää en tiedä muista mut ite en yhestäkää hyvästä ole eronnu.
Oih, osaat kirjoittaa suloisesti muillekin kuin töpölle.
Siis laastarisuhteita, kun pelkäsit elää yksin ja ihan omaa elämääsi itsesi kanssa?
Jospa minä sen kaikkien teidän töpöjen luettavaksi tarkoitinkin.
Ei kai mul ole ollu yhtää laastarisuhetta, mitä nää höpäjät. Vääriä valintoja sen sijaan pari 😁.
Höpö löpö :) Ihanaahan se oli nähdä, että tunteitasi näytetät.
Minulla on aina ollut tunteita itseäni kohtaan ja sen näytänkin.
Kiitos Kilven hienosta runosta!
Toivottavasti se saa pysyä , eikä robotti sitä poista.
Löytyyköhän mistään miehen kirjoittamaa runoa, joka olisi yhtä rehellinen kuvaus ikääntyvien ihmisten rakkaudesta kaikkine iän myötä tulleista kehonmuutoksista ja sairauksista kerrottuna?
Ei varmaan miehet noin kiroita. He kirjoittavat näin kuten Tommy Tabermann tättä runossa:
Mitä tarvitsee mies maailmassa
Mitä tarvitsee mies maailmassa,
maan päällä,
taivaita tavoitellessa?
Mies tarvitsee maan päällä
kaksi puuta ja naisen.
Toisesta puusta veistää itselleen arkun,
toisesta puristaa
hyvin päähän humahtavaa juomaa,
tikapuut taivaaseen.
Mutta ilman naista
ei miehestä ole mihinkään,
ei maan päällä, ei taivaissa,
ilman pilvenkeveää naista,
suuta, käsiä, sydämen juurta.
Yhteen ainoaan naiseen
mahtuu kaikki mitä mies tarvitsee:
hellyys ja voima, helisevä nauru.
Ilman naista
ei miehestä ole mihinkään,
ei maistu miehelle mikään,
eivät ulotu tikapuut taivaisiin.
Mitä mies tarvitsee?
Tommy Tabermann
Sietäisi aloittajankin lukea laittamasi Tommyn runo ja lopettaa naisten mollaaminen.
Ei Tommy ollutkaan mikään tosimies, runopoika vaan.
Miten määritellään käsite tosimies, siitä minulla ei ole hajuakaan.
Tommy oli kuitenkin mies ja hänellä oli myös vaimo.
Hän oli myös varsin tuottelijas runoilija.
Toivoin, että aloittaja "Horohoro" lukisi runon, jonka "siilenämää" tähän ketjuun laittoi.
Ehkäpä sinunkin "Hotrohoro" kannattaisi se lukea.
Monet myös elossaan kokeneet niin raskaan arjen ettei ikinä pidä aviota yhtään minään tavoittelemisen arvoisena asiana - edes vanhoilla päivillään-
- pitempiaikaista piinaa toki suomalaiskulttuurin juomapitoisten viikonlopun viettäjät kyllä innolla järjestää kunkulkevat ryskimässä vanhustenkin ovilla -sekin niin moneen otteeseen koettu.
Joskus miettii että jos jollain on todellinen hätä yöaikaan - lapset kateissa sun muuta uhkaa elossa
- moniaat on välillä mietteet rauhasta ja rauhattomuudesta yhteiskunnassa.
Oliko Thai nainen??