Sisäisten peräpukamien leikkaus ja jälkihoito

Minun pukamani leikattiin alapää tunnottomana 70-luvun alkupuolella.. Tökkäsivät jotain selkäytimeen.
Olin muutaman vuorokauden sairaalassa morfiineissa.
Havahduin yölläkin siihen, että huoneeseen laitettiin valot ja pakaraani tökättiin piikki. Ja sitten taas nukuttiin.

Tarpeet, myös nestemäisen, tein ammeessa kehonläpöisessä vedessä.
Kotiin sain jotain opiaattia kipuun ja parafiiniöljyä ulosteen liukasteeksi.
Jokainen kerta löysäkin uloste nosti vedet silmiin.
Useita viikkoja oli alapää putsattava istumalla lämpimässä vedessä.
Myönteisenä puolena oli, että ketjupolttajan käryttely jäi pois mutta alkoi uudelleen 6:n viikon kuluttua.

Olipa muuten paskamainen kokemus vaikka kokemasi kaltaisa häiriötä ei ollutkaan

Terve!

Kuus päivää sitten operoitiin. Leikkauksessa poistettiin viisi sisäistä ja kaksi ulkoista pukamaa. Kipulääkkeiden varassa on menty ( Panadol, Targiniq) Lisäksi verenvuotoa hillitsemään on Caprilon.

Kipua tulee aina paskantamisen jälkeen, aluksi sitä kesti puoli tuntia. Joka päivä tuo kipuaika hieman vähenee. Verta ja kudosnestettä tihkuu koko ajan, ja kovin kauaa ei ehdi harkita, kun pökäle ilmaisee halunsa päästä pönttöön. Kylmäpakkaus hanurin alla helpotttaa myös tuskaa ja poistaa turvotusta vessakäynnin jälkeen.

Luin ennen leikkausta juttuja netistä, kuinka jengi pyörtyilee kivusta ekoina päivinä pöntöllä. Mulla tuommoisia kipuja vessakäynnillä ei tosiaankaan ollut, toki paskomistoimenpide tuntuu epämiellyttävältä mutta kyllä sen sietää.

Tasaisen ulosteen aikaansaamisessa on ollut eniten hankaluuksia. Vaikka kuinka vetää kuituja ja juo vettä niin silti tavara ei meinaa tulla tasalaatuisena ulos. Nyt on käytössä Visiblin, jonka pitäis helpottaa tuohon. Samaten söin aluksi aivan liian pieniä määriä ruokaa ja sen takia kakan määräkin jäi liian vähäiseksi ja paskoin papanoita.

Leikkauskertomuksesta en paljoa selkoa saanut, mutta käsittääkseni noihin sisäisiin pukamien poistoon käytettiin sähkökirurgiaa ( Ligasure ) ja ulkoiset leikattiin Milligan tekniikalla.

Kaikki kumilenkkihoitosysteemit oli leikkausta ennen testattu enemmän tai vähemmän tehottomina.


Tsemppiä paranemiseen, päivä kerralla. Pieniä voittoja! Kyllä se siitä!

En enää muista, miten kauan kipua kesti.
Lääkäri kehotti käyttämään jotain ulostetta pehmentävää makeaa sokerinestettä, jota myydään apteekissa. Käytin sitä pari päivää ja olin tämän tästä pöntöllä.
Totesin, että parempi on syödä normaalisti ja olla ilman pehmentäviä aineita. Ulostin normaalisti kerran vuorokaudessa. Kipua oli vain siinä yhteydessä.

Perinteisesti paranemisaika on 4 viikkoa. 1-2 viikossa tilanne on vaikein mutta tuon jälkeen helpottuu.

Leikkaus on normaali toimenpide ja yllä olevat ongelmat ovat harvinaisia.

Yleensä paras keino on pyrkiä välttämään peräpukamien tulemista. Uloste ei saisi olla liian kovaa, istumista olisi hyvä välttää ja liikuntaa enemmän, monipuolinen ruokavalio mm hivenaineet, vitamiinit ja tarvittaessa maitohappobakteerit apuna. Voi käyttää pyyhkimiseen apuna vesisuihkua ja liian voimakkaasti ei pitäisi pyyhkimiseen käyttää paperia. Varottava pakottavaa ulosteen työntämistä. Älä yritä väkisin saada vatsaa toimimaan.

Jos pukamia syystä tai toisesta tulee niin edelleen yllä olevat ohjeet parhaita. Voiteita voi käyttää jossain määrin mutta kannattaa varoa niissä jos eivät ole sopivia tai aiheuttavat ongelmia. Voiteet voivat pahimmillaan ärsyttää vaivaa tai parantaakin.

Tilanteen mennessä pahemmaksi aluksi suositellaan kumilenkkihoitoa. Tämä tehoaa usein lyhytaikaisiin ongelmiin.

Jos ongelmat menevät pahemmiksi niin leikkaushoito on ainoa järkevä toimenpide. Usein leikkaus vie muutamia tunteja. Samana päivänä pitäisi päästä pois.

Leikkauksessa pukamat sananmukaisesti tuhotaan joten se lopettaa vaivat pitkällä aikavälillä kokonaan jos ne eivät uusiudu uudestaan pidemmällä aikavälillä. Huonona puolena leikkauksen jälkeen on leikkausarvet jotka ovat n. 1-2 viikkoa kipeät. Vähitellen tilanne silti parantuu ja ongelmia ei pitäisi olla ollenkaan 3-4 viikon päästä.

Hyvä olisi varautua etukäteen leikkausta varten ostamalla kotiin ruokia ja juomia vähintään viikon ajaksi. Samoin sopivia kipulääkkeitä apteekista koska alussa voi olla eri tason kipuja.

Moro

Tilannepäivitystä. Leikkauksesta on kulunut kohta viisi kuukautta, ja kaikki alkaa olla normaalilla mallilla.

Ensinnäkin, viiden viikon sairasloma tuli leikkauksessa tarpeeseen. Koko ajan ei sairaslomalla ole kipeänä, mutta vessassakäyntien jälkeen säryt ja kivut olivat varsinkin parina ekana viikkona vaihtelevia, ja joskus lääkkeet ei leikanneet kipua, vaan kiputila saattoi jatkua vaikka pari tuntia.

Mitä pidemmälle leikkauksesta edettiin, sitä lyhyemmäksi nuo kipujaksot tuli. Kokonaan kivuista vessassakäynnin jälkeen pääsin eroon noin kahdeksassa viikossa.

Leikkauksen jälkeen neuvottiin käyttämään paskatessa bideesuihkua, jolla suihkutetaan lämmintä vettä kivun vähentämiseksi. Tuo tapa minulle on jäänyt kipujen poistuttuakin. Homma on paljon hygieenisempää, kun samalla huuhtelee.

Ekoina viikkoina hanuri oli sen verran herkkänä, että varoaikaa vessaan menoon ei montaa sekuntia jäänyt, kun paska päätti ilmoittaa tulostaan. Eli senkin takia tuo sairasloma on välttämätön. Nyt tuokin on normalisoitunut.

Kaikenkaikkiaan leikkaus oli kannattava juttu, ja pääsin eroon parikymmentä vuotta riivanneesta verentulosta ulostettaessa. Siihen nähden tuo viis viikkoa on pieni aika. Elämänlaatu parani roimasti, kun pääsi noista kiusallisista vaivoista eroon.

Joten, jos tuntuu siltä että ligatuurahoidoista ei ole apua, tai niihin joutuu toistuvasti hakeutumaan, niin kannattaa pyytää leikkausta. Vituttaa näin jälkikäteen, että tuli kärsittyä aivan liian kauan kaikenmaailman terveyskeskuslääkärien kikkailusta mun pukamien kanssa.,

tsemppiä kaikille vastaavaan operaatioon menijöille!

Vuosia kiusannut sisäinen pukama rassannut. Välillä isompi ja välillä pienempi. Ei vuotava ja taas kovasti vuotava.
Tässä pari viikkoa takaperin tilanne eskaloitui ja hurjasti. Sisäiset purskahti kesken illan ulos ilman ponnisteluja nii isona ettei takaisin survominen enää onnistunut. Lisäksi ulkoiset ilmestyi jotka sitten nopeasti ”trombosoituivat”. Nyt kun tietää miten kipeät pelkästään niiden hyytyneiden leikkuuarpien paraneminen kesti (n.1-2vkoa) niin voin vain kuvitella noiden sisäisien leikkuuta.
Viikon olin kauheissa myrkyissä eikä niistä apua ollut muuta kun sai otettua 1-2h unet. Aivan JÄRJETÖN kipu koko ajan!

Ulkoisiin näytti tehoavan hoito. Mutta sisäinen, vaikka pieneni, alkoi vuotamaan ku seula ulostaessa. Viikossa paheni olo niin että akuuttiin pääty.

Nyt taas hirtettiin. Tuskin sillä menee ohi. Ku eivät oikein ala jostain syystä näköjään sitä leikkausta tekemään.

Nyt olen silti valmis kestään sen paskan.

Suosittelen ihmisiä hoitaan heti tän kiusallisen vaivan. Vähänki mietityttää ni olis pitäny mennä jo!

Jos/kun (jos uskoo kavereita ettei muuta vaihtoehtoa ole) leikkaus tulee pistän koodia.