Toimisikohan seuraavanlainen rakenne pientaloksi:
- betoninen laatikko, jossa kattopinta viistoon (pulpetti)
- kantavat väliseinät niin ikään samassa valussa
- betonipinnat muodostavat ulkoseinät ja ulkokattopinnan
- betoni 100 v kestävää laatua
- alla sorapatjan päällä 100 mm sopivaa salaojittavaa EPS-eristettä, jonka päälle edellä kuvattu betonilaatikko
- ulkopuolisena muottina filmivaneri
- sisäpuolisena muottina FF-EPS
- lattiapinta pontillisesta puulankusta suoraan eristettä vasten
- seinäpinnat pontillisesta puulankusta koolaukseen ja koolaukset eristeen läpi betoniin ankkuroiden
- sisäkatto näkyviin jätettävien liimapuupalkkien varaan; palkit kiinnitetään seiniin valettuihin palkkikenkiin (palkkikengät jäävät piiloon)
- sisäkatto pontillista puulankkua
- ilmastointikanavat sisäkattolankkujen päälle lämpimään tilaan (eristeenä siis betonikattoa vasten oleva FF-EPS)?
Tuo olisi rakenteena jokseenkin yksinkertaisin mahdollisin. Rakentamisesta puolestaan saisi suhteellisen yksinkertaista kun valun tekisi sopivasti kuidutetusta betonista (ruostumatonta terästä ja polymeeriä). Tavanomaisen pientalon tekoon nähden betonia menisi enempi, mutta kuitubetonilla luulisi puhuttavan kuitenkin kohtuullisista materiaalivahvuuksista (60-100 mm). Olisi helppo tehdä äärimmäisen tiiviiksi siten, että ilma poistuisi talosta vain ilmanvaihtokoneen kautta sekä avoimista ovista ja ikkunoista. Muodostaisiko betonin lämpöeläminen ongelmia rakenteelle kun puhutaan alle 200 m2:n neliömäisestä pohjasta? Rakenteen lujuus ja ohuet materiaalivahvuudet onnistuvat vain mikäli rakenteesta voidaan tehdä yhtenäinen.
Ykköstavoite rakenteella olisi helppohoitoisuus.
- betoninen laatikko, jossa kattopinta viistoon (pulpetti)
- kantavat väliseinät niin ikään samassa valussa
- betonipinnat muodostavat ulkoseinät ja ulkokattopinnan
- betoni 100 v kestävää laatua
- alla sorapatjan päällä 100 mm sopivaa salaojittavaa EPS-eristettä, jonka päälle edellä kuvattu betonilaatikko
- ulkopuolisena muottina filmivaneri
- sisäpuolisena muottina FF-EPS
- lattiapinta pontillisesta puulankusta suoraan eristettä vasten
- seinäpinnat pontillisesta puulankusta koolaukseen ja koolaukset eristeen läpi betoniin ankkuroiden
- sisäkatto näkyviin jätettävien liimapuupalkkien varaan; palkit kiinnitetään seiniin valettuihin palkkikenkiin (palkkikengät jäävät piiloon)
- sisäkatto pontillista puulankkua
- ilmastointikanavat sisäkattolankkujen päälle lämpimään tilaan (eristeenä siis betonikattoa vasten oleva FF-EPS)?
Tuo olisi rakenteena jokseenkin yksinkertaisin mahdollisin. Rakentamisesta puolestaan saisi suhteellisen yksinkertaista kun valun tekisi sopivasti kuidutetusta betonista (ruostumatonta terästä ja polymeeriä). Tavanomaisen pientalon tekoon nähden betonia menisi enempi, mutta kuitubetonilla luulisi puhuttavan kuitenkin kohtuullisista materiaalivahvuuksista (60-100 mm). Olisi helppo tehdä äärimmäisen tiiviiksi siten, että ilma poistuisi talosta vain ilmanvaihtokoneen kautta sekä avoimista ovista ja ikkunoista. Muodostaisiko betonin lämpöeläminen ongelmia rakenteelle kun puhutaan alle 200 m2:n neliömäisestä pohjasta? Rakenteen lujuus ja ohuet materiaalivahvuudet onnistuvat vain mikäli rakenteesta voidaan tehdä yhtenäinen.
Ykköstavoite rakenteella olisi helppohoitoisuus.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sulla on eriste väärällä puolella. Sisäpuolelta lueteltuna: sisäpinnoite, betoni, eps, ulkopinnoite. Unohda filmivanerit. Sisäpinnoitteeksi voi laittaa esim. rappaus/oikaisu ja maalaus. Ulkopinnoitteeksi sopii esim. eristerappaus, tiiliverhoilu tai koolaus julkisivulaudoitukselle.
Melko kallis rakennustapa kuitenkin. Hyvä se on, ei siinä mitään. Hyvä äänieristys ja ei homehdu.
"Nyrkkisäännön" mukaan rakenteen pitää harventua sisältä ulospäin ja tuon vastainenhan esittelemäni rakenne on, kun siinä harvenemissuunta on päinvastainen, kansanomaisesti sanottuna "sisäänpäin hengittävä". Betoniseinään ja viistoon betonikattoon tuskin pääsisi haitallisessa määrin imeytymään kosteutta ja sisältä seinien läpi vuotava lämpö pitänee betonin lähes aina ulkolämpötilaa korkeampana, jolloin ulkoilman kosteuttakaan ei pääsisi kondensoitumaan betonin pinnalle.
Filmivaneri on kallista, mutta tässä betonipinnan näkyvyyden ja sileyden takia jokseenkin välttämätön muottimateriaali. Sileys puolestaan on tärkeää, jottei lika ja kosteus pääse niin helposti tunkeutumaan betoniin. Rapattu pinta, niin sisällä kuin ulkona, on kyllä kaunista, mutta niin on kyllä maalattu/paljas betonipintakin parhaimmillaan.
Miksi kalliita filmivanerimuotteja?? Minä tein yhden rakennuksen vaakatasossa valamalla elementteinä maanvaraisen reunavahvistetun laatan päällä ja elementit nostettiin kerralla pystyyn autonosturilla, sekä päälle vielä kattopalkit. Aikaa kaikissa nostoissa meni neljä tuntia.
Kaikki betoni valut tehtiin paikan päällä omalla betonimyllyllä massat sekoittaen edullisesta venäläisestä sementistä. Reunavahvistettu maanvarainen betonilaatta vaati kaksi valupäivää, samoin seinäelementit, kun niitä valettiin kahteen kerrokseen päälekkäin nippuun, että nosto onnistui kerralla. Elementtien välissä käytin sahanpurua ja ohutta muovikalvoa erottamaan elementit toisistaan. Raudoituksena käytin valmista betoniverkkoa ja lisäksi tavallista harjaterästä. Nostokoukut valettiin huolella!
Elementtien saumat valettiin vielä erikseen, niissä meni vielä yksi päivä.
Olen todella tyytyväinen tekemääni ratkaisuun, sillä betonimuottien tekeminen jäi vähäiseksi. Osa muotteina käytetyistä muovilla suojatuista lankuista käytettiin kattorakenteisiin, osa muihin rakenteisiin. Telineitä ei tarvinnut rakentaa juuri lainkaan. Vesikatto rakennettiin valmiiksi maassa rakennuksen vieressä harkojen päällä ja nostettiin autonosturilla kerralla ja pultattiin paikalleen. Vesikaton nostaminen kesti vain kaikkineen alle tunnin, siis suurin aika meni nosturin sijoittamiseen tontille ja tukijalkojen tukemiseen. Katto painoi 4700kg ja oli kahden miehen ohjattavissa paikoilleen.
Mielenkiintoinen ratkaisu tuo! Ovatko betonielementit tuossa lämpöeristeiden ulko- vai sisäpuolella?
Betoni molemmin puolin. http://www.paroc.fi/paroc-yrityksena/parocin-menestystarinoita/tuulettuvat-betonielementit
Googlaamalla tuon artikkelin otsikolla löytyi mainio tietopaketti http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/julkisivut/lampo-ja-kosteustekniikka
Dokumentissa ei käsitelty kaavailemaani rakennetta, mutta ehkäpä mielenkiintoisinta kannaltani oli betonisen ulkokuoren kosteusrasituksen tarkastelu, jonka perusteella jossain määrin riskaapeli rakenteeni saattaisi olla: betoniin väistämättä imeytyy sateella ja syksyn kosteilla ilmoilla vettä, jonka pitäisi päästä poistumaan rakenteesta. Sinällään ei sanottu ettei kosteus pääsisi samaa reittiä poiskin. Betonipinnan sileys ja maali vähentävät imeytyvän veden määrää.
Onhan noita vaihtoehtoja, voit tehdä betoniseinät sisäseiniksi esittämälläni tavalla yksinkertaisina ja seinien pystytyksen jälkeen lisäät eristyksen ulkopuolelle ja muuraat julkisivut.
Ei ole kovin vaikeaa sekään, vaakatasossa valettaviin elementteihin on helppo asentaa valmiiksi sähköputkitukset ja rasiat, sekä mahdollisest vesiputket rasioineen. Vaatii vaan huolellista suunnittelua ja tarkkoja mittauksia. Läpivientejä on helppo tehdä kaiken varalta laittamalla styrox tai uretaaanipalikoita valuun, jotka sitten puhkaistaan tarvittaessa.
Meillä kaikki meni "putkeen", kun kaikki oli laskettu ja mitattu huolellisesti. Kaikki elementit sopivat hyvin toisiinsa ja kuten edellä kerroin, neljässä tunnissa nostimme kaikki paikoilleen. Elementtien tukemiseen kannattaa kiinnittää todella paljon huomiota!
Jos uudelleen rakentaisin tuon edellä kertomani rakennuksen, en juuri tekisi paljoakaan toisin. Tehokkaamman betonimyllyn tosin hankkisin, sellaisen vaakatasomyllyn, koska sekoitimme kaiken betonin pienellä 130 litraisella betonimyllyllä. Vaakatasobetonimylly nopeuttaisi hommaa melkoisesti, kun myllyn pystyy täyttämään pienellä kuormaajalla.
Rakennuksen katon tekeminen maassa oli todella hyvä ratkaisu, siinä säästyi aikaa ja telineitä ei tarvinnut rakentaa käytännössä lainkaan. Rakennuksen kokonaiskorkeus on 13 metriä, oli itsestään selvää, että katto tehtiin maassa.
Vi..ttu te betonilla valajat ootte sekaisin
Kuis ni? Betoni on kestävää ja ääntäeristävää.
Joo ja samalla se on kallista riskialtista kylmää kolkkoa kaikkea sellaista mistä en taloa rakentaisi
Harvemmin betonitalojen homeongelmista kuulee. Kolkkous johtunee harmaudesta ja nykytyylin mustavalkoisesta sisustuksesta. Etelämpänä uskalletaan käyttää kirkkaita värejä, piristää kummasti tunnelmaa. Lämmön suhteen onkin sitten jonkun verran haastavampaa kun jos laittaa betonilattiaan niin paljon lämpöä että sen aistii lämpönä, on sisällä äkkiä kuumaa kuin pätsissä. Toisaalta lattiapinnoitteilla, paneloinnilla yms. saa jonkun verran tilannetta korjattua, jos kylmyys vaivaa eikä lämpötilaa voi nostaa.
Eihän betoni ole kylmää ja kolkkoa, jos on oikein rakennettu. Eristeet pitää olla paikallaan ja kylmäsiltoja ei saa tietenkään olla.
Ulkopinnatkin voi kaavamääräysten mukaan pinnoittaa. Ei ole ongelma!
Betonista on halpaa rakentaa ja on kestävää.
Olen ollut täysbetonitaloa rakentamassa. Mikäs siinä, mutta valuja oli paljon eikä rakenne ole ainakaan halpa. Vuotoluku on sitten "parasta A -ryhmää".
Yläpohjan voi valaa Liittolevylle tai hankkia ontelolaatata. Po. tapauksessa sekin valettiin muottiin. Venäjältä saa filmivaneeria niin halvalla, että muut ratkaisut olisivat tulleet kalliimaksi. Muotit kierrätettiin kerroksesta toiseen. (alhaalta ylös, tietysti)
Eriste tuli ulkopintaan rappauksen alle. Sinänsä fiksua, koska EPSiä on helppo muotoilla ja suoristaa, vaikka valussa oli pieniä pykäliä.
Minä minä minä Nikki näkee unta.