Julkaistu: 4.9. 6:02
Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Suomalaista politiikka on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.
Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.
Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.
Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas ”paisuminen”, kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.
Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.
Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?
https://infogram.com/julkiset-menot-2007-ja-2015-1g502yln8jndpjd
Lähes puolet rahoista sosiaaliturvaan
Yllä oleva Tilastokeskuksen tiedoista koottu taulukko näyttää, mihin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot ovat vuosina 2007 ja 2015 kohdistuneet. Luvut ovat ostovoimakorjaamattomat.
Niin julkishallintoon, terveydenhuoltoon kuin elinkeinoelämän edistämiseenkin kohdistuvat menot kasvoivat kahdeksassa vuodessa jonkin verran, mutta selvästi eniten ovat kohonneet sosiaaliturvan menot.
Ne vastaavat jo lähes puolta kaikista julkisista menoista.
Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta, mutta yli 40 miljardia euroa menee eri sosiaalietuuksiin.
Etuusmenojen erittely kertoo suurimman syyn julkisten menojen ”paisumiseen”.
Eläkemenot kasvaneet räjähdysmäisesti
Osaltaan etuusmenoja on kasvattanut työttömyys: Vuosina 2007–2015 niin maksettujen työttömyystukien kuin asumistukienkin määrät tuplaantuivat.
Osa tuista menee toki esimerkiksi maahanmuuttajille, mutta suurimmaksi osaksi kehitystä selittää kantaväestön heikko työllisyyskehitys.
Huomionarvoista joka tapauksessa on, että maksussa oleviin eläkkeisiin menee jo lähes kolminkertainen määrä rahaa kuin kaikkiin muihin sosiaalietuuksiin yhteensä.
Kun mukaan lasketaan työeläkkeet, kansan- ja takuueläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä leskeneläkkeet, eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 jo 28 miljardin euron edestä.
Summa vastaa lähes neljännestä kaikista julkisen talouden menoista, ja eläkkeet selittävät yksin kolmasosan kaikista julkisten menojen kasvusta.
Toistaiseksi ovat kasvaneet eläkemenot, ja tulevina vuosikymmeninä pomppaavat hoiva- ja terveysmenot. Näiden kehityskulkujen kääntäminen inhimillisellä tavalla on lähes mahdotonta, minkä vuoksi päättäjät toivovatkin pelastusta satumaisesta työllisyysasteen noususta.
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005350069.html
Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Suomalaista politiikka on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.
Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.
Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.
Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas ”paisuminen”, kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.
Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.
Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?
https://infogram.com/julkiset-menot-2007-ja-2015-1g502yln8jndpjd
Lähes puolet rahoista sosiaaliturvaan
Yllä oleva Tilastokeskuksen tiedoista koottu taulukko näyttää, mihin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot ovat vuosina 2007 ja 2015 kohdistuneet. Luvut ovat ostovoimakorjaamattomat.
Niin julkishallintoon, terveydenhuoltoon kuin elinkeinoelämän edistämiseenkin kohdistuvat menot kasvoivat kahdeksassa vuodessa jonkin verran, mutta selvästi eniten ovat kohonneet sosiaaliturvan menot.
Ne vastaavat jo lähes puolta kaikista julkisista menoista.
Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta, mutta yli 40 miljardia euroa menee eri sosiaalietuuksiin.
Etuusmenojen erittely kertoo suurimman syyn julkisten menojen ”paisumiseen”.
Eläkemenot kasvaneet räjähdysmäisesti
Osaltaan etuusmenoja on kasvattanut työttömyys: Vuosina 2007–2015 niin maksettujen työttömyystukien kuin asumistukienkin määrät tuplaantuivat.
Osa tuista menee toki esimerkiksi maahanmuuttajille, mutta suurimmaksi osaksi kehitystä selittää kantaväestön heikko työllisyyskehitys.
Huomionarvoista joka tapauksessa on, että maksussa oleviin eläkkeisiin menee jo lähes kolminkertainen määrä rahaa kuin kaikkiin muihin sosiaalietuuksiin yhteensä.
Kun mukaan lasketaan työeläkkeet, kansan- ja takuueläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä leskeneläkkeet, eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 jo 28 miljardin euron edestä.
Summa vastaa lähes neljännestä kaikista julkisen talouden menoista, ja eläkkeet selittävät yksin kolmasosan kaikista julkisten menojen kasvusta.
Toistaiseksi ovat kasvaneet eläkemenot, ja tulevina vuosikymmeninä pomppaavat hoiva- ja terveysmenot. Näiden kehityskulkujen kääntäminen inhimillisellä tavalla on lähes mahdotonta, minkä vuoksi päättäjät toivovatkin pelastusta satumaisesta työllisyysasteen noususta.
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005350069.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta"
- Ja sitten ihmetellään tai paremminkin seurataan vierestä kun kansainväliset sijoitusyhtiöt valtaa koko ajan markkinoita kiihtyvällä vauhdilla esim. vanhuspalvelusektorilta kuten myös varhaiskasvatukselta. Joka tuppukylässä yksityiset rakentaa joko uusia hoivakoteja tai ostaa olemassaolevat itselleen ja päiväkotejakin jo ostavat.
Eikös ole mielenkiintoista kuinka mitä syvemmälle suomi sukeltaa sitä enemmän ulkomaalaiset sijoittajat panostavat suomeen tehden voittoa palveluiden tarjoamisesta valtion varoilla joista osa on velkamerkkistä suomelle? Vanhusten hoito on jo mennyt pörssipelureille mistä iso "kiitos" kuntaisille seuraavaksi on vuorossa sotepalvelut soteuudistuksen nimissä jolla pyritään saamaan kolmen miljardin säästöt ilman että edes hankkeen ajajat siihen uskovat.
Olisi enemmän kuin mielenkiintoista nähdä esim. kymmenen vuoden päästä samat pylväsdiagramit summineen sillä lisäyksellä montako miljardia menee ulkomaalaisten pörssipelureiden taskuun? Sen rinnalla Sipilän ja Orpon puuhastelu työttömyyden parissa tms. on..puuhastelua. Saavat hirveän paljon vahinkoa suomelle ja niitä mokia pyrkii korjailemaan seuraavat hallitukset siihen edes kykenemättä. Kokoomuspolitiikan noudattamisesta Kärsämäki "malliesimerkki" mitä tuleva on täytäntöönpanijoina keput ihan kuin hallituksessakin. Ruotsin ja englannin lippu salkoon suomen sijaan niin tajuaisi tyhminkin mistä on kyse.
totta!, ja menot kasvaa jälleen ainakin viideneksellä, ne mene pörssivoittojen maksuun, sitten kun on suuri ikäluokka kuopattu on liitereitä tyhjillään, uudet ikäluokat on puolet siitä mitä nyt kaatuu hoidettavaksi ja ei ne nykyiset synnytä , kun tiukat farkut tappaa ja palelluttaa vehkeet
Niin, vanhusten hoivakoteja suljetaan tai muutetaan terveysasemiksi tms. huomattavissa määrin kun suuret ikäluokat siunataan kirkkomaahan mutta siinä vaiheessa on jo vallattu sotemarkkinat kun sitä ennen on tehty hyvää tiliä suurilla ikäluokilla hoivasektorien valtaamisen kautta. Vanhuksien "hoitajat" ovat ulkomaalaiset pankit sekä yksityiset sijoittajat yms. sekä vakuutusyhtiöt jne. valtion sijaan sehän se kaikista kauheinta kaikessa. Kärsämäenkin uuden hoivakodin omistajat valtaosin englantilaisia bisnesmiehiä siinä missä kuntalaisten sotepalvelut tuottaa valtaosin ruotsalaisessa omistuksessa oleva pörssiyhtiö. Jos olisin kertonut edellisen kymmenen vuotta sitten myöhemmin toteutuvan paskaiset naurut olisin saanut vastaukseksi. Pyhäjärvi lienee ainoa lähikunnista jota yksityiset eivät ole vielä napanneet?
"Kiitos" mm. hallintarekisterilain kohta istuu maan hallituksessa sekä maakuntien virkakoneistossa ihmisiä jotka hoitaa pääasiassa omia bisneksiään. Rahaseuraa potilasta fraasi mitä aikoinaan hoettiin sen todellisuus on raha seuraa rahamiehiä.
"Ministeriö suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä
Sote-investointeja rajoittavaa lakia jatketaan vuoden 2019 loppuun. Kuvassa Eksoten K-sairaalan remontti. (Kuva: Ville Miettinen)
4.9.2017 klo 11:03
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä, kuten vanhusten palvelutaloja sekä terveyskeskuksia ja niiden vuodeosastoja, yksityisillä terveyspalveluyrityksillä.
Ministeriö on lähettänyt aluehallintovirastoille kirjelmän, jolla se haluaa selventää kuntien päättäjille pelisääntöjä ennen sote-uudistuksen toteutumista vuonna 2020. Kuntien pitää kirjelmän mukaan muun muassa olla tarkka sopimusten irtisanomisehdoista.
– Olemme yllättyneet, miten kekseliäitä kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet. Kunnissa on nyt kova hinku rakennuttaa nopeasti muun muassa vanhusten palvelutaloja yksityisillä terveyspalveluyrityksillä, STM:n erityisasiantuntija Anne Arvonen sanoo.
Samalla väliaikaista sote-investointien rajoituslakia on päätetty jatkaa vuodella 1.1.2020 saakka.
Erityislain mukaan kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja rajoitetaan. Ne ovat mahdollisia vain ministeriön luvalla ja hakemuksesta.
– Pelkäämme, että kunnat tekevät turhia sopimuksia terveyspalveluyritysten kanssa. Tehdään investointeja, jotka sitovat ja rasittavat tulevien maakuntien taloutta. Valtion piikki ei ole pitkä vaan investoinneissa pitäisi ajatella koko maakunnan, ei vain kunnan etua, Arvonen lisää.
– Pahin skenaario on, että koko uusi rakennus jää käyttämättä, mutta sen laskut lankeavat maakunnan maksettavaksi. Tällainen pelko ei ole kuitenkaan suurissa kaupungeissa.
Ministeriö on tähän mennessä torpannut kymmenen kuntien tai kuntayhtyminen investointihakemusta. Laista päätettiin vuosi sitten.
Hakemuksissa on ollut puutteita tai 50 prosentin raja kunnan tai kuntayhtymän menoista on ulkoistussopimuksella ylitetty.
– En vastusta uudistusta, mutta jälkeenpäin ajatellen olisin kirjoittanut tiukemman erityislain. Muun muassa ulkoistussopimusten irtisanomisehto olisi pitänyt kirjoittaa lakiin vielä tarkemmin, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen STM:stä.
Järvisen mukaan yksityiset terveyspalveluyritykset haalivat nyt markkinaosuuksia kuntakentässä.
– Kaikissa tapauksissa se ei ole tulevan maakunnan etu, hän sanoo."
HEHE, SINISILMÄISTÄ STM porukka on ollut
Sitä perinteistä Sipilän hallitusta.
Ensin ilmoitetaan sote-uudistuksen siirtyvän vuodella ja sitten huomataan kuinka oho, tulipa tehtyä taas lapsus mikä mahdollistaa mm. kunnat eroamaan kuntyhtymistä jne. sen jälkeen kun ne sen tekee. Pyhäjärviset erosi viime viikolla selänteestä heti kun porsaanreikä sen estävään puitelakiin ilmestyi ja nyt ministeriö heräilee että mitäs nyt mokattiinko me taas?
eihän neo kun koulunpenkiltä wirkaan päässeet, mitää kokemusta mistään ja poliittinen habatus kun siihen vielä niin..
Ihan väärä osoite sormen heristelylle. Sipilän hallituksen sote/maakuntauudistuksien yhteydessä kunnille kerrottiin kuinka maakunta ei välttämättä ota maksaakseen kuntien kiinteistöjä oli ne terveyskeskuksia tai hoivakoteja. Hyvin luonnollinen syy seuraus yhtälö kuntien antaessa yksityisten rakentaa esim. hoivakoteja omakustanteena sen sijaan että kunta itse olisi investoinut rakennuskantaan jonka maakunta voi ääritapauksessa tyhjentää kunnalle jäädessä lainat maksettavaksi rakennuksesta jota maakunta ei ota palveluverkostoonsa.
niin jää maakunta ne maksaa samoin kun muutkin pörssikuntain pörssipelurien sopimukset, Kämäkinkin pörssipelit maksaa reisikkäät, pyhäset, hoopovetiset ja pyhäntäset
,,sillä juurikin Maakunta on se jolla on niin suuri budjetti, että pengaraa riittää, niin suuri budjetti, että sovellukset on helppoja ja jos taito ei riitä niin kutsu käy näille pörssikuntain taseentekijöille jotka alibudjeteilla tekee säästöä
Herrojen ylisuuret eläkkeet syö varat, kun eläke mediaani ylittää 2 donaa/kk ne ei ole työläisten eläkkeitä, neo on alta tonnin ja lindströmin pihvi!