Lainaus alkaa (Kuntalehti 4.9.2017)
Sote
Ministeriö suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä
Sote-investointeja rajoittavaa lakia jatketaan vuoden 2019 loppuun. Kuvassa Eksoten K-sairaalan remontti. (Kuva: Ville Miettinen)
4.9.2017 klo 11:03
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä, kuten vanhusten palvelutaloja sekä terveyskeskuksia ja niiden vuodeosastoja, yksityisillä terveyspalveluyrityksillä.
Ministeriö on lähettänyt aluehallintovirastoille kirjelmän, jolla se haluaa selventää kuntien päättäjille pelisääntöjä ennen sote-uudistuksen toteutumista vuonna 2020. Kuntien pitää kirjelmän mukaan muun muassa olla tarkka sopimusten irtisanomisehdoista.
– Olemme yllättyneet, miten kekseliäitä kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet. Kunnissa on nyt kova hinku rakennuttaa nopeasti muun muassa vanhusten palvelutaloja yksityisillä terveyspalveluyrityksillä, STM:n erityisasiantuntija Anne Arvonen sanoo.
Samalla väliaikaista sote-investointien rajoituslakia on päätetty jatkaa vuodella 1.1.2020 saakka.
Erityislain mukaan kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja rajoitetaan. Ne ovat mahdollisia vain ministeriön luvalla ja hakemuksesta.
– Pelkäämme, että kunnat tekevät turhia sopimuksia terveyspalveluyritysten kanssa. Tehdään investointeja, jotka sitovat ja rasittavat tulevien maakuntien taloutta. Valtion piikki ei ole pitkä vaan investoinneissa pitäisi ajatella koko maakunnan, ei vain kunnan etua, Arvonen lisää.
– Pahin skenaario on, että koko uusi rakennus jää käyttämättä, mutta sen laskut lankeavat maakunnan maksettavaksi. Tällainen pelko ei ole kuitenkaan suurissa kaupungeissa.
Ministeriö on tähän mennessä torpannut kymmenen kuntien tai kuntayhtyminen investointihakemusta. Laista päätettiin vuosi sitten.
Hakemuksissa on ollut puutteita tai 50 prosentin raja kunnan tai kuntayhtymän menoista on ulkoistussopimuksella ylitetty.
– En vastusta uudistusta, mutta jälkeenpäin ajatellen olisin kirjoittanut tiukemman erityislain. Muun muassa ulkoistussopimusten irtisanomisehto olisi pitänyt kirjoittaa lakiin vielä tarkemmin, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen STM:stä.
Järvisen mukaan yksityiset terveyspalveluyritykset haalivat nyt markkinaosuuksia kuntakentässä.
– Kaikissa tapauksissa se ei ole tulevan maakunnan etu, hän sanoo.
TEKSTI: TAPIO MAINIO
Lainaus loppuu
Sote
Ministeriö suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä
Sote-investointeja rajoittavaa lakia jatketaan vuoden 2019 loppuun. Kuvassa Eksoten K-sairaalan remontti. (Kuva: Ville Miettinen)
4.9.2017 klo 11:03
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suitsii kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä, kuten vanhusten palvelutaloja sekä terveyskeskuksia ja niiden vuodeosastoja, yksityisillä terveyspalveluyrityksillä.
Ministeriö on lähettänyt aluehallintovirastoille kirjelmän, jolla se haluaa selventää kuntien päättäjille pelisääntöjä ennen sote-uudistuksen toteutumista vuonna 2020. Kuntien pitää kirjelmän mukaan muun muassa olla tarkka sopimusten irtisanomisehdoista.
– Olemme yllättyneet, miten kekseliäitä kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet. Kunnissa on nyt kova hinku rakennuttaa nopeasti muun muassa vanhusten palvelutaloja yksityisillä terveyspalveluyrityksillä, STM:n erityisasiantuntija Anne Arvonen sanoo.
Samalla väliaikaista sote-investointien rajoituslakia on päätetty jatkaa vuodella 1.1.2020 saakka.
Erityislain mukaan kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja rajoitetaan. Ne ovat mahdollisia vain ministeriön luvalla ja hakemuksesta.
– Pelkäämme, että kunnat tekevät turhia sopimuksia terveyspalveluyritysten kanssa. Tehdään investointeja, jotka sitovat ja rasittavat tulevien maakuntien taloutta. Valtion piikki ei ole pitkä vaan investoinneissa pitäisi ajatella koko maakunnan, ei vain kunnan etua, Arvonen lisää.
– Pahin skenaario on, että koko uusi rakennus jää käyttämättä, mutta sen laskut lankeavat maakunnan maksettavaksi. Tällainen pelko ei ole kuitenkaan suurissa kaupungeissa.
Ministeriö on tähän mennessä torpannut kymmenen kuntien tai kuntayhtyminen investointihakemusta. Laista päätettiin vuosi sitten.
Hakemuksissa on ollut puutteita tai 50 prosentin raja kunnan tai kuntayhtymän menoista on ulkoistussopimuksella ylitetty.
– En vastusta uudistusta, mutta jälkeenpäin ajatellen olisin kirjoittanut tiukemman erityislain. Muun muassa ulkoistussopimusten irtisanomisehto olisi pitänyt kirjoittaa lakiin vielä tarkemmin, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen STM:stä.
Järvisen mukaan yksityiset terveyspalveluyritykset haalivat nyt markkinaosuuksia kuntakentässä.
– Kaikissa tapauksissa se ei ole tulevan maakunnan etu, hän sanoo.
TEKSTI: TAPIO MAINIO
Lainaus loppuu
Vastaukset 2
Vanhimmat
"LakimiesAvuksi 27.8.2017 16:45
Taitaa hallitus pelätä Sipilän hallituksen tukkivan puitelain porsaanreiän kun ero tuodaan aikataulussa johon ei kukaan kerkiä reagoimaan? "
_______________________________________________________
"Rajoituslaki 27.8.2017 19:08
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoittava väliaikainen laki astuu voimaan tänään ja on voimassa 31.12.2019 saakka.
Lailla hallitus haluaa rajoittaa kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta.
Lisäksi rajoitetaan pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hallituksen mukaan uuteen soteen valmistautuminen ei ole mahdollista, jos maakunta sidotaan pitkäksi aikaa uusiin kuntien tekemiin sopimuksen velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin
Kuntaliitto piti lausunnossaan lakiluonnoksesta koko lakia tarpeettomana ja katsoi, että jos ministeriöllä on tiedossa konkreettisesti sote-uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia hankkeita, ne tulisi yksilöidä.
– Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto katsoi.
Irtisanomisehto pitkiin sopimuksiin
Väliaikaisen lain aikana laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jonka mukaan maakunta voi tietyin edellytyksiä irtisanoa sopimuksen.
Ehdotettu sääntely ei rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukainen toiminta voi myös jatkua, jos tuleva maakunta katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
Irtisanomisehto on sisällytettävä sellaisiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jotka kunta tai kuntayhtymä tekee 1.7.2016 – 31.12.2018 välisenä aikana.
Lisäksi irtisanomisehto on sisällytettävä yksityisen palvelujen tuottajan kanssa vastaavana ajanjaksona tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo sopimuskauden aikana ylittää viisikymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, ja joiden sopimuskausi on vähintään viisi vuotta."
________________________________________________________
"sote-investointien rajoituslaki 2020 saakka
Pyhäjärvi.livahti.jo 4.9.2017 14:15"
Siinä se Sipilän hallituksen ministeri syyllistää kuntia omasta mokastaan. Jos Sipilän hallitus kertoessaan sote-uudistuksen aloitusajankohdan siirtymisestä vuodella olisi samalla kertonut puitelain jatkuvan samassa suhteessa Pyhäjärvi ei olisi voinut erota.
Ainoa asia mikä herättää kysymyksiä avauksen linkistä on seuraava:
"Erityislain mukaan kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja rajoitetaan. Ne ovat mahdollisia vain ministeriön luvalla ja hakemuksesta."
Ero on jo taputeltu mutta kilpailutuksen ollessa pidempiaikainen projekti kysynkin voiko ministeriö saada puitelain jatkoajalle lainvoiman ennen sitä?