Puhutaan, että nyt lähestytään huippua eli lasku alkanee v. 2018 jossain vaiheessa, veikkaisin syksyllä 2018.
Mihin kannattaisi nyt sijoittaa? Lyhyt ja pitkä korko? Miten niille käy, jos korot kääntyvät nousuun.? Entäpä rahastot? Mitkä niistä kestää laskupaineessa parhaiten ja mahdollisesti nousevat laskun alkaessa?
Kiitos jo etukäteen hyvistä kommenteista.
Mihin kannattaisi nyt sijoittaa? Lyhyt ja pitkä korko? Miten niille käy, jos korot kääntyvät nousuun.? Entäpä rahastot? Mitkä niistä kestää laskupaineessa parhaiten ja mahdollisesti nousevat laskun alkaessa?
Kiitos jo etukäteen hyvistä kommenteista.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jaa-a.Vaikea kysymys.Kukaan ei voi(paitsi huijarit)ennustaa tulevaisuuden hyviä sijoituskohteita.Itse olen sijoittanut osakerahastoihin.Osakeindeksirahastot(passiiviset)eivät ota näkemystä markkinoihin vaan tarjoavat laajasti hajautettuna maailman osakemarkkinoiden keskituottoa.Aktiivisuus markkinoilla lisää vain kaupankäyntikuluja ei tuottoa.Lue marko erolan paras sijoitus niminen kirja.Tai vaihtoehtoisesti" sattumankauppaa wall streetillä"niminen teos.Sen kirjoittajaa en nyt muista.Yritä pitää sijoittamisen kulutmahdollisimman pieninä.Muuta en osaa neuvoksi antaa.Onnea sijoituksiisi.
Burton Malkiel.
On saatavana myös suomeksi ja siitä hieno teos, että kirjoittaja on uusinut sen ajoittain, myös aiempien versioidensa arvioitaan sarkastinen hymynkare suupielessä kritisoiden.
Kannattaa ostaa saman tien molemmat.
Jos pörssi romahtaa, niin korot todennäköisesti laskevat eli korkorahastojen arvot nousevat. Pitkien eniten.
Kulta voi nousta pörssiromahduksessa tai voi laskea pörssin mukana. Aika 50-50.
Long-short etf:stä voi löytää romahdusajan voittajia, BTAL etf oma suosikkini. Mutta jos kerran tietää romahtavan, niin turha tuota long-puolta on mukana roikottaa, ottaa vaan suoraan pelkkiä shortteja ja kovalla vivulla, niin rikastuu nopeasti pörssiromahduksessa.
Miten korot voisivat vielä laskea, kun ollaan jo nollassa tai sen tuntumassa? Miinusmerkkiset korot olisivat sellainen tapaus, että laajempana ilmiönä ne voivat pistää montakin talousteoriaa kokonaan uusiksi.
Vallitsee sikäli harvinainen tilanne, että kaikki sijoitusmahdollisuudet näyttävät korkeintaan välttäviltä. Ja kun lisäksi on isomman sodan riski päällä, ei käteinenkään pelasta.
Eivät ne välttämättä isosti voi laskea, mutta jonkun verran kuitenkin. Varsinkin jenkkikorot ovat selvästi korkeammalla kuin Euroopassa tai Japanissa, joten selvästi laskunvaraa ainakin se pari prossaa vielä on. Eikä Japanissa tai Euroopassakaan vielä pohjia ole löydetty.
Toisekseen korkosijoitusten arvonkehitys riippuu markkinoiden odotuksista, joten nykyisellä tasolla pysyvätkin korot nostaisivat korkosijoitusten arvoa, jos markkinat ovat hinnoitelleet nousuodotuksia nykyisiin hintoihin.
En nyt kovin isoa sodan riskiä näe, ellei tuosta nyt saada Kiina vs. USA - sotaa. Mutta pörssi ei pahasti romahtanut maailmansodasta, eikä kylmästä sodasta sen jälkeen, eikä Korean sodasta, Vietnamista, Irakin kähinöistä jne.., joten vaikea uskoa isoon romahdukseen nytkään, mikäli siis Kiina ei lähde sotaan USA:ata vastaan. Tämä riski lienee olemassaoleva, mutta hyvin pieni kuitenkin, samantasoisia riskejä on aina.
Pelkkä Pohjois-Korean sotatie ei pörssiin isompaa lovea iske. Yksittäisiä miinuspäiviä voi tulla, ehkä jopa kuukausia, muttei mitään oikeaa romahdusta. Tosin kun kyse laumapsykologiasta, niin mahdotonta varmaksi sanoa? Jospa nyt odotetaankin vain pientä sytykettä myyntipaniikkiin?
Korkosijoitusten arvo voi nousta myös siksi, että ne koetaan turvasatamiksi ja niihin virtaa rahaa. Markkinoiden lait pätevät tässäkin: jos johonkin kohdistuu kysyntää, sen hinta nousee, ja jos jostain halutaan eroon, sen hinta laskee.
En ehkä silti sijoittaisi isoa määrää korkosijoituksiin, koska korot ovat alhaalla ja tämä osaltaan heikentää tuotto-odotusta, vaikka ristivetoa voi siis tullakin. Käteinen on kuningas tällaisena aikana.
Ja onhan niitä sellaisiakin sijoituksia, joiden arvon pitäisi nousta kurssien laskiessa, eli shorttaamista tavalla tai toisella. Näissä voi kuitenkin olla isot kulut ja ainoa varma pärjääjä on pankki, joten itse ainakin jättänen väliin, vaikka mielessä on käynyt pikku siivu jotain kontra-rahastoa. Jos kurssilaskun ajankohdan tietäisi, silloin tietysti ja kaikki olisi itsestäänselvää, mutta ei sitä voi tietää. Parasta odotella rauhassa ja järjestää itselle liikkumavaraa. Ei mikään toisaalta estä myöskään ostamasta jotain yksittäisiä osakkeita, jos näkee niissä pitkän aikavälin nousupotentiaalia, vaikka kurssit yleisesti ottaen ovatkin hyvin korkealla.
Eikös juuri nyt ole lievä laskukausi, kauanko jatkuu en tiedä.
Tämän tyyppisiä lyhyitä "laskukausia" tulee joka vuosi. Joka vuosi on muutama viikko tai kuukausi, jolloin osakekurssit hieman laskevat, vaikka muuten osakkeiden arvo nousisikin. Pörssi ei yleensä ole kovin stabiili, tosin viime vuosina nopeita lyhytaikaisia muutoksia on ollut yllättävän vähän. Laskun pitäisi olla paljon nykyistä suurempi ja kestää paljon kauemmin ennen kuin voi puhua kunnon laskukaudesta. Mutta vasta myöhemmin nähdään, tuleeko tästä oikea laskukausi...
Rahastoissa tulee helposti pakkomyynti tilanne jos ihmiset alkavat panikoimaan kun kurssit laskee, seurauksena rahastojen arvot tippuu ja lisää ihmisiä panikoi ja nostaa rahansa pois, hyvä oravanpyörä!
Rahastot yleensä sijoittaa isompiin yrityksiin (niinkuin suurin osa epävarmoista sijoittajista) ja nousukaudella menee hyvin! Mitens pieni yritys jonka näkymät hyvät, kassa kunnossa ja omistaja pohja ok, olisiko näistä turvasatamaa?
Suomesta tulee mieleen Biohit, Bittium ja Revenio, varmaan muitakin löytyy.
Ei nuo pienet yhtiöt ainakaan historiallisesti mitään turvasatamia ole olleet, vaan päinvastoin romahtaneet enemmän. Tietenkin jotkut pienyhtiöt voivat romahduksesta selvitä kuivin jaloin, mutta todennäköisyys, että osaat sellaisen valita on lottoamista. En ole mikään mainitsemiesi yhtiöiden asiantuntija, mutta aika suhdanneherkkiä ensituntumalta ovat.
Kun lasket obligaation/korkorahaston arvon diskontaamalla nykyarvoon ja obligaation/rahaston duraation eli keskimääräisen takaisinmaksuajan saat obligaation/korkorahaston arvon duraation funktioa ja kun
korkotaso nousee siis muuttuu
ja vaadit uusilta lainoilta korkeampaa korkoa
derivoit tämän arvon koron suhteen eli saat arvomuutoksen korkonousun koon suhteen, tulee derivoitaessa eteen miinusmerkki kertaa korkomuutos (ja pientä korkotekijää mukaan mutta voi olettaa ykköseksi kun diskontauskorot ovat pieniä)
Oletetaan että sinulla on 4 vuoden duraation laina/korkorahasto, jonka tuotto on pari prosenttia ja korkotaso muuttuu puoli prosenttia ylöspäin keskupankkien määrätessä niin rahastosi/lainasi arvo muuttu miinus näiden tulo eli siis kaksi prosenttia alaspäin
siksi
- nyt ei ehkä kannata ostaa pitkiä korkorahastoja
- ei kannata ostaa yhdistelmärahastoja
- riskimiehet kuten itse ostavat jälkisyklissä vieläkin osakkeita
- varovaisemmat kuten itse kiinteistöjä/rahastoja jotka kilpailevat korkorahaston kanssa
mutta näin ei toimitakaan vaan elokuussa 2017
eniten uutta pääomaa sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 204 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin kertyi 142 miljoonaa euroa ja osakerahastoihin 82 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoiset rahastot keräsivät 7 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoista lunastettiin nettomääräisesti 41 miljoonaa euroa
Yhtälöön vaikuttavat myös markkinoiden odotukset . Eli oletetut koronnousut ovat jo pitkälle hinnoiteltuja. Jos ne taas eivät toteudukaan, niin pitkän koron sijoitusten arvot nousevat.
Tuota samaa, että "nyt on huono aika korkosijoittaa" on hoettu jo kohta vuosikymmen. Silti pitkät korot ovat tuottaneet ja tuoneet turvaa. Olennaisinta jälkimmäinen, korkeita tuottoja en uskalla luvata tai odottaa, mutta turvaa pörssiromahdukselta kyllä. Tämän näkee viime viikkojenkin kehityksestä.