Venelehden köysi/solmu-testi

Tuon tyyppinen keskustelu onkin täällä jo aiemmin käyty, enkä sellaista kannanottoa kaivannut.

...pää

PS.Veneilijä, joka ei osaa solmuilla kiinnittää venettään, on kuin autoilija, joka ei osaa parkkeerata autoaan peruuttamalla. (tämä siis on oma mielenpiteeni ja jokaiselle se oikeus suotakoon)

Puu... kirjoitti:

Tuon tyyppinen keskustelu onkin täällä jo aiemmin käyty, enkä sellaista kannanottoa kaivannut.

...pää

PS.Veneilijä, joka ei osaa solmuilla kiinnittää venettään, on kuin autoilija, joka ei osaa parkkeerata autoaan peruuttamalla. (tämä siis on oma mielenpiteeni ja jokaiselle se oikeus suotakoon)

Lue lisää

Ja veneilijä, joka luottaa solmuihin veneensä kiinnityksessä, on kuin autoilija, joka pysäköi rekan rinteeseen vaihde vapaalla ja ilman käsijarrua.

JRxxx kirjoitti:

Ja veneilijä, joka luottaa solmuihin veneensä kiinnityksessä, on kuin autoilija, joka pysäköi rekan rinteeseen vaihde vapaalla ja ilman käsijarrua.

Harvinaisen pehmoisia puhuu JR taas aiheesta. Solmu sentään luotettavuudessa voittaa kaikki haat mennen tullen. Omakin vene on laiturissa haoilla kiinni, mutta myrskyn uhatessa vain ne haat arveluttavat, ei ainakaan ne solmut, joilla haat ovat köydessä kiinni. Ja ihan omakohtaistakin kokemusta on epäilyksien tueksi.

JRxxx kirjoitti:

Ja veneilijä, joka luottaa solmuihin veneensä kiinnityksessä, on kuin autoilija, joka pysäköi rekan rinteeseen vaihde vapaalla ja ilman käsijarrua.

No joo toi JR:n mielipide solmuistra on jo ennenkin kuulut ja se jääköön uusavuttomuudessa omaan luokkaansa.

Esim: Miten menettelee solmu-uusavuton JR kun kovassa myrskyssä hänen karabiinihaoilla pleissatut/rihmatut koussalla suojatut köytensä eivät riitäkkään ja laiturin omat kiinnityslenkit alkavat pettämän? Ja peräköydessä oleva poijuhakakin on jo käytössä ja pitäisi saada toiseen poijuun kiinnitettyä tuplavarmistus peräköydelle. Miten saa nopeasti lisäköysiä kiinnitettyä laiturin rakenteisiin ja lisäpoijuihin ilman solmuja???
No JR tietenkin ehdottaa että hän lähtee kaupoasta ostamaan lisää valmiiksi päätettyjä köysiä tai että hanellä on muka niitä olemassa niin paljon ettei tarvitse solmuihin koskea. Uskokoot ken haluaa!

Puu... kirjoitti:

No joo toi JR:n mielipide solmuistra on jo ennenkin kuulut ja se jääköön uusavuttomuudessa omaan luokkaansa.

Esim: Miten menettelee solmu-uusavuton JR kun kovassa myrskyssä hänen karabiinihaoilla pleissatut/rihmatut koussalla suojatut köytensä eivät riitäkkään ja laiturin omat kiinnityslenkit alkavat pettämän? Ja peräköydessä oleva poijuhakakin on jo käytössä ja pitäisi saada toiseen poijuun kiinnitettyä tuplavarmistus peräköydelle. Miten saa nopeasti lisäköysiä kiinnitettyä laiturin rakenteisiin ja lisäpoijuihin ilman solmuja???
No JR tietenkin ehdottaa että hän lähtee kaupoasta ostamaan lisää valmiiksi päätettyjä köysiä tai että hanellä on muka niitä olemassa niin paljon ettei tarvitse solmuihin koskea. Uskokoot ken haluaa!

Lue lisää

Tositarina marraskuun puolivälin paikkeilta:

Yöllä satoi räntää 5 cm ja aamulla oli pakkasta -6C. Lähdin nostamaan venettä, veneilykausi alkoi näyttämään päättymisen merkkejä.

Avasin haat ja ajoin nostoluiskalle. Puupäät katkoivat köysiään, kun solmut olivat jäätyneet. Puolimetrisiä köydenpätkiä roikkuu vieläkin laitureista ja poijuista. Puupää ja sen avuttomat kaverit lähtivät kauppaan ostamaan uusia köysiä.

Nykyaika kirjoitti:

Tositarina marraskuun puolivälin paikkeilta:

Yöllä satoi räntää 5 cm ja aamulla oli pakkasta -6C. Lähdin nostamaan venettä, veneilykausi alkoi näyttämään päättymisen merkkejä.

Avasin haat ja ajoin nostoluiskalle. Puupäät katkoivat köysiään, kun solmut olivat jäätyneet. Puolimetrisiä köydenpätkiä roikkuu vieläkin laitureista ja poijuista. Puupää ja sen avuttomat kaverit lähtivät kauppaan ostamaan uusia köysiä.

Lue lisää

Kylläpäs piti kaukaa hakea esimerkki. Jäätyneitä solmuja on tavattu kautta aikojen. Purjelaivatkin purjehtivat pakkasissa, eivätkä köysiään sen takia katkoneet. Jäätyneitä hakojakin on sitäpaitsi nähty ja koettu.

Sen jälkeen, kun keulan kiinnitysköysi singahti jalan vierestä järeän haan oiettua mainingin pumppauksessa, ovat haat saaneet jäädä. Kohdalle sattuessa sääriluu olisi ollut heikoilla pelkän köyden iskusta. Eikä sitäpaitsi ole edes harvinaista, että köyden joutuu pujottamaan lankkujen välistä raosta, josta mikään köyttä paksumpi ei mahdu.

Antsu kirjoitti:

Kylläpäs piti kaukaa hakea esimerkki. Jäätyneitä solmuja on tavattu kautta aikojen. Purjelaivatkin purjehtivat pakkasissa, eivätkä köysiään sen takia katkoneet. Jäätyneitä hakojakin on sitäpaitsi nähty ja koettu.

Sen jälkeen, kun keulan kiinnitysköysi singahti jalan vierestä järeän haan oiettua mainingin pumppauksessa, ovat haat saaneet jäädä. Kohdalle sattuessa sääriluu olisi ollut heikoilla pelkän köyden iskusta. Eikä sitäpaitsi ole edes harvinaista, että köyden joutuu pujottamaan lankkujen välistä raosta, josta mikään köyttä paksumpi ei mahdu.

Lue lisää

"Purjelaivatkin purjehtivat pakkasissa, eivätkä köysiään sen takia katkoneet."

No nyt eivät purjehtineet, kun eivät päässeet laiturista irti. Mikset tullut sinne laiturille viisastelemaan niille jotka eivät saaneet köysiään irti?


"Sen jälkeen, kun keulan kiinnitysköysi singahti jalan vierestä järeän haan oiettua mainingin pumppauksessa, ovat haat saaneet jäädä."

Joo-o, heikoin lenkki pettää, se voi olla myös köysi tai knaapi. Valitse materiaalit ja vahvuudet käyttökohteen ja olosuhteen mukaan.


"Eikä sitäpaitsi ole edes harvinaista, että köyden joutuu pujottamaan lankkujen välistä raosta, josta mikään köyttä paksumpi ei mahdu."

Lankkujen väli on ilmeisesti joku juuri köyttä leveämpi standardiväli standardiköydelle? Vai kuljetatko aina mukana myös 2mm köyttä, jos paksumpi ei satukaan mahtumaan?

Nykyaika kirjoitti:

"Purjelaivatkin purjehtivat pakkasissa, eivätkä köysiään sen takia katkoneet."

No nyt eivät purjehtineet, kun eivät päässeet laiturista irti. Mikset tullut sinne laiturille viisastelemaan niille jotka eivät saaneet köysiään irti?


"Sen jälkeen, kun keulan kiinnitysköysi singahti jalan vierestä järeän haan oiettua mainingin pumppauksessa, ovat haat saaneet jäädä."

Joo-o, heikoin lenkki pettää, se voi olla myös köysi tai knaapi. Valitse materiaalit ja vahvuudet käyttökohteen ja olosuhteen mukaan.


"Eikä sitäpaitsi ole edes harvinaista, että köyden joutuu pujottamaan lankkujen välistä raosta, josta mikään köyttä paksumpi ei mahdu."

Lankkujen väli on ilmeisesti joku juuri köyttä leveämpi standardiväli standardiköydelle? Vai kuljetatko aina mukana myös 2mm köyttä, jos paksumpi ei satukaan mahtumaan?

Lue lisää

No joo, osaamattomuudelle riittää aina verukkeita. Purjelaivat kiertelivät mm. Kap Hornia pakkasilla, saati Itämerta. Eikä siellä laiturilla mun venettä ollut, mitä minäkään siellä olisin tehnyt. Ne jäätyneetkin solmut vain saatu auki ilman puukkoa.

Heikoin lenkki pettää tietysti. Pitää vain sen haan olla erittäin epäkäytännöllisen raskas, jotta se lakkaisi olemasta heikoin lenkki. Sellaista ei voi esim. heittää kohti ihmistä, jos joku sattuu olemaan köysiä vastaanottamassa. Se haka muuten oikeni ja petti, kun olosuhteet olivat muuttuneet ja olin menossa vaihtamaan sen haan tilalle solmittua köyttä. Köyttä ei ollut tarpeen vaihtaa paksumpaan.

Köysi on aina halkaisijaltaan alle puolet mistään köysi-haka yhdistelmästä ja vaikkei laiturilankun väleille EU ole saanut standardia aikaan, normaali käytäntö tuottaa normaalin köyden läpimentäviä rakoja. Useammin kuin kerran on pujoteltu useampi kierros ohuempaa köyttä lankkujen välistä, vaikka 2 mm halkaisijaan ei koskaan ole tarvinnut mennä, sitäkin kyllä veneestä löytyisi. Haka ei mahdu edes 5 cm raosta.

Antsu kirjoitti:

No joo, osaamattomuudelle riittää aina verukkeita. Purjelaivat kiertelivät mm. Kap Hornia pakkasilla, saati Itämerta. Eikä siellä laiturilla mun venettä ollut, mitä minäkään siellä olisin tehnyt. Ne jäätyneetkin solmut vain saatu auki ilman puukkoa.

Heikoin lenkki pettää tietysti. Pitää vain sen haan olla erittäin epäkäytännöllisen raskas, jotta se lakkaisi olemasta heikoin lenkki. Sellaista ei voi esim. heittää kohti ihmistä, jos joku sattuu olemaan köysiä vastaanottamassa. Se haka muuten oikeni ja petti, kun olosuhteet olivat muuttuneet ja olin menossa vaihtamaan sen haan tilalle solmittua köyttä. Köyttä ei ollut tarpeen vaihtaa paksumpaan.

Köysi on aina halkaisijaltaan alle puolet mistään köysi-haka yhdistelmästä ja vaikkei laiturilankun väleille EU ole saanut standardia aikaan, normaali käytäntö tuottaa normaalin köyden läpimentäviä rakoja. Useammin kuin kerran on pujoteltu useampi kierros ohuempaa köyttä lankkujen välistä, vaikka 2 mm halkaisijaan ei koskaan ole tarvinnut mennä, sitäkin kyllä veneestä löytyisi. Haka ei mahdu edes 5 cm raosta.

Lue lisää

"Köysi on aina halkaisijaltaan alle puolet mistään köysi-haka yhdistelmästä"

Höpö höpö, kuka käskee tyhmänä tunkea hakaa tai pleissausta siitä lautojen välistä?

Vaihtoehto 1:
Pleissataan köyden päähän metrin lenkki, jossa haka liikkuu vapaasti. Lenkissä oleva köysi on ihan saman paksuista kuin muukin köysi, lukuunottamatta pleissauksen kohtaa lenkin alaosassa. Siitä vaan ensin lenkkiä lautojen väliin ja toiselta puolelta haka kiinni.

Vaihtoehto 2:
Jos haka on ihan pleississä kiinni, niin pujota pleissin jälkeistä köyttä lautojen välistä ja toiselta puolelta hakaan kiinni.

Ei mitään salonkikelpoisia näyttelykiinnityksiä, mutta toimii hyvissä oloissa tilapäiskiinnityksenä. Ja tuskinpa kukaan venettään laiturin lautojen väliin kiinnittääkään hirmumyrskyllä.


Ps. Täällä sataa nyt vettä ja huomiseksi on ennustettu pakkasta. Haluatko tulla kokeilemaan niitä laiturissa roikkuvien köydenpätkien aukaisua?

Puu... kirjoitti:

No joo toi JR:n mielipide solmuistra on jo ennenkin kuulut ja se jääköön uusavuttomuudessa omaan luokkaansa.

Esim: Miten menettelee solmu-uusavuton JR kun kovassa myrskyssä hänen karabiinihaoilla pleissatut/rihmatut koussalla suojatut köytensä eivät riitäkkään ja laiturin omat kiinnityslenkit alkavat pettämän? Ja peräköydessä oleva poijuhakakin on jo käytössä ja pitäisi saada toiseen poijuun kiinnitettyä tuplavarmistus peräköydelle. Miten saa nopeasti lisäköysiä kiinnitettyä laiturin rakenteisiin ja lisäpoijuihin ilman solmuja???
No JR tietenkin ehdottaa että hän lähtee kaupoasta ostamaan lisää valmiiksi päätettyjä köysiä tai että hanellä on muka niitä olemassa niin paljon ettei tarvitse solmuihin koskea. Uskokoot ken haluaa!

Lue lisää

Paskapuhetta tuollaiset. Teräs kestää kyllä, köysi katkeaa ensin. Käsittämättömän köykäisiä hakoja on käytetty, jos ne ovat joltakulta pettäneet.
Ja minulla on haat kaikissa köysissä, myös ankkuri- ja varaköydessä.

JRxxx kirjoitti:

Paskapuhetta tuollaiset. Teräs kestää kyllä, köysi katkeaa ensin. Käsittämättömän köykäisiä hakoja on käytetty, jos ne ovat joltakulta pettäneet.
Ja minulla on haat kaikissa köysissä, myös ankkuri- ja varaköydessä.

Lue lisää

kai liikaakin kiihdyteltyä,kun kävin katsomassa kaukalopalloa. Hävisimme Oululaisille 3-8. Ja toiset alkaa poissaollessani vittuilun. ;-) vähän jo helpottaa.. eikö ne tosiaan tajua, että solmittu ne haat ja "nipsut"on.Ei ne hitsaamalla ole laitettu.

Nykyaika kirjoitti:

"Köysi on aina halkaisijaltaan alle puolet mistään köysi-haka yhdistelmästä"

Höpö höpö, kuka käskee tyhmänä tunkea hakaa tai pleissausta siitä lautojen välistä?

Vaihtoehto 1:
Pleissataan köyden päähän metrin lenkki, jossa haka liikkuu vapaasti. Lenkissä oleva köysi on ihan saman paksuista kuin muukin köysi, lukuunottamatta pleissauksen kohtaa lenkin alaosassa. Siitä vaan ensin lenkkiä lautojen väliin ja toiselta puolelta haka kiinni.

Vaihtoehto 2:
Jos haka on ihan pleississä kiinni, niin pujota pleissin jälkeistä köyttä lautojen välistä ja toiselta puolelta hakaan kiinni.

Ei mitään salonkikelpoisia näyttelykiinnityksiä, mutta toimii hyvissä oloissa tilapäiskiinnityksenä. Ja tuskinpa kukaan venettään laiturin lautojen väliin kiinnittääkään hirmumyrskyllä.


Ps. Täällä sataa nyt vettä ja huomiseksi on ennustettu pakkasta. Haluatko tulla kokeilemaan niitä laiturissa roikkuvien köydenpätkien aukaisua?

Lue lisää

Vaihtoehto 1.
Armottoman epäkäytännöllinen metrin mittainen lenkki, jossa haka vielä seilailee missä sattuu, todennäköisimmin siellä metrin päässä käden ulottumattomissa silloin kun sitä tarvitaan. Kutakuinkin mahdoton käyttää, kun tarvitaan metriä lyhyempää pätkää.

Vaihtoehto 2.
Johtaa usein tilanteeseen, jossa hakaan kohdistuu vääntö eikä veto ja sitä taas ei normaalisti mitoitettu haka kestä, tai ei ainakaan ole käyttökelpoinen seuraavalla kerralla.

Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi ja jotain varmempaa tarvitaan.

Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon. Ja miten kiinnität köyden haan kitaa paksumpaan lenkkiin niin, että haka ei jää väännöksiin?

JRxxx kirjoitti:

Ja veneilijä, joka luottaa solmuihin veneensä kiinnityksessä, on kuin autoilija, joka pysäköi rekan rinteeseen vaihde vapaalla ja ilman käsijarrua.

JRxxx kiinnittää köyden knaapiinkin haalla..? ;-)

a.k.o kirjoitti:

JRxxx kiinnittää köyden knaapiinkin haalla..? ;-)

miettiä.... ;-) kohtuutonta paskanjauhantaa..

Antsu kirjoitti:

Vaihtoehto 1.
Armottoman epäkäytännöllinen metrin mittainen lenkki, jossa haka vielä seilailee missä sattuu, todennäköisimmin siellä metrin päässä käden ulottumattomissa silloin kun sitä tarvitaan. Kutakuinkin mahdoton käyttää, kun tarvitaan metriä lyhyempää pätkää.

Vaihtoehto 2.
Johtaa usein tilanteeseen, jossa hakaan kohdistuu vääntö eikä veto ja sitä taas ei normaalisti mitoitettu haka kestä, tai ei ainakaan ole käyttökelpoinen seuraavalla kerralla.

Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi ja jotain varmempaa tarvitaan.

Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon. Ja miten kiinnität köyden haan kitaa paksumpaan lenkkiin niin, että haka ei jää väännöksiin?

Lue lisää

Vaihtoehto 1:
Haka ei seilaa missään, sehän on otekysymys. Lenkillinen köysi soveltuu kaikkiin kiinnityksiin, tolpan ympäri, pollariin, kiinnityslenkkiin, jne. Alle metrin kiinnityksiä ei usein tarvii, mutta nekin hoituu kiertämällä köysi vaikka pari kolme kertaa ohuen tolpan ympäri.

Vaihtoehto 2.
Vääntöä hakaan? No, jos oikein typerästi laittaa, niin kyllä kai sekin on mahdollista.


"Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi"

Eipä ole vastaan tullut niin mätiä laitureita, mutta lienee melko yleistä ja usein tapahtuvaa Kap Hornilla? Voit varmaan mainita edes muutamia niistä useista kerroista?


"Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon"

Omin avuin rantaudun, en uskalla luottaa että aina olisi vastaanottaja paikalla. Näin saattaa tietenkin olla nk. paremmissa satamissa, mutta itse mieluiten suosin asumattomia luonnonrantoja. En ole kertaakaan heittänyt köyttä, miksi olisin?

Antsu kirjoitti:

Vaihtoehto 1.
Armottoman epäkäytännöllinen metrin mittainen lenkki, jossa haka vielä seilailee missä sattuu, todennäköisimmin siellä metrin päässä käden ulottumattomissa silloin kun sitä tarvitaan. Kutakuinkin mahdoton käyttää, kun tarvitaan metriä lyhyempää pätkää.

Vaihtoehto 2.
Johtaa usein tilanteeseen, jossa hakaan kohdistuu vääntö eikä veto ja sitä taas ei normaalisti mitoitettu haka kestä, tai ei ainakaan ole käyttökelpoinen seuraavalla kerralla.

Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi ja jotain varmempaa tarvitaan.

Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon. Ja miten kiinnität köyden haan kitaa paksumpaan lenkkiin niin, että haka ei jää väännöksiin?

Lue lisää

huomaatko, että ryhdyit ja jäit jaaritteluasteelle. Miksi jotkut voivat olla sitä mieltä, että toistenkin olisi toimittava samoin kuin minä itse.Nyt näyttää, että olet jäämässä tappiolle. Nukuppa yösi hyvin,katsotaan tuleeko vielä selityksiä. ;-) hah haa!!!

Antsu kirjoitti:

Vaihtoehto 1.
Armottoman epäkäytännöllinen metrin mittainen lenkki, jossa haka vielä seilailee missä sattuu, todennäköisimmin siellä metrin päässä käden ulottumattomissa silloin kun sitä tarvitaan. Kutakuinkin mahdoton käyttää, kun tarvitaan metriä lyhyempää pätkää.

Vaihtoehto 2.
Johtaa usein tilanteeseen, jossa hakaan kohdistuu vääntö eikä veto ja sitä taas ei normaalisti mitoitettu haka kestä, tai ei ainakaan ole käyttökelpoinen seuraavalla kerralla.

Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi ja jotain varmempaa tarvitaan.

Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon. Ja miten kiinnität köyden haan kitaa paksumpaan lenkkiin niin, että haka ei jää väännöksiin?

Lue lisää

Olen varmaan satoja kertoja ottanut laiturilla vastaan veneestä köyttä, jossa on haka päässä. En minä siinä mitään ongelmaa näe; itse asiassa se haka auttaa usein asiaa, koska se muodostaa lisäpainoa köyden päähän ja helpottaa niin heittämistä kuin köyden heilauttamista vastaanottajalle. Normaalistihan köyttä ei edes tarvitse heittää vaan se ojennetaan vastaanottajalle!
Sitten tietysti kun veneen paino kiipeää toiselle tonnikymmenluvulle ja vastaavasti tarvittava köysipaksuuskin jonnekin 3 cm yläpuolelle, ei hakojen käyttö ole enää mielekästä eikä kyllin isoja hakojakaan juuri näe. Silloin paras ratkaisu on iso väljä lenkki köyden päähän pleissattuna (kuten oikeissakin laivoissa). Mutta taidetaanpa sen kokoluokan alusten osuus venekannasta mitata ennemmin promilleissa kuin prosenteissa.

Nykyaika kirjoitti:

Vaihtoehto 1:
Haka ei seilaa missään, sehän on otekysymys. Lenkillinen köysi soveltuu kaikkiin kiinnityksiin, tolpan ympäri, pollariin, kiinnityslenkkiin, jne. Alle metrin kiinnityksiä ei usein tarvii, mutta nekin hoituu kiertämällä köysi vaikka pari kolme kertaa ohuen tolpan ympäri.

Vaihtoehto 2.
Vääntöä hakaan? No, jos oikein typerästi laittaa, niin kyllä kai sekin on mahdollista.


"Usein olen noita lankkujen väliin pujotuksia tarvinnut juuri niissä oloissa, kun kiinnityslenkit alkavat antamaan periksi"

Eipä ole vastaan tullut niin mätiä laitureita, mutta lienee melko yleistä ja usein tapahtuvaa Kap Hornilla? Voit varmaan mainita edes muutamia niistä useista kerroista?


"Ja mitä teet, jos köysi pitää heittää rannalle? Sillä haallako yrität halkaista vastaanottajan kallon"

Omin avuin rantaudun, en uskalla luottaa että aina olisi vastaanottaja paikalla. Näin saattaa tietenkin olla nk. paremmissa satamissa, mutta itse mieluiten suosin asumattomia luonnonrantoja. En ole kertaakaan heittänyt köyttä, miksi olisin?

Lue lisää

Ei usein tarvii... Voisko paljoa huonompaa selitystä tarjota. Lenkin tai tolpan paksuus 3-5 cm, miten se haka kiinnitetään vähemmän typerästi?

Olipahan kotilaiturinikin siinä kunnossa monta vuotta, ettei lenkkeihin ollut luottamista (niitä Helsingin kaupungin omistamia ponttooneita) ja lisäköysi aika ajoin tarvittiin. Lisäköysi tosin tarvittiin sitäkin varten, että siinä vakio laituriköydessä on haka, johon ei voi luottaa, vaikka haka onkin asiallisen kokoinen rosterihaka. Sama tilanne peräköysissä, joissa on paitsi haka, ovat kiinni tolpan päässä olevassa pannassa, joita on joskus irronnut. Lisäksi yksi muistettavimpia tilanteita, joissa tukevampia kiinnityspisteitä on tarvinnut, oli Naantalissa. Myrää oli sen verran, että vieraslaiturin ankkurointi alkoi pettämään. Riittääkö esimerkit, ei niitä tartte sen kaukaisemmilta vesiltä hakea.

Et kertaakaan heittänyt köyttä...
Se kertoo korkeintaan kokemustasostasi. Todella yksioikoista ajatella vain rantautumista. Miten tilanne, jossa pitäisi auttaa tai olla autettavana vesillä? Tai silloin, kun satamassa ollessa olosuhteiden muuttuessa viritellään lisäköysiä omaan tai naapuriveneeseen. Harvemmin se onnistuu köyttä heittämättä.

Ja vielä yksi juttu. Tai kun kerran osaat sen haan kiinnittää muutenkin kuin typerästi, osaat sen varmaan avata myös vedon alaisena, mutta kerrohan muillekin.

JRxxx kirjoitti:

Olen varmaan satoja kertoja ottanut laiturilla vastaan veneestä köyttä, jossa on haka päässä. En minä siinä mitään ongelmaa näe; itse asiassa se haka auttaa usein asiaa, koska se muodostaa lisäpainoa köyden päähän ja helpottaa niin heittämistä kuin köyden heilauttamista vastaanottajalle. Normaalistihan köyttä ei edes tarvitse heittää vaan se ojennetaan vastaanottajalle!
Sitten tietysti kun veneen paino kiipeää toiselle tonnikymmenluvulle ja vastaavasti tarvittava köysipaksuuskin jonnekin 3 cm yläpuolelle, ei hakojen käyttö ole enää mielekästä eikä kyllin isoja hakojakaan juuri näe. Silloin paras ratkaisu on iso väljä lenkki köyden päähän pleissattuna (kuten oikeissakin laivoissa). Mutta taidetaanpa sen kokoluokan alusten osuus venekannasta mitata ennemmin promilleissa kuin prosenteissa.

Lue lisää

ja se suuri köysi saadaan "kaijalle" sitomalla siihen ohuempi köysi joka heitetään ensin ja sitten vedetään sillä ohuemmalla se raskas köysi,jota kukaan ihminen ei heittele.

pa joooo kirjoitti:

ja se suuri köysi saadaan "kaijalle" sitomalla siihen ohuempi köysi joka heitetään ensin ja sitten vedetään sillä ohuemmalla se raskas köysi,jota kukaan ihminen ei heittele.

Lue lisää

Mites tämä nyt menee, köyttähän ei koskaan heitetty? Ja se ohut köysi kiinni siinä paksussa millä, "nipsullako"?

Nipsuja olen kuullut käytettävän vain verhojen ripustuksessa ja pöytäliinojen painoina. Antaa ilmiselviä viitteitä palveluspaikasta laivalla. Stujulta ei kai sen parempaa ammattitaitoa tai nimikkeistön tuntemustta kansihommissa vaadittukaan.

Antsu kirjoitti:

Ei usein tarvii... Voisko paljoa huonompaa selitystä tarjota. Lenkin tai tolpan paksuus 3-5 cm, miten se haka kiinnitetään vähemmän typerästi?

Olipahan kotilaiturinikin siinä kunnossa monta vuotta, ettei lenkkeihin ollut luottamista (niitä Helsingin kaupungin omistamia ponttooneita) ja lisäköysi aika ajoin tarvittiin. Lisäköysi tosin tarvittiin sitäkin varten, että siinä vakio laituriköydessä on haka, johon ei voi luottaa, vaikka haka onkin asiallisen kokoinen rosterihaka. Sama tilanne peräköysissä, joissa on paitsi haka, ovat kiinni tolpan päässä olevassa pannassa, joita on joskus irronnut. Lisäksi yksi muistettavimpia tilanteita, joissa tukevampia kiinnityspisteitä on tarvinnut, oli Naantalissa. Myrää oli sen verran, että vieraslaiturin ankkurointi alkoi pettämään. Riittääkö esimerkit, ei niitä tartte sen kaukaisemmilta vesiltä hakea.

Et kertaakaan heittänyt köyttä...
Se kertoo korkeintaan kokemustasostasi. Todella yksioikoista ajatella vain rantautumista. Miten tilanne, jossa pitäisi auttaa tai olla autettavana vesillä? Tai silloin, kun satamassa ollessa olosuhteiden muuttuessa viritellään lisäköysiä omaan tai naapuriveneeseen. Harvemmin se onnistuu köyttä heittämättä.

Ja vielä yksi juttu. Tai kun kerran osaat sen haan kiinnittää muutenkin kuin typerästi, osaat sen varmaan avata myös vedon alaisena, mutta kerrohan muillekin.

Lue lisää

"Et kertaakaan heittänyt köyttä...
Se kertoo korkeintaan kokemustasostasi"

Kapeakatseisuutesi takia teit jo päätelmiä kokemustasostani. Veneitä olen merellä kipparoinut yli 30 vuotta. Enkä ole kertaakaan joutunut köydenheittoon. Olen kylläkin ojentanut tai heilauttanut köyden ystävälliselle vastaanottajalle.

Jos nyt kuitenkin joutuisin heittotilanteeseen, niin köydessäni on kaksi päätä, toisessa haka ja toinen ilman hakaa. Onko sinun köysissä myös kaksi päätä? Estääkö ahdaskatseisuutesi innovaation käyttää sitä köyden toista päätä?

En ole koskaan omistanut venettä, jonka ohjausominaisuuksien puutteellisuus olisi pakottanut köydenheittoon. Jos sinulla on näin iso vene tai rajoittuneet ohjausominaisuudet, niin se ei tarkoita että minulla olisi sama ongelma. Heittele sinä ihan vapaasti, minä ajan laituriin asti kiinnittääkseni köydet. Sitten minä astun laiturille, en hyppää tai loikkaa.


"Olipahan kotilaiturinikin siinä kunnossa monta vuotta, ettei lenkkeihin ollut luottamista"
"Myrää oli sen verran, että vieraslaiturin ankkurointi alkoi pettämään."

Sanoisinpa että kyseessä on paska laituri. Lienee syytä huoltaa laituri ajoissa, eikä haukkua hakoja.


"Tai kun kerran osaat sen haan kiinnittää muutenkin kuin typerästi, osaat sen varmaan avata myös vedon alaisena, mutta kerrohan muillekin."

Ei ole ollut ongelmia. Voin ihan itse vetää venettä hakaa kohti, keventää koneella tai löysätä köyttä veneen päästä.

Sinulla vaan tuntuu olevan taipumus joutua usein tilanteisiin, joista kuvittelet muodostuvan ongelmia minulle.

Nykyaika kirjoitti:

"Et kertaakaan heittänyt köyttä...
Se kertoo korkeintaan kokemustasostasi"

Kapeakatseisuutesi takia teit jo päätelmiä kokemustasostani. Veneitä olen merellä kipparoinut yli 30 vuotta. Enkä ole kertaakaan joutunut köydenheittoon. Olen kylläkin ojentanut tai heilauttanut köyden ystävälliselle vastaanottajalle.

Jos nyt kuitenkin joutuisin heittotilanteeseen, niin köydessäni on kaksi päätä, toisessa haka ja toinen ilman hakaa. Onko sinun köysissä myös kaksi päätä? Estääkö ahdaskatseisuutesi innovaation käyttää sitä köyden toista päätä?

En ole koskaan omistanut venettä, jonka ohjausominaisuuksien puutteellisuus olisi pakottanut köydenheittoon. Jos sinulla on näin iso vene tai rajoittuneet ohjausominaisuudet, niin se ei tarkoita että minulla olisi sama ongelma. Heittele sinä ihan vapaasti, minä ajan laituriin asti kiinnittääkseni köydet. Sitten minä astun laiturille, en hyppää tai loikkaa.


"Olipahan kotilaiturinikin siinä kunnossa monta vuotta, ettei lenkkeihin ollut luottamista"
"Myrää oli sen verran, että vieraslaiturin ankkurointi alkoi pettämään."

Sanoisinpa että kyseessä on paska laituri. Lienee syytä huoltaa laituri ajoissa, eikä haukkua hakoja.


"Tai kun kerran osaat sen haan kiinnittää muutenkin kuin typerästi, osaat sen varmaan avata myös vedon alaisena, mutta kerrohan muillekin."

Ei ole ollut ongelmia. Voin ihan itse vetää venettä hakaa kohti, keventää koneella tai löysätä köyttä veneen päästä.

Sinulla vaan tuntuu olevan taipumus joutua usein tilanteisiin, joista kuvittelet muodostuvan ongelmia minulle.

Lue lisää

...tosiaankaan juuri jättänyt enää täydennettävää, onnittelen! :)

skönäri kirjoitti:

Mites tämä nyt menee, köyttähän ei koskaan heitetty? Ja se ohut köysi kiinni siinä paksussa millä, "nipsullako"?

Nipsuja olen kuullut käytettävän vain verhojen ripustuksessa ja pöytäliinojen painoina. Antaa ilmiselviä viitteitä palveluspaikasta laivalla. Stujulta ei kai sen parempaa ammattitaitoa tai nimikkeistön tuntemustta kansihommissa vaadittukaan.

Lue lisää

tuon nimikkeen???? Jos se köysi sinne "kaijalle"saadaan(mutta ei tällä menolla) Jospa se olisi vaikka jonkinlainen vetosolmu sen ohuemman ja paksumman köyden yhdistämiseksi.Mutta älä nyt viitsi typeräksi heittääntyä, vaikka et viisas olisikaan. Mikä velvollisuus sinulle nämä on tentata. Annatko todistuksen myös???

sä nyt kaivoit kirjoitti:

tuon nimikkeen???? Jos se köysi sinne "kaijalle"saadaan(mutta ei tällä menolla) Jospa se olisi vaikka jonkinlainen vetosolmu sen ohuemman ja paksumman köyden yhdistämiseksi.Mutta älä nyt viitsi typeräksi heittääntyä, vaikka et viisas olisikaan. Mikä velvollisuus sinulle nämä on tentata. Annatko todistuksen myös???

Lue lisää

...kun olen toki usein nähnyt mutten aivan läheltä tuon heittoliina/paksu köysi -tempun: onko siinä yleisenä tapana käyttää solmua? Eikö silmukka liinan päässä olisi kätevämpi, etenkin kun niitä köysiä yleensä käsitellään rukkaset kädessä ja useinkin varsin inhoissa olosuhteissa (kylmää ja märkää)?

JRxxx kirjoitti:

...kun olen toki usein nähnyt mutten aivan läheltä tuon heittoliina/paksu köysi -tempun: onko siinä yleisenä tapana käyttää solmua? Eikö silmukka liinan päässä olisi kätevämpi, etenkin kun niitä köysiä yleensä käsitellään rukkaset kädessä ja useinkin varsin inhoissa olosuhteissa (kylmää ja märkää)?

Lue lisää

köydenheitossa on, että ei heitä koko vyyhteä vastaanottajalle, vaan muistaa itse pitää köyden toisesta päästä kiinni.

Nykyaika kirjoitti:

"Et kertaakaan heittänyt köyttä...
Se kertoo korkeintaan kokemustasostasi"

Kapeakatseisuutesi takia teit jo päätelmiä kokemustasostani. Veneitä olen merellä kipparoinut yli 30 vuotta. Enkä ole kertaakaan joutunut köydenheittoon. Olen kylläkin ojentanut tai heilauttanut köyden ystävälliselle vastaanottajalle.

Jos nyt kuitenkin joutuisin heittotilanteeseen, niin köydessäni on kaksi päätä, toisessa haka ja toinen ilman hakaa. Onko sinun köysissä myös kaksi päätä? Estääkö ahdaskatseisuutesi innovaation käyttää sitä köyden toista päätä?

En ole koskaan omistanut venettä, jonka ohjausominaisuuksien puutteellisuus olisi pakottanut köydenheittoon. Jos sinulla on näin iso vene tai rajoittuneet ohjausominaisuudet, niin se ei tarkoita että minulla olisi sama ongelma. Heittele sinä ihan vapaasti, minä ajan laituriin asti kiinnittääkseni köydet. Sitten minä astun laiturille, en hyppää tai loikkaa.


"Olipahan kotilaiturinikin siinä kunnossa monta vuotta, ettei lenkkeihin ollut luottamista"
"Myrää oli sen verran, että vieraslaiturin ankkurointi alkoi pettämään."

Sanoisinpa että kyseessä on paska laituri. Lienee syytä huoltaa laituri ajoissa, eikä haukkua hakoja.


"Tai kun kerran osaat sen haan kiinnittää muutenkin kuin typerästi, osaat sen varmaan avata myös vedon alaisena, mutta kerrohan muillekin."

Ei ole ollut ongelmia. Voin ihan itse vetää venettä hakaa kohti, keventää koneella tai löysätä köyttä veneen päästä.

Sinulla vaan tuntuu olevan taipumus joutua usein tilanteisiin, joista kuvittelet muodostuvan ongelmia minulle.

Lue lisää

Köydessä on useimmiten kaksi päätä, joista molemmat pidän vapaina. Voi siihen päähän jonkin helankin sitten solmia, jos siitä on iloa. Valinnanvapauden kuitenkin säilytän.

Mitä ihmeen tekemistä ohjausominaisuuksilla on köydenheiton kanssa. Tai miten se liittyisi erityisesti laituriin tuloon. Elämä on todellisuudessa paljon monimuotoisempaa. Jos tuulen yläpuolella tulee toiselle veneelle vaikeuksia, pitää siinä pystyä paitsi suojelemaan omaansa, myös auttamaan toista. Aikaisemmin jo kysyin, miten merellä siirretään hinausköysi veneestä toiseen, vastausta ei tullut. Vai ovatko ohjausominaisuudet edelleen niin erinomaiset, että aallokossa tullaan niin lähelle, että köydenpää voidaan ojentaa? Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko itse paikalla hinaajana vai hinattavana. Että se siitä kapeakatseisuudesta.

Paska laituri...
Mitenkäs voit siihen itse vaikuttaa? Ja jos olisit tarkempaan lukenut, olisit huomannut, etten sanonut olleeni siinä vieraslaiturissa. Sen pelastustoimia seurasin ravintolan ikkunasta tyytyväisenä siitä, että vene oli turvallisesti kiinni solmittuna toisen laiturin tukevaan kohtaan.

Itse voi vetää venettä...
En tiedä missä myllylammessa olet ne vuosikymmenet viettänyt, mutta turkasen monen kokemuksen mukaan käsivoimat loppuvat hyvin pian kun veneen koko kasvaa yli kuuden metrin ja tuuli lähentelee edes 10 m/s. Löysääminen veneen päästä auttaa yhtä paljon kuin housuun kusaisu lämmittää tuulen painaessa venettä. Purjeveneessä siitä saattaa joskus olla iloa, mutta kevyempi moottorivene menee tuulen mukana ennenkuin edes hakaa kerkeää irroittamaan. Moottorilla keventäminen on toisinaan mahdollista, ei läheskään aina.

En ole erityisempiin tilanteisiin joutunut, tai ainakaan en ole niitä sitten erityisemmin "tilanteiksi" kokenut. Sen sijaan monta kertaa on tullut autettua toisia tilanteisiin joutuneita, joilla sellaiset perustaidot kuten köyden heitto tai solmun teko ovat hukassa. Silloin on kyllä yleensä puutteita muissakin taidoissa ja varusteissa.

Antsu kirjoitti:

Köydessä on useimmiten kaksi päätä, joista molemmat pidän vapaina. Voi siihen päähän jonkin helankin sitten solmia, jos siitä on iloa. Valinnanvapauden kuitenkin säilytän.

Mitä ihmeen tekemistä ohjausominaisuuksilla on köydenheiton kanssa. Tai miten se liittyisi erityisesti laituriin tuloon. Elämä on todellisuudessa paljon monimuotoisempaa. Jos tuulen yläpuolella tulee toiselle veneelle vaikeuksia, pitää siinä pystyä paitsi suojelemaan omaansa, myös auttamaan toista. Aikaisemmin jo kysyin, miten merellä siirretään hinausköysi veneestä toiseen, vastausta ei tullut. Vai ovatko ohjausominaisuudet edelleen niin erinomaiset, että aallokossa tullaan niin lähelle, että köydenpää voidaan ojentaa? Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko itse paikalla hinaajana vai hinattavana. Että se siitä kapeakatseisuudesta.

Paska laituri...
Mitenkäs voit siihen itse vaikuttaa? Ja jos olisit tarkempaan lukenut, olisit huomannut, etten sanonut olleeni siinä vieraslaiturissa. Sen pelastustoimia seurasin ravintolan ikkunasta tyytyväisenä siitä, että vene oli turvallisesti kiinni solmittuna toisen laiturin tukevaan kohtaan.

Itse voi vetää venettä...
En tiedä missä myllylammessa olet ne vuosikymmenet viettänyt, mutta turkasen monen kokemuksen mukaan käsivoimat loppuvat hyvin pian kun veneen koko kasvaa yli kuuden metrin ja tuuli lähentelee edes 10 m/s. Löysääminen veneen päästä auttaa yhtä paljon kuin housuun kusaisu lämmittää tuulen painaessa venettä. Purjeveneessä siitä saattaa joskus olla iloa, mutta kevyempi moottorivene menee tuulen mukana ennenkuin edes hakaa kerkeää irroittamaan. Moottorilla keventäminen on toisinaan mahdollista, ei läheskään aina.

En ole erityisempiin tilanteisiin joutunut, tai ainakaan en ole niitä sitten erityisemmin "tilanteiksi" kokenut. Sen sijaan monta kertaa on tullut autettua toisia tilanteisiin joutuneita, joilla sellaiset perustaidot kuten köyden heitto tai solmun teko ovat hukassa. Silloin on kyllä yleensä puutteita muissakin taidoissa ja varusteissa.

Lue lisää

Kun nyt kerran kehittelet jos-ikiliikkujaa, niin minäpä kerron miten pelastan sinut sieltä myrskyävältä mereltä hinausköyden avulla:

Otan virvelin ja heitän Rapalan kiinni ylähuuleesi. Klipsautan hinausköyden haalla siimaan, nostan virvelin pystyyn ja hinausköysi liukuu suoraan nenäsi alle.

Muita jos-kysymyksiäsi voit pohtia itse. Pinnistä kovaa, kyllä niihin vastaukset löytyy ennen kevättä. Tai autanpa vielä tuon seuraavan kanssa.


"Paska laituri...
Mitenkäs voit siihen itse vaikuttaa?"

Tämä on kyllä hankala kysymys jos veneesi itseohjautuu ja kiinnittyy paskoihin laitureihin. Opeta sille työkalujen käyttöä tai kokeile houkutella suklaapatukoiden avulla pois huonoista laitureista.

Nykyaika kirjoitti:

Kun nyt kerran kehittelet jos-ikiliikkujaa, niin minäpä kerron miten pelastan sinut sieltä myrskyävältä mereltä hinausköyden avulla:

Otan virvelin ja heitän Rapalan kiinni ylähuuleesi. Klipsautan hinausköyden haalla siimaan, nostan virvelin pystyyn ja hinausköysi liukuu suoraan nenäsi alle.

Muita jos-kysymyksiäsi voit pohtia itse. Pinnistä kovaa, kyllä niihin vastaukset löytyy ennen kevättä. Tai autanpa vielä tuon seuraavan kanssa.


"Paska laituri...
Mitenkäs voit siihen itse vaikuttaa?"

Tämä on kyllä hankala kysymys jos veneesi itseohjautuu ja kiinnittyy paskoihin laitureihin. Opeta sille työkalujen käyttöä tai kokeile houkutella suklaapatukoiden avulla pois huonoista laitureista.

Lue lisää

Auttavathan nuokin argumentit, kun muut käyvät vähiin.

Antsu kirjoitti:

Auttavathan nuokin argumentit, kun muut käyvät vähiin.

huvittaa tappiosi, mutta sen teit urhoollisesti. Loppuun asti yrittäen!!!!Seuraavalla kerralla älä ryhdy jankkaamaan ;-)

osata tehdä (väärin) paalusolmua. Parempi käyttää niitä solmuja jotka osaa....Haka on parempi sen osaa jokainen. Ympyrä on sulkeutunut, aloitammeko uuden kierroksen ;-) ? onhan meillä aikaa... :-)

"Se oli uutta että kuinka tietyt solmut katkaisevat köyden ennemin kuin toiset."

Jos tarvitset pitävän ja vetoa kestävän solmun, niin tutustu vaikkapa kalastustarvikeliikkeessä siimapaketin takakanteen. Myös kalastuslehdissä testataan usein eri solmujen pitävyyttä ja vetokestävyyttä liukkailla siimoilla. Tärkeä asia kalastajalle, joskaan solmuja ei ole tarkoitettu enää avattaviksi. Huonolla solmulla katoaa helposti 50% köyden/siiman vetolujuudesta.

Nykyaika kirjoitti:

"Se oli uutta että kuinka tietyt solmut katkaisevat köyden ennemin kuin toiset."

Jos tarvitset pitävän ja vetoa kestävän solmun, niin tutustu vaikkapa kalastustarvikeliikkeessä siimapaketin takakanteen. Myös kalastuslehdissä testataan usein eri solmujen pitävyyttä ja vetokestävyyttä liukkailla siimoilla. Tärkeä asia kalastajalle, joskaan solmuja ei ole tarkoitettu enää avattaviksi. Huonolla solmulla katoaa helposti 50% köyden/siiman vetolujuudesta.

Lue lisää

mutta, että köysiä koskee samat säännöt. Uskoiskohan...ehkä. Kiipeilijät saattaisi noista tietää,eivät nämä vanhurskaat oikeauskoiset. ;-)

Nykyaika kirjoitti:

"Se oli uutta että kuinka tietyt solmut katkaisevat köyden ennemin kuin toiset."

Jos tarvitset pitävän ja vetoa kestävän solmun, niin tutustu vaikkapa kalastustarvikeliikkeessä siimapaketin takakanteen. Myös kalastuslehdissä testataan usein eri solmujen pitävyyttä ja vetokestävyyttä liukkailla siimoilla. Tärkeä asia kalastajalle, joskaan solmuja ei ole tarkoitettu enää avattaviksi. Huonolla solmulla katoaa helposti 50% köyden/siiman vetolujuudesta.

Lue lisää

Moi Nykyaika

Olisi ihan mielenkiintoista tutustua noihin kalamiestenkin solmuihin, vaikka en kalastusta harrastakaan. Niistä saataisi löytyä joitain purjehduksessakin käyttökelpoisia solmuja. Mutta purjehtijan solmujen on tosin oltava sellaisia,jotka on saatava auki myös kovan vedon jälkeen.

Harrastan purjeveneellä veneilyä ja tarvitsen solmuja, jotka on saatava myös auki, koska minulla ei ainakaan ole varaa puukolla katkoa köysiäni. Fallit, skuutit, reiviköydet ym. maksavat paljon ja jos solmun joutuisi sen kiristyttyä avaamaan aina puukolla, kävisi köydet jo yhdessä kesässä liian lyhkäisiksi, ja se tulisi turhan kalliiksi.

Kun varustelimme pari vuotta sitten venettä, köysiä meni kaiken kaikkiaan n. 250 metriä eripaksuisia ja pituisia pätkiä. (Ja tässä ei vielä ole ankkuri köysiä, jotka minullas oli jo entuudestaan 2kpl 50 m) Kaikissa köysissä on ainakin toisessa päässä jonkinlainen solmu, joten ymmärtänette että minun näkövinkkelistä saattaa näyttää mahdottomalta harrastaa veneilyä osaamatta perussolmuja. (ajattelen vahingossa aina purjeveneilyä, koska olen itse juuttunut siihen veneily tyyppiin)

Mutta minä olenkin (kuten nicinikin sanoo puupää) ja dinosauruksen tapainen reliikki kun veneilen puuveneellä ja usein vielä antiikisin menetelmin purjevoimalla ja kiinnitän joskus veneenikin laituriin solmuilla???

...pää

Puu... kirjoitti:

Moi Nykyaika

Olisi ihan mielenkiintoista tutustua noihin kalamiestenkin solmuihin, vaikka en kalastusta harrastakaan. Niistä saataisi löytyä joitain purjehduksessakin käyttökelpoisia solmuja. Mutta purjehtijan solmujen on tosin oltava sellaisia,jotka on saatava auki myös kovan vedon jälkeen.

Harrastan purjeveneellä veneilyä ja tarvitsen solmuja, jotka on saatava myös auki, koska minulla ei ainakaan ole varaa puukolla katkoa köysiäni. Fallit, skuutit, reiviköydet ym. maksavat paljon ja jos solmun joutuisi sen kiristyttyä avaamaan aina puukolla, kävisi köydet jo yhdessä kesässä liian lyhkäisiksi, ja se tulisi turhan kalliiksi.

Kun varustelimme pari vuotta sitten venettä, köysiä meni kaiken kaikkiaan n. 250 metriä eripaksuisia ja pituisia pätkiä. (Ja tässä ei vielä ole ankkuri köysiä, jotka minullas oli jo entuudestaan 2kpl 50 m) Kaikissa köysissä on ainakin toisessa päässä jonkinlainen solmu, joten ymmärtänette että minun näkövinkkelistä saattaa näyttää mahdottomalta harrastaa veneilyä osaamatta perussolmuja. (ajattelen vahingossa aina purjeveneilyä, koska olen itse juuttunut siihen veneily tyyppiin)

Mutta minä olenkin (kuten nicinikin sanoo puupää) ja dinosauruksen tapainen reliikki kun veneilen puuveneellä ja usein vielä antiikisin menetelmin purjevoimalla ja kiinnitän joskus veneenikin laituriin solmuilla???

...pää

Lue lisää

Käy vaikka kirjastossa etsimässä Erä-lehden vanhempia numeroita. Katso http://www.eralehti.fi/ jos sieltä löytyisi vanhojen lehtien sisällysluettelot.

Ankkuri on nyt esimerkiksi yksi kohde, jonka solmua ei mielestäni tarvitse avata, siis sieltä köyden ankkurin puoleisesta päästä. Siihen voi solmia nimenomaan vetokestävyyttä tarjoavan solmun. Ainahan noita tarpeita ja kohteita tulee satunnaisesti vastaan.

Nykyaika kirjoitti:

Käy vaikka kirjastossa etsimässä Erä-lehden vanhempia numeroita. Katso http://www.eralehti.fi/ jos sieltä löytyisi vanhojen lehtien sisällysluettelot.

Ankkuri on nyt esimerkiksi yksi kohde, jonka solmua ei mielestäni tarvitse avata, siis sieltä köyden ankkurin puoleisesta päästä. Siihen voi solmia nimenomaan vetokestävyyttä tarjoavan solmun. Ainahan noita tarpeita ja kohteita tulee satunnaisesti vastaan.

Lue lisää

Moi löysin googlettamalla ao. linkin, onkos nämä niitä?
http://www.kolumbus.fi/ari.n/kalastus/solmut.htm

Mulla on kyllä tapana irottaa ankkuri köydestä, koska mulla on ankkuriteline kaiteessa ja köyden laitan luukkuun sateensuojaan, sitten kun se on käytön jälkeen kuivunut. Sen saa kyllä kätevästi auki sakkelista.

Puu... kirjoitti:

Moi löysin googlettamalla ao. linkin, onkos nämä niitä?
http://www.kolumbus.fi/ari.n/kalastus/solmut.htm

Mulla on kyllä tapana irottaa ankkuri köydestä, koska mulla on ankkuriteline kaiteessa ja köyden laitan luukkuun sateensuojaan, sitten kun se on käytön jälkeen kuivunut. Sen saa kyllä kätevästi auki sakkelista.

Lue lisää

Se varmennettu viehesolmu on yksi minun perussolmuistani. Itse kyllä kierrän sen siimanpään ainakin 5-6 kertaa siihen virvelille menevän siiman ympärille ennen pujotusta tuplalenkin läpi.

Siimat ovat paljon ohuempia kuin kuin köydet, mutta varmaan samat lainalaisuudet pätevät osittain. Huono solmu luistaa tai leikkaa siima poikki. Siimasolmun tulee sopia käytettyyn siimaan (materiaali liukas/venyvä), solmu tulee tehdä ja kiristää huolellisesti, sekä kostuttaa ennen kiristystä (kitka vähenee, pinta ei rikkoudu, kiristyy kunnolla.

Tuhansia ja taas tuhansia siimasolmuja olen tehnyt ja varmaan katkonutkin muutaman sata. Solmu on se heikoin lenkki siimassa.

Etenkin heittokalastus on raaka laji solmuille, aina nykäisee solmua kun heittää ja niitä heittoja voi tulla satoja yhdelle solmulle. Joskus heitto katkeaa kesken kun siima sotkeutuu kelalla tai vaparenkaissa, ja silloin vasta nykäiseekin kovaa solmussa. Lisäksi solmun tulee kestää pohjatärpit ja mahdolliset kalan rimpuilut.

Yhtä oikeaa yleissolmua siimalle ei ole. Ne on henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka muodostuu suhteessa menetetyihin uistimiin ja kaloihin. Joku osaa tehdä tietyn solmun hyvin ja tasalaatuisesti, joku solmu sopii toiselle siimalle paremmin kuin toiselle. Kalastuslehtien testeistä saa hieman vinkkejä, loppu tulee kokemuksen ja lompakon kautta. Tarkkaa puuhaa kuitenkin ja pienikin huolimattomuus yleensä kostautuu ikävästi kalastajan kannalta.

Nykyaika kirjoitti:

Se varmennettu viehesolmu on yksi minun perussolmuistani. Itse kyllä kierrän sen siimanpään ainakin 5-6 kertaa siihen virvelille menevän siiman ympärille ennen pujotusta tuplalenkin läpi.

Siimat ovat paljon ohuempia kuin kuin köydet, mutta varmaan samat lainalaisuudet pätevät osittain. Huono solmu luistaa tai leikkaa siima poikki. Siimasolmun tulee sopia käytettyyn siimaan (materiaali liukas/venyvä), solmu tulee tehdä ja kiristää huolellisesti, sekä kostuttaa ennen kiristystä (kitka vähenee, pinta ei rikkoudu, kiristyy kunnolla.

Tuhansia ja taas tuhansia siimasolmuja olen tehnyt ja varmaan katkonutkin muutaman sata. Solmu on se heikoin lenkki siimassa.

Etenkin heittokalastus on raaka laji solmuille, aina nykäisee solmua kun heittää ja niitä heittoja voi tulla satoja yhdelle solmulle. Joskus heitto katkeaa kesken kun siima sotkeutuu kelalla tai vaparenkaissa, ja silloin vasta nykäiseekin kovaa solmussa. Lisäksi solmun tulee kestää pohjatärpit ja mahdolliset kalan rimpuilut.

Yhtä oikeaa yleissolmua siimalle ei ole. Ne on henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka muodostuu suhteessa menetetyihin uistimiin ja kaloihin. Joku osaa tehdä tietyn solmun hyvin ja tasalaatuisesti, joku solmu sopii toiselle siimalle paremmin kuin toiselle. Kalastuslehtien testeistä saa hieman vinkkejä, loppu tulee kokemuksen ja lompakon kautta. Tarkkaa puuhaa kuitenkin ja pienikin huolimattomuus yleensä kostautuu ikävästi kalastajan kannalta.

Lue lisää

Tässä vielä sinällään hyödytön tieto, mutta saattaa kertoa jotain kalastukseen perehtymättömille.

Ohuin käytössäni oleva siima on vain 0,08 mm paksua ja vastaavasti paksuin 0,5 mm. Huono solmu ohuimmassa siimassa on aina katastrofi, paksumpi antaa enemmän anteeksi.

Nykyaika kirjoitti:

Tässä vielä sinällään hyödytön tieto, mutta saattaa kertoa jotain kalastukseen perehtymättömille.

Ohuin käytössäni oleva siima on vain 0,08 mm paksua ja vastaavasti paksuin 0,5 mm. Huono solmu ohuimmassa siimassa on aina katastrofi, paksumpi antaa enemmän anteeksi.

Lue lisää

niistä solmuista!! Tämäpä tuntuu aika kummalle. Aivan kuin olisi eri ala,kun on kysymyksessä puupaatti. Se on vähän sellaista, että ei nämä mootoriveneilijät(minäkin)osaa oikein purjehdusta arvostaa. Olen lukenut nuo Jöran Schild :in kirjat(olikohan nimi sinnepäin oikein) purjehduksista ja se teki vaikutuksen. No sehän oli tavallaan matkailua. Niin kai se saattaisi olla nykyisinkin, matkailua ja tutkimista.Jos ei ihan tutkimusmatkailuksi nimitetäkkään.

Nykyaika kirjoitti:

Se varmennettu viehesolmu on yksi minun perussolmuistani. Itse kyllä kierrän sen siimanpään ainakin 5-6 kertaa siihen virvelille menevän siiman ympärille ennen pujotusta tuplalenkin läpi.

Siimat ovat paljon ohuempia kuin kuin köydet, mutta varmaan samat lainalaisuudet pätevät osittain. Huono solmu luistaa tai leikkaa siima poikki. Siimasolmun tulee sopia käytettyyn siimaan (materiaali liukas/venyvä), solmu tulee tehdä ja kiristää huolellisesti, sekä kostuttaa ennen kiristystä (kitka vähenee, pinta ei rikkoudu, kiristyy kunnolla.

Tuhansia ja taas tuhansia siimasolmuja olen tehnyt ja varmaan katkonutkin muutaman sata. Solmu on se heikoin lenkki siimassa.

Etenkin heittokalastus on raaka laji solmuille, aina nykäisee solmua kun heittää ja niitä heittoja voi tulla satoja yhdelle solmulle. Joskus heitto katkeaa kesken kun siima sotkeutuu kelalla tai vaparenkaissa, ja silloin vasta nykäiseekin kovaa solmussa. Lisäksi solmun tulee kestää pohjatärpit ja mahdolliset kalan rimpuilut.

Yhtä oikeaa yleissolmua siimalle ei ole. Ne on henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka muodostuu suhteessa menetetyihin uistimiin ja kaloihin. Joku osaa tehdä tietyn solmun hyvin ja tasalaatuisesti, joku solmu sopii toiselle siimalle paremmin kuin toiselle. Kalastuslehtien testeistä saa hieman vinkkejä, loppu tulee kokemuksen ja lompakon kautta. Tarkkaa puuhaa kuitenkin ja pienikin huolimattomuus yleensä kostautuu ikävästi kalastajan kannalta.

Lue lisää

"Yhtä oikeaa yleissolmua siimalle ei ole. Ne on henkilökohtaisia mieltymyksiä". Olen aivan eri mieltä, ne eivät ole henkilökohtaisia mieltymyksiä, vaan siiman ominaisuuksista johtuvia eroja.

Esimerkiksi perus uni kuudella kierroksella toimii pehmeässä Strenissä oikein hyvin, mutta kova Trilenen Sensitin ei pääse Stenin vetolujuuksiin tuolla solmulla vaikka ilmoitettu vetolujuus on paljon suurempi.

Trileneen löytyi oikea solmu, kun illan kokeilin eri solmuja ja niiden eri versioita. Toisaalta perus Streniin käy lähes kaikki viehesolmut. (paksuus n.0,4)

Elwood kirjoitti:

"Yhtä oikeaa yleissolmua siimalle ei ole. Ne on henkilökohtaisia mieltymyksiä". Olen aivan eri mieltä, ne eivät ole henkilökohtaisia mieltymyksiä, vaan siiman ominaisuuksista johtuvia eroja.

Esimerkiksi perus uni kuudella kierroksella toimii pehmeässä Strenissä oikein hyvin, mutta kova Trilenen Sensitin ei pääse Stenin vetolujuuksiin tuolla solmulla vaikka ilmoitettu vetolujuus on paljon suurempi.

Trileneen löytyi oikea solmu, kun illan kokeilin eri solmuja ja niiden eri versioita. Toisaalta perus Streniin käy lähes kaikki viehesolmut. (paksuus n.0,4)

Lue lisää

tietysti siima vaikuttaa,mutta nämä monofil siimat ja kuitusiimat ovat eri asia. Kuitusiimojakin on kovia ja pehmeitä, mutta myös litteitä ja pyöreitä.Tämän varmasti tiesitkin koska tiedät, että ei yhtä oikeaa solmua..jne. Minä luulen, että(eli vastaan omasta puolestani)hän tarkoitti monofil siimoja. Ne on kuitenkin samankaltaisia,siis erot ei kovin suuria.Toiset jäykempiä toiset pehmeämpiä.Minullekkin on muodostunut tapa,tai tietty solmu, joka on toiminut.Laiskuuttani,tai kokeilua, yritin vuosia sitten kolmella kierroksella, mutta se ei aina pidä.Siis neljä pehmeälle ja viisi kovalle siimalle on toiminut,kun solmu on tehty hyvin.Nuo mainitsemasi merkit ovat tuttuja,mutta käytän ja kokeilen muitakin merkkejä.Heittokalastuksessa olen nyt kolmena kesänä käyttänyt Rapalan(sitä kalliimpaa)siimaa ja on toiminut melko hyvin.Arvostan vetolujuutta ja "näkymättömyyttä" sopivan pehmeä eikä kovin "pitkämuistinen".Nää termit taitaa olla sellaisia, että ymmärtää vain amatöörikalastajat.