Ajatteletteko koskaan, että kuolette oikeasti

Yksi_usko

Pelottaako ajatus teitä? Minulla oli elämässäni kerran tilanne, että pelkäsin kuolevani. Vaikka olin aina ajatellut, että kun on Jeesus mielessä, niin ei tarvitse pelätä kuolemaa. Kuitenkin huomasin, etten ollutkaan valmis, vaikka olin niin luullut. Rukoilin tuolloin todella paljon ja olin niin lähellä Jeesusta, ihan valmiina. Tämä oli sellainen vähäinen kokemus, mutta tiedän, että se tulee olemaan minullakin joskus edessä. Nimittäin se, että kuolen ihan oikeasti ja saan kohdata Vapahtajani.

Netissä tuli vastaan tämä otsikko, jossa väitettiin kuoleman ajattelemisen kannattavan. Alla linkki seiska-lehteen, jota en yleensä koskaan lue. Tästäkin tutkimuksesta lehti sai vain pari riviä tekstiä.

https://www.seiska.fi/Oho/Kuoleman-ajatteleminen-kannattaa/1123964

79

589

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • iloinen_naurajaa

      Ai nyt sinä olet alkanut pelottelemaan kuolemalla ja uskomisen sijaan "tiedät" kohtaavasi "vapahtajasi". Olet pelle.

      Minä olen käynyt lähellä kuolemaa. Olen jatkoaikamies. En liiemmin ajattele kuolemaa, mutta testamentti pitäisi tehdä.

      • Yksi_usko

        Sen tiedän ja se on varmaa.


      • Yksi_usko kirjoitti:

        Sen tiedän ja se on varmaa.

        <<<se on varmaa>>>

        Eihän ole, ei edes mahdollista ja olet itse tehnyt hartiavoimin töitä sen todistamiseksi.

        Olet todistanut, että jos jumalasi on olemassa, niin se tarkoittaa sitä, että maailma on vain n. 6000 vuotta vanha ja että kaiken pitäisi todistaa, että jumalasi on taikonut kaiken elämän samaisen ajanjakson alussa, eli n 6000 vuotta sitten.

        Koska näin ei ole, jonka todistaa murskaavat todisteet, niin sehän tarkoittaa sitä että jumalaasi ei ole ja uskontosi sisältö on hevonpaskaa. Tämä on oma väkevä todistuksesi, jota olet tänne takonut jo pitkään.

        Olet itse todistanut sen, että jumalaasi ei ole, eikä olematon tänne kykene palaamaankaan.


      • testamenttista

        Ajattelitko testamentata serkun pojalle omaisuutesi runsauden 300 000 euron asunnon, mitä olet kehunut.
        Tämä serkun poika voi olla samanlainen, kuin tuttu jo viidenkymmenen vuoden ajalta.
        Mikään ei pysy käsissä. Eräs siivooja oli koko ikänsä säästänyt ja tienannut, sekä oli kunnon asunto, sekä omaisuutta. Ei perillisiä jälkipolvista, vaan sukulaisille meni, eli tällä tutulle ja hänen sisarelleen. Osti auton ja mitä kaikkea talon täytteen.
        Nyt on kaikki mennyt ja on palattu sille leivänkerjuu aikaan. Se leivänkerjuu aika oli tälle sitä, että ennen perintöä hävetti, kun hän soitti Pelastusarmeijaan, käski panna pussit valmiiksi, että HÄN tulee. Ohi jonon hän meni ja haki leipänsä. Siinä sivussa hän haukkui tuon Pelastusarmeijan pomon, että niin hidas on passaamaan HÄNTÄ.
        Sama moite on sinne ja tänne. Eilen käytiin vakuutusyhtiössä. Siellä varmasti asiakaspalvelija teki parhaansa, mutta siinä lähtiessä haukkui hänetkin, hitaaksi, että HÄN joutui odottamaan. Jossain nurkassa aikaisemmin liikkeessä myös liikkeen palvelija asian asiallisesti selitti asiaa - niin hyvin kylmästi hän sanoi, että onhan hänellä silmät, että näkee. HUH- hänen elämänasennetta. Rahat - niin ne on menneet, samoin hänen sisarellaan hupellettu on. Siis olisipa siivooja perinnön antanut vaikka Pelastusarmeijalle, olisi paremmin sijoittunut tälle köyhien yhteisöön.

        Eli huomioi tehtäessäsi testamenttia, anna ennemmin vaikka eläinsuojeluyhdistykseen, kuin yksityiselle. Voi mennä jollain huumeisiin ja wiskiin ja irrallisiin nuoriin naisiin, joilla on jotain perää, joka maksaa. Säästä ja ole ahkera, älä hupella ja pidä vaimostasi huolta, äläkä vie vierasta naista kotiisi. Ja kun sitten kuukahdat, jos yhteiskunta ole nylkenyt terveyspuolelle rahojasi, niin se kissanhoitola saa fyrkkaa hoitaa niitten ihmisten eläimiä - jotka ovat kylmästi syksyllä hylänneet ne ulos. Siinä saa onneton kissa pöperöä nokkasa eteen ja joku eksynyt koirakin.

        Kirkoille älä anna, koska se on vakaumuksesi vastainen. Antakoon he - jotka sen haluavat antaa, mutta se on heidän asiansa, meidän ei kannata niihin puuttua. Ihmisillä on itsemääräämisoikeus lain mukaan, ja siksi pulinat pois.


      • kerettiläinen-

        >> En liiemmin ajattele kuolemaa, mutta testamentti pitäisi tehdä. <<

        Muista tehdä myös elinluovutustestamentti, ellet ole jo tehnyt!

        Muuten olet huono ja itsekäs ihminen.


      • luovuttajamaton
        kerettiläinen- kirjoitti:

        >> En liiemmin ajattele kuolemaa, mutta testamentti pitäisi tehdä. <<

        Muista tehdä myös elinluovutustestamentti, ellet ole jo tehnyt!

        Muuten olet huono ja itsekäs ihminen.

        Höpöhöpö. Elinluovutuksiin ei nykyään tarvita testamenttia eikä edes omaisen lupaa. Ainoa syy tehdä moinen testamentti on se, että kieltää elinten käytön. Eikös se, jos jokin ole itsekästä


    • Kuoleman pelko lienee uskonharhan suurin syy. Eivät heikot pysty käsittelemään oman ainutlaatuisuutensa ja mahtavuutensa katoavaisuutta.

      Lohdutukseksi kuolemaa pelkääville uskonharhaisille sanoisin, että maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.

      Kuolemiseen mahdollisesti liittyvä kipu sensijaan on todellinen pelon aihe. Tämän vuoksi kehottaisin kannattamaan jyrkästi eutanasiaa.

      • Hyvin kauniisti kirjoitettu!

        Itse sen on huomannut jo monta kertaa, että jos joku läheinen on kuollut, niin hetken se kirpaisee, mutta aika auttaa ja elämä jatkuu, juhlat jatkuvat, eikä kuolleiden perään hetken päästä enää kukaan haikaile.

        Tosiaankin uskovaisuus tarvitsee hirvittävän itsekästä ajattelua, että kun MINÄ kuolen, niin joku jumala, tonttu tai maahinen on kiinnostunut juuri MINUSTA ja antaa MINULLE toisen mahdollisuuden.


      • bushmanni kirjoitti:

        Hyvin kauniisti kirjoitettu!

        Itse sen on huomannut jo monta kertaa, että jos joku läheinen on kuollut, niin hetken se kirpaisee, mutta aika auttaa ja elämä jatkuu, juhlat jatkuvat, eikä kuolleiden perään hetken päästä enää kukaan haikaile.

        Tosiaankin uskovaisuus tarvitsee hirvittävän itsekästä ajattelua, että kun MINÄ kuolen, niin joku jumala, tonttu tai maahinen on kiinnostunut juuri MINUSTA ja antaa MINULLE toisen mahdollisuuden.

        Ensimmäistä kertaa ikinä kirjoitustani kehutaan kauniiksi!

        Yritän korjata tilanteen ja rienata seuraavalla kerralla tylymmin.


      • he-ma kirjoitti:

        Ensimmäistä kertaa ikinä kirjoitustani kehutaan kauniiksi!

        Yritän korjata tilanteen ja rienata seuraavalla kerralla tylymmin.

        No itsekin uskonnottomana koin etenkin tämän kohdan hyvin lohduttavana:

        <<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti ja sehän se tärkeintä on, eikä että mitä lahjuksia jokin tonttu, maahinen tai jumala on juuri SINULLE luvannut kuolemasi jälkeen.


      • kielillä.puhutaan

        Siinä kakasi rupelsi toisiaan ja nuoli Bushmanni himaanin persyydenkin ohimennessä. Tuliko ruskea kieli? Samanmielinen hallelujaaa.... kuolema, se ihana nirvana... elämä oli mitä oli ja sitten tutimaan. Oliko onnellista.??? Tuliko riittävästi halittuakin samanmielistä.

        Mutta, kumpikin tulee tuomiolle, että se siitä, sillä mitä teette tässä elämässä onhan tilipäiväkin olemassa. Te ette ole elämänantajia, eikä teillä ole elämästä mitään käsitystäkään, että saisitte edes missään sitä aikaiseksi.
        Ei bushmannillakaan elämää synny, vaikka tieteen kuvahlehden sivuja tunkisi emäntäsä perään ja sanoo - että kasva - kasva- MINÄ bushmanni tiedän kaiken. kasva kasva.

        Ei se kasva, ellei se miehen siemen ole siellä liittämässä elämää yhteen. Tätä te ette ymmärrä ja tajua. Elämää teillä ei ole käsissä, ettekä te voi sanoa juuta ja jaata.
        Vain sen näette, että elämänhenkäys kun lähtee ihmisestä, ja silmät lasittuu sydän pysähtyy, niin TÄMÄ täällä pahanteko loppuu siihen.

        MUTTA --- tuosta jatkosta kyllä on tietoa annettu. TE vain ette uskalla selitellä asiaa itsellenne, vain se T-lehden rääpy ja kuolleet silmänne yrittää räpytellä elämäänne jotain lohtua, että se kuoleman jälkeen kun maallinen majanne on maan povessa, että se olis siinä se.

        .... Kuulkaas, kun kuitenkin tämän elämä on täällä,elämällä on SYY olla täällä, vaikka TE olette sen mädättäneet ja pilanneet ja siinä keitoksessanne pyritte sontimaan maailman. niin ELÄMÄN SYYN suhteen teidänkin tahtoelämälle tulee se vaihe, että sitäkin ELÄMÄN Antaja kunnioittaa.

        TE tulette siihen Hänen eteensä koska HÄN elämänantaja haluaa mitata mitä te teitte HÄNEN luomakunassaan.

        Siellä HE-mannit ja Bush-mannit ovat sitten tarkastelemassa. Kas - jokaiselle sanalle mitä täällä HÄNnen luomakunnassaan saitte aikaan, tulee tuomio.
        Eli mitataan sanojenne teot. Mitä se sai aikaiseksi sinne ja tänne - täällä elämässä.
        Mitä te saitte aikaiseksi lähimmäisille ja ystäville, sekä ihmiskunnalle.

        Siitähän ne Kristitytkin tiliä tekevät. Sama kurssi - sama mitta. Jopa tuomio -lähtee Jumalan huoneesta, ei siinä ateistikaan ole erossa.

        Siis mitä tänään teette, sanotte, rakennatte tätä HÄNEN luomaansa maata, siitä jokainen mittaa osaansa.

        Ja kun niin räpellätte ateismin ihanuutta ja onnea, eikä Jumalaakaan haluta elämään, siis rakkaussuhdetta, ei sitä Kirjoituksen mukaan sielläkään tarviste elää.
        Kunhan se ensin tekemänne oikeudenmukaisesti tarkastellaan, ettei TULE VÄÄRÄÄ tuomiota, teidän mielestä, niin oikeushan on koolla.
        Ja jos elämänne sontii elämää vastaan, pahatatte lähimmäistä, jne. se mitataan sitten. TE tarkastelette lopputulosta työstänne, eli elämää.
        Varmastihan bushmannilla on sitten omat hampaat, ettei tekohampailla kiristellä hampaita, mutta, kun ottaa kaaliin tämän elämän valinta, eikä tieteen kuvalehdestä ollut apua, eikä kaverin persuuksen nuolemisesta, molemmathan on saman tuomion alaisia - jaa minäkin käyn nämä sanani tuomiolla läpi, etten sitä väistä.
        Mutta, kerronpahan vain huutavana äänenä erämaasta, "ikävää on kiristellä hampaita kun mittaa mitataan". Tieto on, ja valinta käsissä. Tehdäkö mitä sillä tiedolla.

        Sitten kun se tuomion mitta on mitattu - ja jos HÄN ei näe, että haluaisimme iankaikkisen elämän armolahjan ääreen, sitten on toinen asia, kun tälle pahalle sitten pannaan se piste ---elämään, ettei se iankaikkisesti jatku, se paha - Elämähän on hyväksi tarkoitettu, niin paha hävitetään.
        Ja siihen on se HELVETIN- tuli. Helvettihän on infona siihen, että pahan hävitysmuoto on tuli ja kun se kiristyttää lopputuloksena hampaita- helvetiltähän se tuntuu ja II-kuolema. Ei saatu elämää, ei. jne.

        Siis älkää valehdeko itsellenne päin naamaa ja ole narreja. ELÄMÄLLE on ELÄMÄN tarkoitus ja se on HYVÄ elämä se. Meillä taas on valinta, eletäänkö me sen mukaan, että kaikki olisi täydellistä.

        Pistetään piste tähän. Käytin maallisille - maailman tapaista kieltä, että nyt ymmärtäisivät, mistä on puhe. Paha saa palkkansa, koska ELÄMÄ ei ole ELÄMÄNantajan mukaista elämää. Se pahan elämän tuomio on vain luettavissa kaikista niistä sanoista, mitä olemme sanoneet. Siksi sanomisemmekin tuomitaan.
        Sanoilla on merkitys - elämälle. Rakennetaanko sitä, tai ei.

        Eli elämälle on SYY olla. Ei työkalujakaan tehdä huvinvuoksi, että on työkaluja. Ihminen tekee työkalun tarpeeseen.
        Elämän tarkoitus on rakkaus. Se on ikuista ja se on ELÄMÄSSÄ tarkoitus, että kaikki olisi sangen hyvää ja siksi on Jumalan laki ja siksi on se ELÄMÄ -jossa on vanhurskaus


      • Yksi_usko
        bushmanni kirjoitti:

        No itsekin uskonnottomana koin etenkin tämän kohdan hyvin lohduttavana:

        <<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti ja sehän se tärkeintä on, eikä että mitä lahjuksia jokin tonttu, maahinen tai jumala on juuri SINULLE luvannut kuolemasi jälkeen.

        <<<<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Onko lohduttavaa? Usein käy niin, että kaikkein läheisimmät voivat surra poisnukkunutta pitkään, jopa koko loppu ikänsä. Heitä lohduttaa se, että he näkevät vielä toisensa, kun Jeesus tulee takaisin.


      • kielillä.puhutaan kirjoitti:

        Siinä kakasi rupelsi toisiaan ja nuoli Bushmanni himaanin persyydenkin ohimennessä. Tuliko ruskea kieli? Samanmielinen hallelujaaa.... kuolema, se ihana nirvana... elämä oli mitä oli ja sitten tutimaan. Oliko onnellista.??? Tuliko riittävästi halittuakin samanmielistä.

        Mutta, kumpikin tulee tuomiolle, että se siitä, sillä mitä teette tässä elämässä onhan tilipäiväkin olemassa. Te ette ole elämänantajia, eikä teillä ole elämästä mitään käsitystäkään, että saisitte edes missään sitä aikaiseksi.
        Ei bushmannillakaan elämää synny, vaikka tieteen kuvahlehden sivuja tunkisi emäntäsä perään ja sanoo - että kasva - kasva- MINÄ bushmanni tiedän kaiken. kasva kasva.

        Ei se kasva, ellei se miehen siemen ole siellä liittämässä elämää yhteen. Tätä te ette ymmärrä ja tajua. Elämää teillä ei ole käsissä, ettekä te voi sanoa juuta ja jaata.
        Vain sen näette, että elämänhenkäys kun lähtee ihmisestä, ja silmät lasittuu sydän pysähtyy, niin TÄMÄ täällä pahanteko loppuu siihen.

        MUTTA --- tuosta jatkosta kyllä on tietoa annettu. TE vain ette uskalla selitellä asiaa itsellenne, vain se T-lehden rääpy ja kuolleet silmänne yrittää räpytellä elämäänne jotain lohtua, että se kuoleman jälkeen kun maallinen majanne on maan povessa, että se olis siinä se.

        .... Kuulkaas, kun kuitenkin tämän elämä on täällä,elämällä on SYY olla täällä, vaikka TE olette sen mädättäneet ja pilanneet ja siinä keitoksessanne pyritte sontimaan maailman. niin ELÄMÄN SYYN suhteen teidänkin tahtoelämälle tulee se vaihe, että sitäkin ELÄMÄN Antaja kunnioittaa.

        TE tulette siihen Hänen eteensä koska HÄN elämänantaja haluaa mitata mitä te teitte HÄNEN luomakunassaan.

        Siellä HE-mannit ja Bush-mannit ovat sitten tarkastelemassa. Kas - jokaiselle sanalle mitä täällä HÄNnen luomakunnassaan saitte aikaan, tulee tuomio.
        Eli mitataan sanojenne teot. Mitä se sai aikaiseksi sinne ja tänne - täällä elämässä.
        Mitä te saitte aikaiseksi lähimmäisille ja ystäville, sekä ihmiskunnalle.

        Siitähän ne Kristitytkin tiliä tekevät. Sama kurssi - sama mitta. Jopa tuomio -lähtee Jumalan huoneesta, ei siinä ateistikaan ole erossa.

        Siis mitä tänään teette, sanotte, rakennatte tätä HÄNEN luomaansa maata, siitä jokainen mittaa osaansa.

        Ja kun niin räpellätte ateismin ihanuutta ja onnea, eikä Jumalaakaan haluta elämään, siis rakkaussuhdetta, ei sitä Kirjoituksen mukaan sielläkään tarviste elää.
        Kunhan se ensin tekemänne oikeudenmukaisesti tarkastellaan, ettei TULE VÄÄRÄÄ tuomiota, teidän mielestä, niin oikeushan on koolla.
        Ja jos elämänne sontii elämää vastaan, pahatatte lähimmäistä, jne. se mitataan sitten. TE tarkastelette lopputulosta työstänne, eli elämää.
        Varmastihan bushmannilla on sitten omat hampaat, ettei tekohampailla kiristellä hampaita, mutta, kun ottaa kaaliin tämän elämän valinta, eikä tieteen kuvalehdestä ollut apua, eikä kaverin persuuksen nuolemisesta, molemmathan on saman tuomion alaisia - jaa minäkin käyn nämä sanani tuomiolla läpi, etten sitä väistä.
        Mutta, kerronpahan vain huutavana äänenä erämaasta, "ikävää on kiristellä hampaita kun mittaa mitataan". Tieto on, ja valinta käsissä. Tehdäkö mitä sillä tiedolla.

        Sitten kun se tuomion mitta on mitattu - ja jos HÄN ei näe, että haluaisimme iankaikkisen elämän armolahjan ääreen, sitten on toinen asia, kun tälle pahalle sitten pannaan se piste ---elämään, ettei se iankaikkisesti jatku, se paha - Elämähän on hyväksi tarkoitettu, niin paha hävitetään.
        Ja siihen on se HELVETIN- tuli. Helvettihän on infona siihen, että pahan hävitysmuoto on tuli ja kun se kiristyttää lopputuloksena hampaita- helvetiltähän se tuntuu ja II-kuolema. Ei saatu elämää, ei. jne.

        Siis älkää valehdeko itsellenne päin naamaa ja ole narreja. ELÄMÄLLE on ELÄMÄN tarkoitus ja se on HYVÄ elämä se. Meillä taas on valinta, eletäänkö me sen mukaan, että kaikki olisi täydellistä.

        Pistetään piste tähän. Käytin maallisille - maailman tapaista kieltä, että nyt ymmärtäisivät, mistä on puhe. Paha saa palkkansa, koska ELÄMÄ ei ole ELÄMÄNantajan mukaista elämää. Se pahan elämän tuomio on vain luettavissa kaikista niistä sanoista, mitä olemme sanoneet. Siksi sanomisemmekin tuomitaan.
        Sanoilla on merkitys - elämälle. Rakennetaanko sitä, tai ei.

        Eli elämälle on SYY olla. Ei työkalujakaan tehdä huvinvuoksi, että on työkaluja. Ihminen tekee työkalun tarpeeseen.
        Elämän tarkoitus on rakkaus. Se on ikuista ja se on ELÄMÄSSÄ tarkoitus, että kaikki olisi sangen hyvää ja siksi on Jumalan laki ja siksi on se ELÄMÄ -jossa on vanhurskaus

        Onko teitä oikein seurakunta siellä LaaLaa-maassa?

        Nyt jos ei keskivertoa kristinuskonharhaista hävetä, niin sitten ei koskaan.

        Tämmöinen mentaalitapaus päättää että hän on oikeamielinen ja jumalansa valitsema kristinuskoa puolustamaan.

        Miten niinku omasta mielestä meni?


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        No itsekin uskonnottomana koin etenkin tämän kohdan hyvin lohduttavana:

        <<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti ja sehän se tärkeintä on, eikä että mitä lahjuksia jokin tonttu, maahinen tai jumala on juuri SINULLE luvannut kuolemasi jälkeen.

        >> Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti <<

        Ei tämäkään asia nyt ihan noin yksiselitteinen ole, miten monet putkiaivoiset miehet sen ajattelevat.

        Esimerkiksi pienille lapsille voi olla hyvin traumaattista menettää äitinsä (tai isänsä), eikä siitä surusta välttämättä "aivan mainiosti" selviä. Vielä traagisempaa on, jos on jokin vaikeasti sairas tai vammainen lapsi (tai aikuinen), josta huolehdit, mutta kuolemasi jälkeen hän joutuukin laitokseen. On siellä kyllä henkilökuntaa, joka huolehtii fyysisistä tarpeistasi, mutta ihminen tarvitsee muutakin.

        Jotenkin tuntuu, että monet miehet varsinkaan eivät ajattele tällaisia asioita, koska he ovat tottuneet ajattelemaan, että kyllä se äiti tai nainen huolehtii. Samoin myös ihmiset, joilla itsellään on asiat hyvin, eivät osaa asettua niiden asemaan, joilla asiat eivät ole niin hyvin.


      • Yksi_usko kirjoitti:

        <<<<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Onko lohduttavaa? Usein käy niin, että kaikkein läheisimmät voivat surra poisnukkunutta pitkään, jopa koko loppu ikänsä. Heitä lohduttaa se, että he näkevät vielä toisensa, kun Jeesus tulee takaisin.

        Pssst... kuiskaan ihan hiljaa.. älä kerro tätä muille uskonharhaisille, mutta raamattu osoittaa olemassaolollaan jumalasi olevan olematon epäjumala. Yksikään oikea jumala ei olisi sellaista sekasikiötä pystynyt edes innoittamaan.

        Tuo tosiasia johtaa siihen, että joko kaikki kristinuskonharhaiset joutuvat helvettiin tai eivät saa sitä uutta elämää. Molemmissa tapauksissa läheisiä ei tapaa enää koskaan.


      • Yksi_usko
        bushmanni kirjoitti:

        Hyvin kauniisti kirjoitettu!

        Itse sen on huomannut jo monta kertaa, että jos joku läheinen on kuollut, niin hetken se kirpaisee, mutta aika auttaa ja elämä jatkuu, juhlat jatkuvat, eikä kuolleiden perään hetken päästä enää kukaan haikaile.

        Tosiaankin uskovaisuus tarvitsee hirvittävän itsekästä ajattelua, että kun MINÄ kuolen, niin joku jumala, tonttu tai maahinen on kiinnostunut juuri MINUSTA ja antaa MINULLE toisen mahdollisuuden.

        <<antaa MINULLE toisen mahdollisuuden. >>

        Mitä mahdollisuutta? Tämä elämä kestää vain hetken ja jos täällä ei löydä Jeesusta elämäänsä, niin sitten on odotettava sitä tuomiota ja lopullista kuolemaa (toinen kuolema). Onnellinen se, joka turvaa Jeesuksen vereen, sillä he saavat iankaikkisen elämän. Siellä ei ole murhetta, ei itkua eikä kuolemaa enää, sillä kaikki entinen on mennyttä ja uusi on tilalle tullut.


      • Yksi_usko
        Yksi_usko kirjoitti:

        <<antaa MINULLE toisen mahdollisuuden. >>

        Mitä mahdollisuutta? Tämä elämä kestää vain hetken ja jos täällä ei löydä Jeesusta elämäänsä, niin sitten on odotettava sitä tuomiota ja lopullista kuolemaa (toinen kuolema). Onnellinen se, joka turvaa Jeesuksen vereen, sillä he saavat iankaikkisen elämän. Siellä ei ole murhetta, ei itkua eikä kuolemaa enää, sillä kaikki entinen on mennyttä ja uusi on tilalle tullut.

        korjaus: kysymys pitäisi olla: Minkä toisen mahdollisuuden?


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti <<

        Ei tämäkään asia nyt ihan noin yksiselitteinen ole, miten monet putkiaivoiset miehet sen ajattelevat.

        Esimerkiksi pienille lapsille voi olla hyvin traumaattista menettää äitinsä (tai isänsä), eikä siitä surusta välttämättä "aivan mainiosti" selviä. Vielä traagisempaa on, jos on jokin vaikeasti sairas tai vammainen lapsi (tai aikuinen), josta huolehdit, mutta kuolemasi jälkeen hän joutuukin laitokseen. On siellä kyllä henkilökuntaa, joka huolehtii fyysisistä tarpeistasi, mutta ihminen tarvitsee muutakin.

        Jotenkin tuntuu, että monet miehet varsinkaan eivät ajattele tällaisia asioita, koska he ovat tottuneet ajattelemaan, että kyllä se äiti tai nainen huolehtii. Samoin myös ihmiset, joilla itsellään on asiat hyvin, eivät osaa asettua niiden asemaan, joilla asiat eivät ole niin hyvin.

        Nämä ovat niitä maailmankaikkeuden faktoja, joista ei pääse eroon vaikka surisi kuolemaansa saakka.

        Yksikään lukemattomista ihmisen omaksi kuvakseen luomasta jumalasta ei pysty tuollaisessa tilanteessa auttamaan, päinvastoin, jumalusko antaa aiheen kysyä miksi olematon jumalani juuri minulle näin teit. Silti tuota julmaa oliota tulee rakastaa.

        Hävytön viritelmä tuo jumalusko.


      • Yksi_usko kirjoitti:

        <<<<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>

        Onko lohduttavaa? Usein käy niin, että kaikkein läheisimmät voivat surra poisnukkunutta pitkään, jopa koko loppu ikänsä. Heitä lohduttaa se, että he näkevät vielä toisensa, kun Jeesus tulee takaisin.

        <<<Usein käy niin, että kaikkein läheisimmät voivat surra poisnukkunutta pitkään, jopa koko loppu ikänsä. Heitä lohduttaa se, että he näkevät vielä toisensa, kun Jeesus tulee takaisin >>>

        Juu, voihan jokin tarina tai satu hetken lämmittää kuten kusi housussa pakkasella, mutta ei se tosiasioita muuta.

        On yksi elämä ja se on ennen kuolemaa, ei sen jälkeen.

        Jeesus ei tule koskaan takaisin, koska kyseessä on taikauskoisten ihmisten keksimä satu.


      • kerettiläinen-
        he-ma kirjoitti:

        Nämä ovat niitä maailmankaikkeuden faktoja, joista ei pääse eroon vaikka surisi kuolemaansa saakka.

        Yksikään lukemattomista ihmisen omaksi kuvakseen luomasta jumalasta ei pysty tuollaisessa tilanteessa auttamaan, päinvastoin, jumalusko antaa aiheen kysyä miksi olematon jumalani juuri minulle näin teit. Silti tuota julmaa oliota tulee rakastaa.

        Hävytön viritelmä tuo jumalusko.

        >> Nämä ovat niitä maailmankaikkeuden faktoja, joista ei pääse eroon vaikka surisi kuolemaansa saakka. <<

        Sinä puhut aiheen ohi. Väite oli "Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti"

        Eli väite oli, että uskonnottomuus/ateismi antaisi jotakin "todellisempaa lohdutusta", joka perustuu faktoille, mutta tuohan on ihan paskaa...tai ainakin osittain ihan paskaa...

        Se toteutuu niiden kohdalla, jotka pärjäävät itse aivan hyvin tai joilla on tarpeeksi hyvä suhde- ja suojaverkosto, mutta sen ulkopuolelle jääville tuo on ihan täyttä roskaa.

        Fakta on, että jotkut eivät selviä "aivan mainiosti", vaan saattavat joutua jopa aivan hirveisiin olosuhteisiin tai jopa kuolla itsekin, kun se heistä huolehtiva kuolee.

        Joten tuo "vaikka surisi kuolemaansa saakka" ikään kuin se johtuisi vaan siitä, ettei se sureva voi hyväksyä faktoja, on ihan ylimielistä paskaa ja kyvyttömyyttä asettua huono-osaisten asemaan.

        Eikä tässä ole jumalilla tai jumaluskolla mitään tämän asian kanssa tekemistä...


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Nämä ovat niitä maailmankaikkeuden faktoja, joista ei pääse eroon vaikka surisi kuolemaansa saakka. <<

        Sinä puhut aiheen ohi. Väite oli "Yksikään uskonto ei tarjoa tällaista vastausta, saatikka tällaista lohdutusta eli että ne sinulle rakkaat ihmiset tulevat selviämään ilman sinua aivan mainiosti"

        Eli väite oli, että uskonnottomuus/ateismi antaisi jotakin "todellisempaa lohdutusta", joka perustuu faktoille, mutta tuohan on ihan paskaa...tai ainakin osittain ihan paskaa...

        Se toteutuu niiden kohdalla, jotka pärjäävät itse aivan hyvin tai joilla on tarpeeksi hyvä suhde- ja suojaverkosto, mutta sen ulkopuolelle jääville tuo on ihan täyttä roskaa.

        Fakta on, että jotkut eivät selviä "aivan mainiosti", vaan saattavat joutua jopa aivan hirveisiin olosuhteisiin tai jopa kuolla itsekin, kun se heistä huolehtiva kuolee.

        Joten tuo "vaikka surisi kuolemaansa saakka" ikään kuin se johtuisi vaan siitä, ettei se sureva voi hyväksyä faktoja, on ihan ylimielistä paskaa ja kyvyttömyyttä asettua huono-osaisten asemaan.

        Eikä tässä ole jumalilla tai jumaluskolla mitään tämän asian kanssa tekemistä...

        >>> Eli väite oli, että uskonnottomuus/ateismi antaisi jotakin "todellisempaa lohdutusta", joka perustuu faktoille, mutta tuohan on ihan paskaa...tai ainakin osittain ihan paskaa... >>>

        No antavatko sitten uskonnon sadut jotain oikeaa lohdutusta?

        Jos vastaus on että antaa, niin ei siihen minkään uskonnon satua tarvita, vaan silloin ihan mikä tahansa satu käy.

        >>> Se toteutuu niiden kohdalla, jotka pärjäävät itse aivan hyvin tai joilla on tarpeeksi hyvä suhde- ja suojaverkosto, mutta sen ulkopuolelle jääville tuo on ihan täyttä roskaa. >>>

        Autaako heitä sitten jokin jumala, vai miten se uskonto heille apua tuo?

        Se on kuule yksi ja sama, että jos elämässä menee kaikki päin helvettiä, että rukoiletko apuun jotain uskonnon taikaukkoa vai oletko rukoilematta.

        >>> Fakta on, että jotkut eivät selviä "aivan mainiosti", vaan saattavat joutua jopa aivan hirveisiin olosuhteisiin tai jopa kuolla itsekin, kun se heistä huolehtiva kuolee. >>>

        Heillähän on se uskontonsa jumala apuna! Se mahtavan taikavoimainen taikaukko!Mitä helvetin hätää heillä voisi olla?

        Niillähän pitäisi mennä huonosti, jotka eivät jumaliin usko, kun heillä ei ole voimakasta taikatemppuja osaavaa kaveria apuna.

        >>> Joten tuo "vaikka surisi kuolemaansa saakka" ikään kuin se johtuisi vaan siitä, ettei se sureva voi hyväksyä faktoja, on ihan ylimielistä paskaa ja kyvyttömyyttä asettua huono-osaisten asemaan. >>>

        Eli oikeasti näistä jumalista, taikatontuista ja taikamaahisista ei ole mitään apua, vai mitä yritit sanoa?


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Eli väite oli, että uskonnottomuus/ateismi antaisi jotakin "todellisempaa lohdutusta", joka perustuu faktoille, mutta tuohan on ihan paskaa...tai ainakin osittain ihan paskaa... >>>

        No antavatko sitten uskonnon sadut jotain oikeaa lohdutusta?

        Jos vastaus on että antaa, niin ei siihen minkään uskonnon satua tarvita, vaan silloin ihan mikä tahansa satu käy.

        >>> Se toteutuu niiden kohdalla, jotka pärjäävät itse aivan hyvin tai joilla on tarpeeksi hyvä suhde- ja suojaverkosto, mutta sen ulkopuolelle jääville tuo on ihan täyttä roskaa. >>>

        Autaako heitä sitten jokin jumala, vai miten se uskonto heille apua tuo?

        Se on kuule yksi ja sama, että jos elämässä menee kaikki päin helvettiä, että rukoiletko apuun jotain uskonnon taikaukkoa vai oletko rukoilematta.

        >>> Fakta on, että jotkut eivät selviä "aivan mainiosti", vaan saattavat joutua jopa aivan hirveisiin olosuhteisiin tai jopa kuolla itsekin, kun se heistä huolehtiva kuolee. >>>

        Heillähän on se uskontonsa jumala apuna! Se mahtavan taikavoimainen taikaukko!Mitä helvetin hätää heillä voisi olla?

        Niillähän pitäisi mennä huonosti, jotka eivät jumaliin usko, kun heillä ei ole voimakasta taikatemppuja osaavaa kaveria apuna.

        >>> Joten tuo "vaikka surisi kuolemaansa saakka" ikään kuin se johtuisi vaan siitä, ettei se sureva voi hyväksyä faktoja, on ihan ylimielistä paskaa ja kyvyttömyyttä asettua huono-osaisten asemaan. >>>

        Eli oikeasti näistä jumalista, taikatontuista ja taikamaahisista ei ole mitään apua, vai mitä yritit sanoa?

        >> No antavatko sitten uskonnon sadut jotain oikeaa lohdutusta? <<

        >> Autaako heitä sitten jokin jumala, vai miten se uskonto heille apua tuo? <<

        En minä ottanut mitään kantaa siihen. Otin vain kantaa tuohon he-ma:n ateistiseen "faktoille perustuvaan" lohdutukseen, jota sinäkin siellä niin liikuttuneena kiittelit.

        >> Se on kuule yksi ja sama, että jos elämässä menee kaikki päin helvettiä, että rukoiletko apuun jotain uskonnon taikaukkoa vai oletko rukoilematta. <<

        No joillakin se kuulemma heidän itsensä mukaan auttaa. Perustuuko se sitten faktoihin, uskoon vai itsesuggestioon onkin jo toinen juttu.

        >> Heillähän on se uskontonsa jumala apuna! Se mahtavan taikavoimainen taikaukko!Mitä helvetin hätää heillä voisi olla? <<

        Mistä sinä olet sellaista saanut päähäsi, että kaikki hätään joutuneet olisivat uskovia?

        >> Niillähän pitäisi mennä huonosti, jotka eivät jumaliin usko, kun heillä ei ole voimakasta taikatemppuja osaavaa kaveria apuna.<<

        Missä näin kerrotaan?

        >> Eli oikeasti näistä jumalista, taikatontuista ja taikamaahisista ei ole mitään apua, vai mitä yritit sanoa? <<

        Joillekin näyttää olevan, joillekin ei.

        Mutta se, mitä yritin sanoa, on se, että eivät nuo ateistienkaan faktat aina niin itsestäänselvästi faktoja ole, vaan kyllä sielläkin turvaudutaan toiveajatteluun ja ummistetaan silmiä tosiasioille.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> No antavatko sitten uskonnon sadut jotain oikeaa lohdutusta? <<

        >> Autaako heitä sitten jokin jumala, vai miten se uskonto heille apua tuo? <<

        En minä ottanut mitään kantaa siihen. Otin vain kantaa tuohon he-ma:n ateistiseen "faktoille perustuvaan" lohdutukseen, jota sinäkin siellä niin liikuttuneena kiittelit.

        >> Se on kuule yksi ja sama, että jos elämässä menee kaikki päin helvettiä, että rukoiletko apuun jotain uskonnon taikaukkoa vai oletko rukoilematta. <<

        No joillakin se kuulemma heidän itsensä mukaan auttaa. Perustuuko se sitten faktoihin, uskoon vai itsesuggestioon onkin jo toinen juttu.

        >> Heillähän on se uskontonsa jumala apuna! Se mahtavan taikavoimainen taikaukko!Mitä helvetin hätää heillä voisi olla? <<

        Mistä sinä olet sellaista saanut päähäsi, että kaikki hätään joutuneet olisivat uskovia?

        >> Niillähän pitäisi mennä huonosti, jotka eivät jumaliin usko, kun heillä ei ole voimakasta taikatemppuja osaavaa kaveria apuna.<<

        Missä näin kerrotaan?

        >> Eli oikeasti näistä jumalista, taikatontuista ja taikamaahisista ei ole mitään apua, vai mitä yritit sanoa? <<

        Joillekin näyttää olevan, joillekin ei.

        Mutta se, mitä yritin sanoa, on se, että eivät nuo ateistienkaan faktat aina niin itsestäänselvästi faktoja ole, vaan kyllä sielläkin turvaudutaan toiveajatteluun ja ummistetaan silmiä tosiasioille.

        >>> En minä ottanut mitään kantaa siihen. Otin vain kantaa tuohon he-ma:n ateistiseen "faktoille perustuvaan" lohdutukseen, jota sinäkin siellä niin liikuttuneena kiittelit. >>>

        Juu.

        Jostain syystä olen sitä mieltä, että kun todellisuuden kohtaa tosiasioihin perustuen niin se on aina parempi vaihtoehto kuin tukeutua jumaliin, tonttuihin, maahisiin tai muihin satuhahmoihin tai satuihin.

        Olet ilmeisesti eri mieltä, eli että sadut, jumalat, tontut ja maahiset ovat parempi vaihtoehto kuin tosiasiat.

        Ateismi on jumaluskon puutetta, eli että tosiasioihin ei sotketa satuhahmoja.

        Toki jos saa lohtua saduista tai kokee että jossain taivaassa asuu jokin jumala, joka on tulossa kohta takaisin ja kostaa kaikille minulle vääryyttä tehneille kunnolla ja verisesti, niin tokihan sellaista lohtua itselle kannattaa käyttää, jos se kerran omiin ongelmiin auttaa.

        Itse en sellaista käyttäisi, koska pitkällä juoksulla tosiasioiden pakoilu ei auta yhtään mitään.

        Päin vastoin voit vaikkapa katkeroitua, kun sitä tonttua, maahista tai jumalaa ei vain näy eikä kuulu ja tuntuu että se viimeinenkin toivon pilkahdus, eli jokin satuhahmo, on sinut pettänyt. Kuten se Jessekin siellä ristillä roikkuessa huomasi, että satuhahmoni hoi, miksi olet minut pettänyt. Toki hänen kannattajansa eivät sitten olleet ihan niin fiksuja, vaan keksivät siihen ympärille uuden sadun korjaamaan asioita, joissa ei ollut mitään korjattavaa.

        Olisi vain pitänyt hyväksyä tosiasiat. Messias kuoli, hups, olikohan tuo messias ensinkään.


      • bushmanni kirjoitti:

        >>> En minä ottanut mitään kantaa siihen. Otin vain kantaa tuohon he-ma:n ateistiseen "faktoille perustuvaan" lohdutukseen, jota sinäkin siellä niin liikuttuneena kiittelit. >>>

        Juu.

        Jostain syystä olen sitä mieltä, että kun todellisuuden kohtaa tosiasioihin perustuen niin se on aina parempi vaihtoehto kuin tukeutua jumaliin, tonttuihin, maahisiin tai muihin satuhahmoihin tai satuihin.

        Olet ilmeisesti eri mieltä, eli että sadut, jumalat, tontut ja maahiset ovat parempi vaihtoehto kuin tosiasiat.

        Ateismi on jumaluskon puutetta, eli että tosiasioihin ei sotketa satuhahmoja.

        Toki jos saa lohtua saduista tai kokee että jossain taivaassa asuu jokin jumala, joka on tulossa kohta takaisin ja kostaa kaikille minulle vääryyttä tehneille kunnolla ja verisesti, niin tokihan sellaista lohtua itselle kannattaa käyttää, jos se kerran omiin ongelmiin auttaa.

        Itse en sellaista käyttäisi, koska pitkällä juoksulla tosiasioiden pakoilu ei auta yhtään mitään.

        Päin vastoin voit vaikkapa katkeroitua, kun sitä tonttua, maahista tai jumalaa ei vain näy eikä kuulu ja tuntuu että se viimeinenkin toivon pilkahdus, eli jokin satuhahmo, on sinut pettänyt. Kuten se Jessekin siellä ristillä roikkuessa huomasi, että satuhahmoni hoi, miksi olet minut pettänyt. Toki hänen kannattajansa eivät sitten olleet ihan niin fiksuja, vaan keksivät siihen ympärille uuden sadun korjaamaan asioita, joissa ei ollut mitään korjattavaa.

        Olisi vain pitänyt hyväksyä tosiasiat. Messias kuoli, hups, olikohan tuo messias ensinkään.

        Kerettiläinen haki ilmeisesti myötätuntoa niille, jotka eivät pysty käsittelemään suurta surua.

        Kokemuksesta voin kertoa, että mmyötätunto auttaa ihan yhtä hyvin kuin rukouskin, ei siis tasan yhtään.

        Surun vuoksi voi menettää järkensä, mutta niin voi myös ihan tavallisten asioiden vuoksi. Maailmankaikkeus nyt vaan toimii näin, ei auta itku markkinoilla.

        Vitsailen usein vanhojen ihmisten kanssa kuolemasta, koska siitä puhumattomuus ei auta pätkääkään. Tuntuu ronskilta, mutta aina näitä kuolemaa lähellä olevia naurattaa.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> En minä ottanut mitään kantaa siihen. Otin vain kantaa tuohon he-ma:n ateistiseen "faktoille perustuvaan" lohdutukseen, jota sinäkin siellä niin liikuttuneena kiittelit. >>>

        Juu.

        Jostain syystä olen sitä mieltä, että kun todellisuuden kohtaa tosiasioihin perustuen niin se on aina parempi vaihtoehto kuin tukeutua jumaliin, tonttuihin, maahisiin tai muihin satuhahmoihin tai satuihin.

        Olet ilmeisesti eri mieltä, eli että sadut, jumalat, tontut ja maahiset ovat parempi vaihtoehto kuin tosiasiat.

        Ateismi on jumaluskon puutetta, eli että tosiasioihin ei sotketa satuhahmoja.

        Toki jos saa lohtua saduista tai kokee että jossain taivaassa asuu jokin jumala, joka on tulossa kohta takaisin ja kostaa kaikille minulle vääryyttä tehneille kunnolla ja verisesti, niin tokihan sellaista lohtua itselle kannattaa käyttää, jos se kerran omiin ongelmiin auttaa.

        Itse en sellaista käyttäisi, koska pitkällä juoksulla tosiasioiden pakoilu ei auta yhtään mitään.

        Päin vastoin voit vaikkapa katkeroitua, kun sitä tonttua, maahista tai jumalaa ei vain näy eikä kuulu ja tuntuu että se viimeinenkin toivon pilkahdus, eli jokin satuhahmo, on sinut pettänyt. Kuten se Jessekin siellä ristillä roikkuessa huomasi, että satuhahmoni hoi, miksi olet minut pettänyt. Toki hänen kannattajansa eivät sitten olleet ihan niin fiksuja, vaan keksivät siihen ympärille uuden sadun korjaamaan asioita, joissa ei ollut mitään korjattavaa.

        Olisi vain pitänyt hyväksyä tosiasiat. Messias kuoli, hups, olikohan tuo messias ensinkään.

        >> Jostain syystä olen sitä mieltä, että kun todellisuuden kohtaa tosiasioihin perustuen niin se on aina parempi vaihtoehto kuin tukeutua jumaliin, tonttuihin, maahisiin tai muihin satuhahmoihin tai satuihin.

        Olet ilmeisesti eri mieltä, eli että sadut, jumalat, tontut ja maahiset ovat parempi vaihtoehto kuin tosiasiat. <<

        No en ole.

        >> Ateismi on jumaluskon puutetta, eli että tosiasioihin ei sotketa satuhahmoja. <<

        Todellisuutta voidaan kyllä kieltää muullakin tavoin kuin vain sotkemalla siihen satuhahmoja.

        >> Toki jos saa lohtua saduista tai kokee että jossain taivaassa asuu jokin jumala, joka on tulossa kohta takaisin ja kostaa kaikille minulle vääryyttä tehneille kunnolla ja verisesti, niin tokihan sellaista lohtua itselle kannattaa käyttää, jos se kerran omiin ongelmiin auttaa. <<

        No mitä helvettiä sinä sitten koko ajan urputat, jos jotkut näin tekevät?!!
        Saa käyttää...ei saa käyttää...

        Yritä nyt jo ihan oikeasti päättää, saako vai ei!

        >> Itse en sellaista käyttäisi, koska pitkällä juoksulla tosiasioiden pakoilu ei auta yhtään mitään. <<

        No sinä olet sinä ja muut eivät ole sinun jatkeitasi.

        >> Päin vastoin voit vaikkapa katkeroitua, kun sitä tonttua, maahista tai jumalaa ei vain näy eikä kuulu ja tuntuu että se viimeinenkin toivon pilkahdus, eli jokin satuhahmo, on sinut pettänyt. <<

        Liikuttavaa, miten sinä kannat niin paljon huolta muista...

        >> Olisi vain pitänyt hyväksyä tosiasiat. Messias kuoli, hups, olikohan tuo messias ensinkään. <<

        Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti",


      • kerettiläinen-
        he-ma kirjoitti:

        Kerettiläinen haki ilmeisesti myötätuntoa niille, jotka eivät pysty käsittelemään suurta surua.

        Kokemuksesta voin kertoa, että mmyötätunto auttaa ihan yhtä hyvin kuin rukouskin, ei siis tasan yhtään.

        Surun vuoksi voi menettää järkensä, mutta niin voi myös ihan tavallisten asioiden vuoksi. Maailmankaikkeus nyt vaan toimii näin, ei auta itku markkinoilla.

        Vitsailen usein vanhojen ihmisten kanssa kuolemasta, koska siitä puhumattomuus ei auta pätkääkään. Tuntuu ronskilta, mutta aina näitä kuolemaa lähellä olevia naurattaa.

        >> Kerettiläinen haki ilmeisesti myötätuntoa niille, jotka eivät pysty käsittelemään suurta surua. <<

        No sinun hoksottimesi toimivat tässä hieman paremmin kuin bushmannin, mutta ei vieläkään mennyt ihan nappiin. En varmaankaan osannut selittää asiaa täysin ymmärrettävästi.

        Yritin sanoa, että ihminen voi joutua niin kurjiin olosuhteisiin, että ne olosuhteet muistuttavat häntä joka hetki siitä menetyksestä. Ja nämä olosuhteet voivat olla pysyvät hautaan saakka. Sitäkö ei saisi edes surra? Sekö on tosiasioiden kieltämistä?!

        >> Kokemuksesta voin kertoa, että mmyötätunto auttaa ihan yhtä hyvin kuin rukouskin, ei siis tasan yhtään. <<

        Ihmisten kokemukset ja tunne-elämä ovat hyvin erilaisia.

        Empatiakyvytön ihminen ei kykene tavoittamaan, näkemään tai kokemaan sellaisia tunteita, joita hänellä itsellään ei ole.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Jostain syystä olen sitä mieltä, että kun todellisuuden kohtaa tosiasioihin perustuen niin se on aina parempi vaihtoehto kuin tukeutua jumaliin, tonttuihin, maahisiin tai muihin satuhahmoihin tai satuihin.

        Olet ilmeisesti eri mieltä, eli että sadut, jumalat, tontut ja maahiset ovat parempi vaihtoehto kuin tosiasiat. <<

        No en ole.

        >> Ateismi on jumaluskon puutetta, eli että tosiasioihin ei sotketa satuhahmoja. <<

        Todellisuutta voidaan kyllä kieltää muullakin tavoin kuin vain sotkemalla siihen satuhahmoja.

        >> Toki jos saa lohtua saduista tai kokee että jossain taivaassa asuu jokin jumala, joka on tulossa kohta takaisin ja kostaa kaikille minulle vääryyttä tehneille kunnolla ja verisesti, niin tokihan sellaista lohtua itselle kannattaa käyttää, jos se kerran omiin ongelmiin auttaa. <<

        No mitä helvettiä sinä sitten koko ajan urputat, jos jotkut näin tekevät?!!
        Saa käyttää...ei saa käyttää...

        Yritä nyt jo ihan oikeasti päättää, saako vai ei!

        >> Itse en sellaista käyttäisi, koska pitkällä juoksulla tosiasioiden pakoilu ei auta yhtään mitään. <<

        No sinä olet sinä ja muut eivät ole sinun jatkeitasi.

        >> Päin vastoin voit vaikkapa katkeroitua, kun sitä tonttua, maahista tai jumalaa ei vain näy eikä kuulu ja tuntuu että se viimeinenkin toivon pilkahdus, eli jokin satuhahmo, on sinut pettänyt. <<

        Liikuttavaa, miten sinä kannat niin paljon huolta muista...

        >> Olisi vain pitänyt hyväksyä tosiasiat. Messias kuoli, hups, olikohan tuo messias ensinkään. <<

        Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti",

        >>> Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti", >>>

        No mitä helvetin väliä sillä on enää siinä vaiheessa?

        EI se minua tule liikuttamaan millään tavalla ja ihan yhtä paljon se tulee liikuttamaan jotain tonttua, maahista tai jumalaa.

        Sen asian kanssa niiden ihmisten on vain tultava toimeen, että jokainen meistä kuolee joskus ja elämä jatkuu niillä muilla oman kuolemani jälkeen, joilla sitä on vielä jäljellä iän yms puolesta.

        Kun minä kuolen, niin minä en enää siinä vaiheessa kykene vaikuttamaan niiden elämään ja tulevaisuuteen, jotka täällä ovat jäljellä jälkeeni, joten on täysin yhdentekevää minun kannaltani ja minun asteikollani, että pärjäävätkö he hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä.

        Aivan samoin kuin minun vanhempani ovat jatkaneet elämäänsä omien vanhempiensa kuoltua ja niin edelleen.

        Kuolema on elämisen välttämätön seuraus ja sen voi välttää vain olemalla syntymättä.

        Mutta ottaen huomioon, että elämme sivistyneessä länsimassa, jossa on hyvä sosiaaliturva yms, niin jälkeläiseni ja ystäväni ja kaikki, jotka ovat jossain suhteessa linkitettyinä minun elämääni, todennäköisesti tulevat selviämään aivan mainosti kuoltuani, jonkin elämänmittarin mukaan.

        Mutta sitten on toki heitä, joiden elämää ja ajattelua hallitsee pessimismi, eivätkä he kykene näkemään mitään hyvää, edes hyvässä elämässä.


      • he-ma kirjoitti:

        Kerettiläinen haki ilmeisesti myötätuntoa niille, jotka eivät pysty käsittelemään suurta surua.

        Kokemuksesta voin kertoa, että mmyötätunto auttaa ihan yhtä hyvin kuin rukouskin, ei siis tasan yhtään.

        Surun vuoksi voi menettää järkensä, mutta niin voi myös ihan tavallisten asioiden vuoksi. Maailmankaikkeus nyt vaan toimii näin, ei auta itku markkinoilla.

        Vitsailen usein vanhojen ihmisten kanssa kuolemasta, koska siitä puhumattomuus ei auta pätkääkään. Tuntuu ronskilta, mutta aina näitä kuolemaa lähellä olevia naurattaa.

        Suuressa surussa tarvitaan aika paljon sellaista apua, joka pakottaa suuntaamaan huomion muihin asioihin, jotka ovat käytäntöä, tässä ja nyt.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti", >>>

        No mitä helvetin väliä sillä on enää siinä vaiheessa?

        EI se minua tule liikuttamaan millään tavalla ja ihan yhtä paljon se tulee liikuttamaan jotain tonttua, maahista tai jumalaa.

        Sen asian kanssa niiden ihmisten on vain tultava toimeen, että jokainen meistä kuolee joskus ja elämä jatkuu niillä muilla oman kuolemani jälkeen, joilla sitä on vielä jäljellä iän yms puolesta.

        Kun minä kuolen, niin minä en enää siinä vaiheessa kykene vaikuttamaan niiden elämään ja tulevaisuuteen, jotka täällä ovat jäljellä jälkeeni, joten on täysin yhdentekevää minun kannaltani ja minun asteikollani, että pärjäävätkö he hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä.

        Aivan samoin kuin minun vanhempani ovat jatkaneet elämäänsä omien vanhempiensa kuoltua ja niin edelleen.

        Kuolema on elämisen välttämätön seuraus ja sen voi välttää vain olemalla syntymättä.

        Mutta ottaen huomioon, että elämme sivistyneessä länsimassa, jossa on hyvä sosiaaliturva yms, niin jälkeläiseni ja ystäväni ja kaikki, jotka ovat jossain suhteessa linkitettyinä minun elämääni, todennäköisesti tulevat selviämään aivan mainosti kuoltuani, jonkin elämänmittarin mukaan.

        Mutta sitten on toki heitä, joiden elämää ja ajattelua hallitsee pessimismi, eivätkä he kykene näkemään mitään hyvää, edes hyvässä elämässä.

        #>>> Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti", >>>

        No mitä helvetin väliä sillä on enää siinä vaiheessa? #

        No ei kai siinä vaiheessa olekaan, mutta parkkiintuneena ateistina sinäkin NYT herkistelit ja sinuakin lohdutti tuo faktoille perustumaton eli tosiasiassa toiveajattelulle perustuva lohdutus.

        # No itsekin uskonnottomana koin etenkin tämän kohdan hyvin lohduttavana:
        <<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>#

        Sinun läheisesi voi joutua makaamaan vaikka loppuelämänsä neliraajahalvaantuneena jossain vuodeosastolla, eikä siinä paljon silloin juhlita.

        Tämä oli nyt vain ääriesimerkki, mutta "faktoille" tuokaan "lohdutus" ei siis perustu, kun sitä tarkemmin analysoi.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti", >>>

        No mitä helvetin väliä sillä on enää siinä vaiheessa?

        EI se minua tule liikuttamaan millään tavalla ja ihan yhtä paljon se tulee liikuttamaan jotain tonttua, maahista tai jumalaa.

        Sen asian kanssa niiden ihmisten on vain tultava toimeen, että jokainen meistä kuolee joskus ja elämä jatkuu niillä muilla oman kuolemani jälkeen, joilla sitä on vielä jäljellä iän yms puolesta.

        Kun minä kuolen, niin minä en enää siinä vaiheessa kykene vaikuttamaan niiden elämään ja tulevaisuuteen, jotka täällä ovat jäljellä jälkeeni, joten on täysin yhdentekevää minun kannaltani ja minun asteikollani, että pärjäävätkö he hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä.

        Aivan samoin kuin minun vanhempani ovat jatkaneet elämäänsä omien vanhempiensa kuoltua ja niin edelleen.

        Kuolema on elämisen välttämätön seuraus ja sen voi välttää vain olemalla syntymättä.

        Mutta ottaen huomioon, että elämme sivistyneessä länsimassa, jossa on hyvä sosiaaliturva yms, niin jälkeläiseni ja ystäväni ja kaikki, jotka ovat jossain suhteessa linkitettyinä minun elämääni, todennäköisesti tulevat selviämään aivan mainosti kuoltuani, jonkin elämänmittarin mukaan.

        Mutta sitten on toki heitä, joiden elämää ja ajattelua hallitsee pessimismi, eivätkä he kykene näkemään mitään hyvää, edes hyvässä elämässä.

        >> Mutta ottaen huomioon, että elämme sivistyneessä länsimassa, jossa on hyvä sosiaaliturva yms, niin jälkeläiseni ja ystäväni ja kaikki, jotka ovat jossain suhteessa linkitettyinä minun elämääni, todennäköisesti tulevat selviämään aivan mainosti kuoltuani, jonkin elämänmittarin mukaan. <<

        Siinä sen näkee, miten itsekkäitä te ateistit olette. Ei mitään väliä kehitysmaiden ihmisillä, kunhan vain itsellä on kaikki hyvin.

        >> Mutta sitten on toki heitä, joiden elämää ja ajattelua hallitsee pessimismi, eivätkä he kykene näkemään mitään hyvää, edes hyvässä elämässä. <<

        Tunnetko montakin sellaista ihmistä?


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        #>>> Hyväksy sinäkin vaan tosiasiat, että sinun kuoltuasi sinun läheisesi eivät välttämättä pärjää "aivan mainiosti", >>>

        No mitä helvetin väliä sillä on enää siinä vaiheessa? #

        No ei kai siinä vaiheessa olekaan, mutta parkkiintuneena ateistina sinäkin NYT herkistelit ja sinuakin lohdutti tuo faktoille perustumaton eli tosiasiassa toiveajattelulle perustuva lohdutus.

        # No itsekin uskonnottomana koin etenkin tämän kohdan hyvin lohduttavana:
        <<<maailmankaikkeus tulee aivan hyvin toimeen ilman teitä ja läheisetkin teitä surevat vain lyhyen aikaa, sitten juhlat jatkuvat. Ilman teitä.>>>>#

        Sinun läheisesi voi joutua makaamaan vaikka loppuelämänsä neliraajahalvaantuneena jossain vuodeosastolla, eikä siinä paljon silloin juhlita.

        Tämä oli nyt vain ääriesimerkki, mutta "faktoille" tuokaan "lohdutus" ei siis perustu, kun sitä tarkemmin analysoi.

        >>> No ei kai siinä vaiheessa olekaan, mutta parkkiintuneena ateistina sinäkin NYT herkistelit ja sinuakin lohdutti tuo faktoille perustumaton eli tosiasiassa toiveajattelulle perustuva lohdutus. >>>

        Niin. Kyse oli siitä, että kun ihminen kuolee, niin täällä elämä jatkuu hänen jälkeensä. Se on lohduttavaa, toisin kuin uskontojen typerät sadut. Senkin jälkeen kun minua ei ole, ihmisiä syntyy, kuolee, juhlii, tappelee, joutuu vankilaan, väittelee tohtoreiksi jne, eli elämä jatkuu vaikka itse on poissa.

        Se on lohduttavaa. Elämä ei pyöri minun ympärilläni ja kaikki jatkuu jälkeeni kuin minua ei olisi ollut olemassakaan.

        >>> Sinun läheisesi voi joutua makaamaan vaikka loppuelämänsä neliraajahalvaantuneena jossain vuodeosastolla, eikä siinä paljon silloin juhlita. >>>

        Tuokin kuuluu elämään ja eipä tuo tunnu ainuttakaan jumalaakaan häiritsevän, että osalla meistä voi olla tuollainen kohtalo.

        >> Tämä oli nyt vain ääriesimerkki, mutta "faktoille" tuokaan "lohdutus" ei siis perustu, kun sitä tarkemmin analysoi. >>>

        Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?

        EI mitenkään.

        Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?

        EI mitenkään?

        Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?

        Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja?

        >>> Siinä sen näkee, miten itsekkäitä te ateistit olette. Ei mitään väliä kehitysmaiden ihmisillä, kunhan vain itsellä on kaikki hyvin. >>>¨

        Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla. Ja sinäkin voit vaikka rukoilla heille parempaa elämää ja jos mitään ei tapahdu, niin yksikään jumala ei tunne sydämessään pistoa heidän vuokseen.

        JA sitten pitää tietenkin mainita, että itse juuri kehuskelit että et aio antaa kuolemasi jälkeen osaakaan itsestäsi niitä kipeästi tarvitseville, niin sinä olet kyllä maailmam tekopyhin ruikuttaja, mitä maa päällään kantaa tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen.

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi, kun itse juuri kehuskelit, että kuinka tiedät, että miten sinussakin olisi monelle jopa elämän arvoisesti varaosia, mutta että itsekkäästi et aio niitä kenellekään antaa, niin olet sinä kyllä melkoinen pelle ihmiseksi.

        >>>Tunnetko montakin sellaista ihmistä? >>>

        En henkilökohtaisesti, mutta netissä on kaikenlaista ruikuttajaa ja valittajaa kyllä tullut tavattua, jotka ovat joutuneet ilmeisesti jopa jumalien hylkäämiksi.


      • bushmanni kirjoitti:

        >>> No ei kai siinä vaiheessa olekaan, mutta parkkiintuneena ateistina sinäkin NYT herkistelit ja sinuakin lohdutti tuo faktoille perustumaton eli tosiasiassa toiveajattelulle perustuva lohdutus. >>>

        Niin. Kyse oli siitä, että kun ihminen kuolee, niin täällä elämä jatkuu hänen jälkeensä. Se on lohduttavaa, toisin kuin uskontojen typerät sadut. Senkin jälkeen kun minua ei ole, ihmisiä syntyy, kuolee, juhlii, tappelee, joutuu vankilaan, väittelee tohtoreiksi jne, eli elämä jatkuu vaikka itse on poissa.

        Se on lohduttavaa. Elämä ei pyöri minun ympärilläni ja kaikki jatkuu jälkeeni kuin minua ei olisi ollut olemassakaan.

        >>> Sinun läheisesi voi joutua makaamaan vaikka loppuelämänsä neliraajahalvaantuneena jossain vuodeosastolla, eikä siinä paljon silloin juhlita. >>>

        Tuokin kuuluu elämään ja eipä tuo tunnu ainuttakaan jumalaakaan häiritsevän, että osalla meistä voi olla tuollainen kohtalo.

        >> Tämä oli nyt vain ääriesimerkki, mutta "faktoille" tuokaan "lohdutus" ei siis perustu, kun sitä tarkemmin analysoi. >>>

        Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?

        EI mitenkään.

        Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?

        EI mitenkään?

        Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?

        Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja?

        >>> Siinä sen näkee, miten itsekkäitä te ateistit olette. Ei mitään väliä kehitysmaiden ihmisillä, kunhan vain itsellä on kaikki hyvin. >>>¨

        Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla. Ja sinäkin voit vaikka rukoilla heille parempaa elämää ja jos mitään ei tapahdu, niin yksikään jumala ei tunne sydämessään pistoa heidän vuokseen.

        JA sitten pitää tietenkin mainita, että itse juuri kehuskelit että et aio antaa kuolemasi jälkeen osaakaan itsestäsi niitä kipeästi tarvitseville, niin sinä olet kyllä maailmam tekopyhin ruikuttaja, mitä maa päällään kantaa tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen.

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi, kun itse juuri kehuskelit, että kuinka tiedät, että miten sinussakin olisi monelle jopa elämän arvoisesti varaosia, mutta että itsekkäästi et aio niitä kenellekään antaa, niin olet sinä kyllä melkoinen pelle ihmiseksi.

        >>>Tunnetko montakin sellaista ihmistä? >>>

        En henkilökohtaisesti, mutta netissä on kaikenlaista ruikuttajaa ja valittajaa kyllä tullut tavattua, jotka ovat joutuneet ilmeisesti jopa jumalien hylkäämiksi.

        Loogisesti ottaen toisen arvosteleminen jostakin asiasta ei edellytä sitä, että itse olisi samassa asiassa moitteeton. Se voi olla moraalisesti sopimatonta tai hyvien tapojen vastaista, mutta epäjohdonmukaista se ei ole.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> No ei kai siinä vaiheessa olekaan, mutta parkkiintuneena ateistina sinäkin NYT herkistelit ja sinuakin lohdutti tuo faktoille perustumaton eli tosiasiassa toiveajattelulle perustuva lohdutus. >>>

        Niin. Kyse oli siitä, että kun ihminen kuolee, niin täällä elämä jatkuu hänen jälkeensä. Se on lohduttavaa, toisin kuin uskontojen typerät sadut. Senkin jälkeen kun minua ei ole, ihmisiä syntyy, kuolee, juhlii, tappelee, joutuu vankilaan, väittelee tohtoreiksi jne, eli elämä jatkuu vaikka itse on poissa.

        Se on lohduttavaa. Elämä ei pyöri minun ympärilläni ja kaikki jatkuu jälkeeni kuin minua ei olisi ollut olemassakaan.

        >>> Sinun läheisesi voi joutua makaamaan vaikka loppuelämänsä neliraajahalvaantuneena jossain vuodeosastolla, eikä siinä paljon silloin juhlita. >>>

        Tuokin kuuluu elämään ja eipä tuo tunnu ainuttakaan jumalaakaan häiritsevän, että osalla meistä voi olla tuollainen kohtalo.

        >> Tämä oli nyt vain ääriesimerkki, mutta "faktoille" tuokaan "lohdutus" ei siis perustu, kun sitä tarkemmin analysoi. >>>

        Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?

        EI mitenkään.

        Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?

        EI mitenkään?

        Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?

        Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja?

        >>> Siinä sen näkee, miten itsekkäitä te ateistit olette. Ei mitään väliä kehitysmaiden ihmisillä, kunhan vain itsellä on kaikki hyvin. >>>¨

        Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla. Ja sinäkin voit vaikka rukoilla heille parempaa elämää ja jos mitään ei tapahdu, niin yksikään jumala ei tunne sydämessään pistoa heidän vuokseen.

        JA sitten pitää tietenkin mainita, että itse juuri kehuskelit että et aio antaa kuolemasi jälkeen osaakaan itsestäsi niitä kipeästi tarvitseville, niin sinä olet kyllä maailmam tekopyhin ruikuttaja, mitä maa päällään kantaa tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen.

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi, kun itse juuri kehuskelit, että kuinka tiedät, että miten sinussakin olisi monelle jopa elämän arvoisesti varaosia, mutta että itsekkäästi et aio niitä kenellekään antaa, niin olet sinä kyllä melkoinen pelle ihmiseksi.

        >>>Tunnetko montakin sellaista ihmistä? >>>

        En henkilökohtaisesti, mutta netissä on kaikenlaista ruikuttajaa ja valittajaa kyllä tullut tavattua, jotka ovat joutuneet ilmeisesti jopa jumalien hylkäämiksi.

        >> Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?...Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?...Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?...Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja? <<

        Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään?

        Kysymyshän oli siitä, että perustuiko tuo he-manin "lohdutus" faktoille, kun ne faktat nyt vain kerta kaikkiaan näyttävät olevan aivan elintärkeitä teille ateisteille.

        No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry!

        Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen.

        Joskus sitä sortuu murehtimaan jopa sitä läheistensä pärjäämistäkin, toisin kuin elämänsä faktoille perustavat järkiperäiset ja lähestulkoon täydelliset ateistit...mitä nyt jonain heikkouden hetkenä paljastuu jokin pieni välähdys inhimillisyydestäkin, ikään kuin aivan tavallisesta kuolevaisesta olisi kyse...

        Mutta onneksi tällaiset heikkouden hetket menevät äkkiä ohi.

        >>Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla....

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi...<<

        Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. Sellaisia me itsekkäät ihmiset olemme, joten mitä ihmettä sinä sitä oikein ihmettelet?

        >> tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen. <<

        Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista.

        Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?...Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?...Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?...Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja? <<

        Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään?

        Kysymyshän oli siitä, että perustuiko tuo he-manin "lohdutus" faktoille, kun ne faktat nyt vain kerta kaikkiaan näyttävät olevan aivan elintärkeitä teille ateisteille.

        No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry!

        Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen.

        Joskus sitä sortuu murehtimaan jopa sitä läheistensä pärjäämistäkin, toisin kuin elämänsä faktoille perustavat järkiperäiset ja lähestulkoon täydelliset ateistit...mitä nyt jonain heikkouden hetkenä paljastuu jokin pieni välähdys inhimillisyydestäkin, ikään kuin aivan tavallisesta kuolevaisesta olisi kyse...

        Mutta onneksi tällaiset heikkouden hetket menevät äkkiä ohi.

        >>Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla....

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi...<<

        Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. Sellaisia me itsekkäät ihmiset olemme, joten mitä ihmettä sinä sitä oikein ihmettelet?

        >> tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen. <<

        Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista.

        Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti.

        Nyt lopetatte tuon. Mennään muualle ja pidetään fundisten kanssa hauskaa. Sopinee kaikille, ei tarvi vastata.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?...Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?...Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?...Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja? <<

        Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään?

        Kysymyshän oli siitä, että perustuiko tuo he-manin "lohdutus" faktoille, kun ne faktat nyt vain kerta kaikkiaan näyttävät olevan aivan elintärkeitä teille ateisteille.

        No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry!

        Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen.

        Joskus sitä sortuu murehtimaan jopa sitä läheistensä pärjäämistäkin, toisin kuin elämänsä faktoille perustavat järkiperäiset ja lähestulkoon täydelliset ateistit...mitä nyt jonain heikkouden hetkenä paljastuu jokin pieni välähdys inhimillisyydestäkin, ikään kuin aivan tavallisesta kuolevaisesta olisi kyse...

        Mutta onneksi tällaiset heikkouden hetket menevät äkkiä ohi.

        >>Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla....

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi...<<

        Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. Sellaisia me itsekkäät ihmiset olemme, joten mitä ihmettä sinä sitä oikein ihmettelet?

        >> tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen. <<

        Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista.

        Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti.

        >>> Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään? >>>

        Miten faktat muuttuisivat mainitsemillani tavoilla.

        Etkö osaa ajatella vai vastata vai molempia?

        >>>No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry! >>

        Millä tavalla?

        >>> Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen. >>

        Kokeilepa olla epäitsekäs ja pörrätä muuallakin joskus kuin oman napasi ympärillä.

        Tai sitten lohduta itseäsi saduilla ja kuvittele asioiden olevan jotenkin muuten kuin mitä ne kohdallasi ovat, niin jospa se sitten lohduttaa.

        Itsepetos on mitä mainioin keino saada asiat rullaamaan.

        >>> Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. >>>

        Älä kokeile. Ei sovi sinulle. Ole vain sekava oma itsesi, niin kaikilla menee paremmin.

        >>> Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista. >>>

        Eli olet onneton nettirolli. Eipä ollut yllätys.

        >>> Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti. >>

        No nythän teitä on kaksi. Se toinen sekopää on myös kohtalontoverisi. Onnea ja menestystä vaan!


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Miten tuo tilanne muuttuisi surkuttelemalla jonkun kohtaloa?...Miten tuo muuttuisi rukoilemalla?...Miten tuo neliraajahalvaantuneen tilanne muuttuisi kuvittelemalla tilanne joksikin muuksi?...Miten se muuttuisi lueskelemalla satuja? <<

        Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään?

        Kysymyshän oli siitä, että perustuiko tuo he-manin "lohdutus" faktoille, kun ne faktat nyt vain kerta kaikkiaan näyttävät olevan aivan elintärkeitä teille ateisteille.

        No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry!

        Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen.

        Joskus sitä sortuu murehtimaan jopa sitä läheistensä pärjäämistäkin, toisin kuin elämänsä faktoille perustavat järkiperäiset ja lähestulkoon täydelliset ateistit...mitä nyt jonain heikkouden hetkenä paljastuu jokin pieni välähdys inhimillisyydestäkin, ikään kuin aivan tavallisesta kuolevaisesta olisi kyse...

        Mutta onneksi tällaiset heikkouden hetket menevät äkkiä ohi.

        >>Heh. Konteksti oli minä, läheiseni ja minun elämääni linkittyneet ihmiset. Valitettavasti ei ole kauheasti tuttuja kehitysmaissa, mutta onhan heillä siellä taikausko ja niiden jumalat pitämässä huolta, joten ei heillä mitään hätää pitäisi olla....

        Kuinka kehtaat arvostella minua itsekkääksi...<<

        Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. Sellaisia me itsekkäät ihmiset olemme, joten mitä ihmettä sinä sitä oikein ihmettelet?

        >> tai sitten sinä olet vain surkea nettitrolli, joka vaihtaa roolia keskustelijasta toiseen. <<

        Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista.

        Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti.

        <<<Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin.>>

        Tätä pitää vielä kommentoida.

        Mukava havaita, että kerettiläinenkin kykenee empatian, kaikesta huolimatta.

        Hän ei tosin kykene eläytymään vaikkapa vakavasti sairaan ihmisen kuolemanpelkoon, joka odottaa uutta elintä, joka antaisi hänelle jopa vuosia lisää elämää lapsiensa ja puolisonsa kanssa, mutta onneksi hän kykenee eläytymään uskovaisen suureen ahdistukseen ja murheeseen, kun joutuu lukemaan Suomi24 -palstalla nimimerkki Bushmannin kirjoituksia. Niin kerettiläinen on valmis tekemään mitä tahansa oikaistakseen tällaisen epäkohdan, jopa asettumalla tällaisen kaltoinkohdellun ihmisen asemaan.

        Mutta maksansiirtoa odottavan ihmisen asemaan kerettiläinen ei kykene asettumaan, vaan kun ei halua, niin ei halua.

        Hienoa havaita, että nimimerkki kerettiläinen osaa panna asiat arvojärjestyskeen ja häneltä riittää ajatuksia kärsiville ja loukkaantuneille ihmisille.


      • Exap

        Olipa taas silmiäavaavaa kommentointia puskajussilta.

        Aiemmin luulin häntä vain uskovaisia vihaavaksi sekopääksi, nyt vasta tajusin että hän on suhtautumisessaan aivan yhtä sairas ihan kaikkia kohtaan, lähes tasapuolisesti.

        Voi niitä ihmisparkoja jotka hänen kanssaan livenä tekemisiin joutuvat.


      • Exap kirjoitti:

        Olipa taas silmiäavaavaa kommentointia puskajussilta.

        Aiemmin luulin häntä vain uskovaisia vihaavaksi sekopääksi, nyt vasta tajusin että hän on suhtautumisessaan aivan yhtä sairas ihan kaikkia kohtaan, lähes tasapuolisesti.

        Voi niitä ihmisparkoja jotka hänen kanssaan livenä tekemisiin joutuvat.

        <<<Aiemmin luulin häntä vain uskovaisia vihaavaksi sekopääksi, nyt vasta tajusin että hän on suhtautumisessaan aivan yhtä sairas ihan kaikkia kohtaan, lähes tasapuolisesti.>>>

        Jospa nyt vähän avaisit että mistä tällaista nyt löysit?

        Voit ihan rivi ja vastaus kerrallaan käydä vastaukseni läpi ja heittää palautetta että kuinka tällaiseen johtopäätökseen päädyit.

        Ei liene liikaa vaadittu.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Mitä ihmettä sinä taas aloit höpisemään? >>>

        Miten faktat muuttuisivat mainitsemillani tavoilla.

        Etkö osaa ajatella vai vastata vai molempia?

        >>>No tuo "fakta" tuli ammuttua alas, sorry! >>

        Millä tavalla?

        >>> Eikä se tilanne tietenkään muuttuisi vain surkuttelemalla jonkun kohtaloa, mutta kun me jotkut epätäydelliset ja oman napamme ympärillä pyörivät itsekkäät ihmiset emme ole robotteja, jotka pystyisivät suhtautumaan aivan täydellisen rationaalisesti ja epäitsekkäästi kaikkeen maailmassa ja omassa elämässämme olevaan kurjuuteen. >>

        Kokeilepa olla epäitsekäs ja pörrätä muuallakin joskus kuin oman napasi ympärillä.

        Tai sitten lohduta itseäsi saduilla ja kuvittele asioiden olevan jotenkin muuten kuin mitä ne kohdallasi ovat, niin jospa se sitten lohduttaa.

        Itsepetos on mitä mainioin keino saada asiat rullaamaan.

        >>> Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin. >>>

        Älä kokeile. Ei sovi sinulle. Ole vain sekava oma itsesi, niin kaikilla menee paremmin.

        >>> Se antaa asioista monipuolisemman kuvan ja antaa myös enemmän ajattelemisen aihetta, kun lähestyy asioita hieman eri näkökulmista. >>>

        Eli olet onneton nettirolli. Eipä ollut yllätys.

        >>> Ja valitettavasti tämä "trollaustyylini" on ollut yksi selviytymiskeino ja sisäänrakentunut minuun, sillä olen oppinut sen jo lapsuudestani ja nuoruudestani kotoani, joka oli tällainen ateistinen "virtahepo olohuoneessa" -koti. >>

        No nythän teitä on kaksi. Se toinen sekopää on myös kohtalontoverisi. Onnea ja menestystä vaan!

        >> Eli olet onneton nettirolli. Eipä ollut yllätys. <<

        Piti oikein tarkistaa, että mitä se trolli tarkkaan ottaen tarkoittaa.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)
        Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa.[1][2] Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

        Eli tuon edellä olevan mukaan minä en ole mikään nettitrolli, koska mikään noista ei ole tavoitteeni. Tavoitteeni on saada ihmiset ajattelemaan. Se voi jonkun mielestä vaikuttaa trollaukselta, koska minua ei voi sovittaa oikein mihinkään mustavalkoiseen lokerikkoon.

        Tällä palstalla tämä mustavalkoinen jako näyttää menevän ateistit vs uskovaiset, enkä minä ole kummankaan puolella. Jossakin asiassa voin olla ateistien kanssa samaa mieltä ja jossakin toisessa taas uskovien. Ja tässäkään ei voi yleistää, koska sekä ateisteissa että uskovaisissa on myös eri tavalla ajattelevia.

        Kuitenkin jotkut ateistit kuten myös uskovaiset haluavat tehdä aivan typeriä yleistyksiä, eivätkä näe omassa ajattelussaan tai omassa ryhmässään mitään vikaa. Se ärsyttää joskus suunnattomasti. Silloin kirjoitan usein omalla tyylilläni, josta en tiedä, voiko sitä kutsua niin hienolla sanalla kuin sarkasmi, mutta jotain sen tapaista tai sinne päin...

        Tyyli on peräisin lapsuudenkodistani, jossa ei voinut ilmaista omia pahanolon tunteitaan muulla tavoin. Tämä selviytymistyylini ja tapa katsella maailmaa on jäänyt pysyväksi osaksi minua. Kun sen lisäksi olen myös bipoihminen, niin tunne-elämänikin voi mennä äärilaidasta toiseen, jolloin myös katselen maailmaa kulloinkin erilaisten linssien läpi. Minä ajattelen kuitenkin aina sillä hetkellä rehellisesti juuri sillä tavalla. Voin myös muuttaa mielipiteitäni asioista, kun saan uusia näkökulmia niihin.

        En tiedä, osasinko selittää tätä järkevästi, mutta ainakin yritin.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        <<<Heh. Kokeilin vain samaa tyyliä sinuun kuin mitä sinä käytät uskoviin.>>

        Tätä pitää vielä kommentoida.

        Mukava havaita, että kerettiläinenkin kykenee empatian, kaikesta huolimatta.

        Hän ei tosin kykene eläytymään vaikkapa vakavasti sairaan ihmisen kuolemanpelkoon, joka odottaa uutta elintä, joka antaisi hänelle jopa vuosia lisää elämää lapsiensa ja puolisonsa kanssa, mutta onneksi hän kykenee eläytymään uskovaisen suureen ahdistukseen ja murheeseen, kun joutuu lukemaan Suomi24 -palstalla nimimerkki Bushmannin kirjoituksia. Niin kerettiläinen on valmis tekemään mitä tahansa oikaistakseen tällaisen epäkohdan, jopa asettumalla tällaisen kaltoinkohdellun ihmisen asemaan.

        Mutta maksansiirtoa odottavan ihmisen asemaan kerettiläinen ei kykene asettumaan, vaan kun ei halua, niin ei halua.

        Hienoa havaita, että nimimerkki kerettiläinen osaa panna asiat arvojärjestyskeen ja häneltä riittää ajatuksia kärsiville ja loukkaantuneille ihmisille.

        >> Mutta maksansiirtoa odottavan ihmisen asemaan kerettiläinen ei kykene asettumaan, vaan kun ei halua, niin ei halua. <<

        Ei ole haluamisesta kiinni. En vain ole tullut ajatelleeksi asiaa kovinkaan paljon. Ehkä jos mietin asiaa tarkemmin, niin voin muuttaa mielipiteeni.

        Toisaalta taas minusta tuntuu siltä, ettei minun jo aikaa sitten "parasta ennen" päiväyksen ohittanutta maksaani kannata kenellekään siirtää. Tai mitään muutakaan elintä.

        Se olisi sama kuin siirtäisi jonkun museoauton moottorin johonkin uudempaan autoon. No vanhaan rämään sen voisi siirtää, mutta en tiedä, kannattaako yhteiskunnan uhrata varoja moiseen siirtoon, varsinkaan jos se toinen on joku vanha juoppo, joka on pilannut maksansa juomisella.

        Parempi keskittyä niiden nuorempien maksansiirtoon, eikä minun maksaani kannata heille siirtää. Muuten olisi pian taas uuden maksansiirron aika.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Eli olet onneton nettirolli. Eipä ollut yllätys. <<

        Piti oikein tarkistaa, että mitä se trolli tarkkaan ottaen tarkoittaa.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)
        Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa.[1][2] Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

        Eli tuon edellä olevan mukaan minä en ole mikään nettitrolli, koska mikään noista ei ole tavoitteeni. Tavoitteeni on saada ihmiset ajattelemaan. Se voi jonkun mielestä vaikuttaa trollaukselta, koska minua ei voi sovittaa oikein mihinkään mustavalkoiseen lokerikkoon.

        Tällä palstalla tämä mustavalkoinen jako näyttää menevän ateistit vs uskovaiset, enkä minä ole kummankaan puolella. Jossakin asiassa voin olla ateistien kanssa samaa mieltä ja jossakin toisessa taas uskovien. Ja tässäkään ei voi yleistää, koska sekä ateisteissa että uskovaisissa on myös eri tavalla ajattelevia.

        Kuitenkin jotkut ateistit kuten myös uskovaiset haluavat tehdä aivan typeriä yleistyksiä, eivätkä näe omassa ajattelussaan tai omassa ryhmässään mitään vikaa. Se ärsyttää joskus suunnattomasti. Silloin kirjoitan usein omalla tyylilläni, josta en tiedä, voiko sitä kutsua niin hienolla sanalla kuin sarkasmi, mutta jotain sen tapaista tai sinne päin...

        Tyyli on peräisin lapsuudenkodistani, jossa ei voinut ilmaista omia pahanolon tunteitaan muulla tavoin. Tämä selviytymistyylini ja tapa katsella maailmaa on jäänyt pysyväksi osaksi minua. Kun sen lisäksi olen myös bipoihminen, niin tunne-elämänikin voi mennä äärilaidasta toiseen, jolloin myös katselen maailmaa kulloinkin erilaisten linssien läpi. Minä ajattelen kuitenkin aina sillä hetkellä rehellisesti juuri sillä tavalla. Voin myös muuttaa mielipiteitäni asioista, kun saan uusia näkökulmia niihin.

        En tiedä, osasinko selittää tätä järkevästi, mutta ainakin yritin.

        Wikipedian määrittely trollille on hiukan yksipuolinen.

        Yksi trollauksen muoto on juuri sellainen vedätys, että tarkoitushakuisesti valituilla jyrkillä mielipiteillä tai ärsyttävillä asenteilla herätetään keskustelua tietystä halutusta aiheesta.

        Parhaimmillaan tuollainen trollaus voi auttaa kaikkia keskustelijoita ymmärtämään paremmin käsiteltävää asiaa – vaikka mihinkään konsensukseen ei päästäisikään.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Eli olet onneton nettirolli. Eipä ollut yllätys. <<

        Piti oikein tarkistaa, että mitä se trolli tarkkaan ottaen tarkoittaa.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)
        Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa.[1][2] Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

        Eli tuon edellä olevan mukaan minä en ole mikään nettitrolli, koska mikään noista ei ole tavoitteeni. Tavoitteeni on saada ihmiset ajattelemaan. Se voi jonkun mielestä vaikuttaa trollaukselta, koska minua ei voi sovittaa oikein mihinkään mustavalkoiseen lokerikkoon.

        Tällä palstalla tämä mustavalkoinen jako näyttää menevän ateistit vs uskovaiset, enkä minä ole kummankaan puolella. Jossakin asiassa voin olla ateistien kanssa samaa mieltä ja jossakin toisessa taas uskovien. Ja tässäkään ei voi yleistää, koska sekä ateisteissa että uskovaisissa on myös eri tavalla ajattelevia.

        Kuitenkin jotkut ateistit kuten myös uskovaiset haluavat tehdä aivan typeriä yleistyksiä, eivätkä näe omassa ajattelussaan tai omassa ryhmässään mitään vikaa. Se ärsyttää joskus suunnattomasti. Silloin kirjoitan usein omalla tyylilläni, josta en tiedä, voiko sitä kutsua niin hienolla sanalla kuin sarkasmi, mutta jotain sen tapaista tai sinne päin...

        Tyyli on peräisin lapsuudenkodistani, jossa ei voinut ilmaista omia pahanolon tunteitaan muulla tavoin. Tämä selviytymistyylini ja tapa katsella maailmaa on jäänyt pysyväksi osaksi minua. Kun sen lisäksi olen myös bipoihminen, niin tunne-elämänikin voi mennä äärilaidasta toiseen, jolloin myös katselen maailmaa kulloinkin erilaisten linssien läpi. Minä ajattelen kuitenkin aina sillä hetkellä rehellisesti juuri sillä tavalla. Voin myös muuttaa mielipiteitäni asioista, kun saan uusia näkökulmia niihin.

        En tiedä, osasinko selittää tätä järkevästi, mutta ainakin yritin.

        «Kuitenkin jotkut ateistit kuten myös uskovaiset haluavat tehdä aivan typeriä yleistyksiä, eivätkä näe omassa ajattelussaan tai omassa ryhmässään mitään vikaa. »

        Et voi tietää, milloin niissäkin on kysymys keskustelun ja ajattelun herättelystä eikä todellisesta oman ajatuksen ilmaisusta. Hyvä trollaus on kuin täydellinen rikos. Kukaan ei huomaa rikosta edes tapahtuneen.

        Arvelen, että aika usein tälläkin palstalla tapahtuu sitä, että kommenteissa liioitellaan erimielisyyttä tai tunnereaktioita, ihan vain jotta tulisi väriä keskusteluun. Tämä tekstimuotoinen viestintä on muuten niin kalpeaa.

        Jos tapaisimme saman pöydän ääressä, olisimme luultavasti aika lailla kohteliaampia, maltillisempia ja suvaitsevampia.

        Ehdotan, että nostamme maljan yhteiselle keskustelulle. Valitkoon jokainen tahollaan, onko maljassa kuohuviiniä, porkkanamehua vai hanavettä, tai ihan mitä huvittaa.


      • kerettiläinen-
        v.aari kirjoitti:

        Wikipedian määrittely trollille on hiukan yksipuolinen.

        Yksi trollauksen muoto on juuri sellainen vedätys, että tarkoitushakuisesti valituilla jyrkillä mielipiteillä tai ärsyttävillä asenteilla herätetään keskustelua tietystä halutusta aiheesta.

        Parhaimmillaan tuollainen trollaus voi auttaa kaikkia keskustelijoita ymmärtämään paremmin käsiteltävää asiaa – vaikka mihinkään konsensukseen ei päästäisikään.

        No ehkä minä sitten tuossa merkityksessä olen joskus trolli, mutta kerron myös senkin, miten oikeasti ajattelen asioista.


      • kerettiläinen-

        >> Ehdotan, että nostamme maljan yhteiselle keskustelulle. Valitkoon jokainen tahollaan, onko maljassa kuohuviiniä, porkkanamehua vai hanavettä, tai ihan mitä huvittaa. <<

        Olenkohan aivan kamala ihminen, kun minun maljassani voi olla kaikkea noita ja vielä jotain muutakin...ja kaikki maistuu...?

        Iloisen naurajan kanssa voisin (joskus, en aina) ottaa salmiakkikossusnapsit, adventistien kanssa voisin nauttia yrttiteetä tai porkkanamehua, Jehovan todistajien ja monien muiden tuttujen kanssa voin juoda kahvit jne...ainoastaan bushmanni on se, jonka päälle tekisi mieli joskus heittää ihan mitä tahansa noista, mutta sekin hetkellinen ärsyyntyminen menee äkkiä ohi ja voisin nauttia sovintomaljat hänenkin kanssaan...

        Tämä siis tämänhetkisessä elämänvaiheessani. Näin ei ole ollut aina ja tilanne voi tästä vielä muuttuakin...

        Taidan siis olla oikea tuuliviiri...


    • kerettiläinen-

      https://www.seiska.fi/Oho/Kuoleman-ajatteleminen-kannattaa/1123964
      "– Henkilöt, jotka haluavat jatkaa olemassaoloaan jättämällä jotain itsestään perinnöksi tuleville sukupolville, ottavat todennäköisemmin vastuun omasta terveydestään, ja osaavat arvostaa omaa sisäistä kehittymistään, sanoo professori Mark McDermott yliopistolta.

      – Taiteilijat ovat tästä täydellinen esimerkki. Luovan perintönsä kautta he elävät ikuisesti."

      Tätä olen monasti ihmetellyt, että miksi ihmisillä näyttää olevan niin suuri tarve jättää itsestään jokin "perintö" jälkipolville. Esimerkiksi, jos ajatellaan vaikkapa näitä sarjamurhaajia tai kouluampujia ym. vastaavia, niin monille näyttää yhtenä suurena motiivina olevan se, että jokin muisto itsestä jää elämään - jos ei hyvä, niin ainakin sitten paha. Mutta pääasia näyttää olevan, että jälkipolvet muistavat ja jää edes jollakin tavalla historian kirjoihin "elämään".

      Itselleni tämä on aivan vieras ajatus, sillä päin vastoin, en halua, että minusta jää mitään muistoa mihinkään. En halua tulla haudatuksi millekään hautuumaalle, jossa läheiset kävisivät sitten hautakiven äärellä muistelemassa. En halua edes hautajaisia.

      Toivon, että kun kuolen, niin minulle ei järjestetä minkäänlaisia hautajaisia, eikä kenenkään läheisen tarvitse kantaa tuhkauurnaani hautaan. Joku viranomainen, jolla ei ole mitään tunnesiteitä minuun, voi tehdä sen aivan hyvin. Kenenkään läheisen ei tarvitse tulla itkemään hautajaisiini. Elämä on ihan tarpeeksi rankkaa muutenkin ja sitä itkua riittää ihan tarpeeksi tässä elämässä ilman mitään hautajaisiakaan, jossa sitten oikein urakalla itketetään ihmisiä.

      Tämä ajatteluni on saanut jopa niin "sairaita" piirteitä, että olen miettinyt jopa sitäkin, miten voisin kuolla niin, ettei minusta jäisi mitään jäljelle. Ainoa keino varmaan olisi hypätä johonkin happotynnyriin, niin sitten ei olisi mitään haudattavaakaan, eikä myöskään olisi mitenkään mahdollista päätyä patologin pöydälle leikeltäväksi.

      Olen nimittäin ollut seuraamassa ruumiinavausta patologian laitoksella, vaikka minulla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä tai sairaanhoidollista koulutusta. Pääsin sinne suhteiden avulla, sillä olin sellaisessa koulutuksessa, jossa opiskeli myös henkilö, joka teki esiavauksia patologian laitoksella. Hänen suhteidensa avulla meidän kurssimme pääsi seuraamaan ruumiinavausta. Ja kuten totesin, en halua päätyä itse sinne avattavaksi. Menkööt ne, jotka haluavat. Minä en halua, enkä myöskään testamenttaa elimiäni lääketieteelle, vaikka bushmanni tuleekin nyt varmaan louskuttamaan, miten itsekäs ihminen minä olen...

      No niin olenkin. Siksipä onkin kaikkein parasta, ettei minusta jää yhtään mitään jäljelle...ei edes muistoa...

      • Yksi_usko

        2 Tim. 2:16-17
        16 Vältä epäpyhiä ja tyhjänpäiväisiä puheita, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pitemmälle 17 ja heidän oppinsa leviää kuin syöpä.

        Uskovaisten ei kannata väitellä jumalattomien kanssa. Jumalattomat eivät siitä hurskaimmiksi tule.


      • >>> Minä en halua, enkä myöskään testamenttaa elimiäni lääketieteelle, vaikka bushmanni tuleekin nyt varmaan louskuttamaan, miten itsekäs ihminen minä olen... >>>

        No oikeassa olet, eli kirjoituksesihan kyllä osoittaa, että ajattelussasi on sairaita piirteitä ja itsekästähän tuo on jos mikä, mutta sellainen kannattaja, millainen jumala.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Minä en halua, enkä myöskään testamenttaa elimiäni lääketieteelle, vaikka bushmanni tuleekin nyt varmaan louskuttamaan, miten itsekäs ihminen minä olen... >>>

        No oikeassa olet, eli kirjoituksesihan kyllä osoittaa, että ajattelussasi on sairaita piirteitä ja itsekästähän tuo on jos mikä, mutta sellainen kannattaja, millainen jumala.

        Kaikki epäitsekkäät ateistit ovatkin varmaan testamentanneet elimensä lääketieteelle.

        Jos täällä nyt on joku sellainen ateisti, joka ei ole, niin kipin kapin testamenttaamaan, sillä muutoin olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä!


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        Kaikki epäitsekkäät ateistit ovatkin varmaan testamentanneet elimensä lääketieteelle.

        Jos täällä nyt on joku sellainen ateisti, joka ei ole, niin kipin kapin testamenttaamaan, sillä muutoin olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä!

        >>> Kaikki epäitsekkäät ateistit ovatkin varmaan testamentanneet elimensä lääketieteelle.

        Jos täällä nyt on joku sellainen ateisti, joka ei ole, niin kipin kapin testamenttaamaan, sillä muutoin olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä! >>>

        Tästä ei ollut kysymys.

        Sinä tuossa pitkään tilitit että et halua surkeaa elämääsi edes pienellä tavalla käyttää kuolemasi jälkeen siten, että kurja elämäsi voisi tehdä jonkun toisen ihmisen elämästä edes pienellä tavalla parempaa, eli että luovuttaisi kuolemasi jälkeen itsestäsi jotain jollekin, jota sitä kipeämmin tarvitsisi kuin sinä, siinä tilanteessa.

        Olet tosiaan pahasti vinksahtanut, eli juuri sellainen kuin jumalasikin on, kun tiedostat kyllä että voisit tehdä hyvää, mutta itsekkäistä syistä et sitä ole valmis tekemään. Uskonto tai jokin jumala ja hänen maagiset taikavoimansa eivät ole ainakaan sinuun vaikuttaneet millään tavalla positiiviisesti ja siinä sinä varmaan annat aika rehellisen kuvan jonka voi hyvinkin yleistää uskovaisiin yleisestikin. Sinä et enää edes jaksa näytellä hyvää ihmistä, kun taas moni uskovainen edes yrittää pitää korttitaloa kasassa ja ulospäin olla sellainen, kuin luulee toivovan jonkin jumalan sinun haluavan olla. Se on sitten eri asia, että miten ollaan kun kukaan ei ole näkemässä, ei edes se jumala.

        Itselläni on elinluovutustestamentti koko ajan lompakossa odottemassa sitä, että kun minun raatoni kaivetaan vaikkapa autokolarin jälkeen hengettömänä autostani, niin se mahdollinen turha kuolema edes jotain toista hyödyttäisi.

        On se kumma, että uskonnoton, ilman jumalien kaikkialla vahtivaa silmää voi näin ajatella, mutta uskovainen kaikista jumalista, tontuista, maahisista ja heidän pelottavista oikeudenkäynneistään ja viimeisistä tuomioista huolimatta kykenee ajattelemaan vain itseään.

        Tässä on minusta oikein hyvä esimerkki siitä, että mitä kauheaa uskonto ja jumalat ja niiden sadistisista kertomuksista nautiskelu saa ihmisessä aikaan.

        Vaikka ihminen tietää, että miten toimia oikein, niin siitä huolimatta koko hänen todellisuudentajunsa on niin vääristynyt, että hän päättää ihan tiukasti olla toimimatta niin kuin parhaaksi tietää. Sitä uskonto saa pahimmillaan ihmisessä aikaan.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>> Kaikki epäitsekkäät ateistit ovatkin varmaan testamentanneet elimensä lääketieteelle.

        Jos täällä nyt on joku sellainen ateisti, joka ei ole, niin kipin kapin testamenttaamaan, sillä muutoin olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä! >>>

        Tästä ei ollut kysymys.

        Sinä tuossa pitkään tilitit että et halua surkeaa elämääsi edes pienellä tavalla käyttää kuolemasi jälkeen siten, että kurja elämäsi voisi tehdä jonkun toisen ihmisen elämästä edes pienellä tavalla parempaa, eli että luovuttaisi kuolemasi jälkeen itsestäsi jotain jollekin, jota sitä kipeämmin tarvitsisi kuin sinä, siinä tilanteessa.

        Olet tosiaan pahasti vinksahtanut, eli juuri sellainen kuin jumalasikin on, kun tiedostat kyllä että voisit tehdä hyvää, mutta itsekkäistä syistä et sitä ole valmis tekemään. Uskonto tai jokin jumala ja hänen maagiset taikavoimansa eivät ole ainakaan sinuun vaikuttaneet millään tavalla positiiviisesti ja siinä sinä varmaan annat aika rehellisen kuvan jonka voi hyvinkin yleistää uskovaisiin yleisestikin. Sinä et enää edes jaksa näytellä hyvää ihmistä, kun taas moni uskovainen edes yrittää pitää korttitaloa kasassa ja ulospäin olla sellainen, kuin luulee toivovan jonkin jumalan sinun haluavan olla. Se on sitten eri asia, että miten ollaan kun kukaan ei ole näkemässä, ei edes se jumala.

        Itselläni on elinluovutustestamentti koko ajan lompakossa odottemassa sitä, että kun minun raatoni kaivetaan vaikkapa autokolarin jälkeen hengettömänä autostani, niin se mahdollinen turha kuolema edes jotain toista hyödyttäisi.

        On se kumma, että uskonnoton, ilman jumalien kaikkialla vahtivaa silmää voi näin ajatella, mutta uskovainen kaikista jumalista, tontuista, maahisista ja heidän pelottavista oikeudenkäynneistään ja viimeisistä tuomioista huolimatta kykenee ajattelemaan vain itseään.

        Tässä on minusta oikein hyvä esimerkki siitä, että mitä kauheaa uskonto ja jumalat ja niiden sadistisista kertomuksista nautiskelu saa ihmisessä aikaan.

        Vaikka ihminen tietää, että miten toimia oikein, niin siitä huolimatta koko hänen todellisuudentajunsa on niin vääristynyt, että hän päättää ihan tiukasti olla toimimatta niin kuin parhaaksi tietää. Sitä uskonto saa pahimmillaan ihmisessä aikaan.

        >> Tästä ei ollut kysymys. <<

        Mutta nyt on.

        Eli kaikki ateistit, jotka tämän luette, ette voi olla tiedostamatta sitä, että teidän on tehtävä elinluovutustestamentti. Jos ette näin tee, olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä.

        Ja sellaisiahan te ette ole.

        Ateistien uskonnottomuuteen tulee siis ehdottomasti kuulua elinluovutustestamentti. Tämä kuuluu ateistien kirjoittamattomiin opinkappaleisiin, joista tulee varmaan myöhemmin tarkemmat kirjallisetkin ohjeet, jotta jokainen ateisti voi tietää, miten hänen tulee elää.

        Muistakaa siis tämä: te ette ole itsenne omat, ettekä voi itse päättää omasta elämästänne tai ruumiistanne. Se on käytettävä lääketieteen ja toisten ihmisten hyväksi.

        >> Olet tosiaan pahasti vinksahtanut, eli juuri sellainen kuin jumalasikin on <<

        Minä olen kyllä vinksahtanut ja itsekäs ihminen ihan vain omassa itsessäni ilman jumalaa tai jumalia. Turha sysätä vastuuta jumalien kontolle.

        >> Sinä et enää edes jaksa näytellä hyvää ihmistä <<

        Minua ei paljon näytteleminen kiinnosta. Olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen. Viihdytän mieluummin itsekkäästi vain itseäni.

        Joten kasvoi taas minun ikävien ominaisuuksieni lista muutamalla, mutta minkäs teet...

        >> Itselläni on elinluovutustestamentti koko ajan lompakossa odottemassa sitä, että kun minun raatoni kaivetaan vaikkapa autokolarin jälkeen hengettömänä autostani, niin se mahdollinen turha kuolema edes jotain toista hyödyttäisi. <<

        Hyvä Sinä, aplodit bushmannille! Sinun ei onneksi edes tarvitse näytellä, sillä sinä olet niin hyvä ihminen jo aivan luonnostaan.

        >> On se kumma, että uskonnoton, ilman jumalien kaikkialla vahtivaa silmää voi näin ajatella, mutta uskovainen kaikista jumalista, tontuista, maahisista ja heidän pelottavista oikeudenkäynneistään ja viimeisistä tuomioista huolimatta kykenee ajattelemaan vain itseään. <<

        No sanopa muuta! Ei voi kuin ihmetellä...

        Joten surkea on uskonikin ja röyhkeä luonteeni, kun en pelkää edes jumalien tuomioita! Ja huonojen ominaisuuksieni lista senkun kasvaa kasvamistaan...

        Voi Voi...happotynnyri odottaa kylpijäänsä voidakseen puhdistaa kaiken tämän saastan pois...


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        >> Tästä ei ollut kysymys. <<

        Mutta nyt on.

        Eli kaikki ateistit, jotka tämän luette, ette voi olla tiedostamatta sitä, että teidän on tehtävä elinluovutustestamentti. Jos ette näin tee, olette huonoja ja itsekkäitä ihmisiä.

        Ja sellaisiahan te ette ole.

        Ateistien uskonnottomuuteen tulee siis ehdottomasti kuulua elinluovutustestamentti. Tämä kuuluu ateistien kirjoittamattomiin opinkappaleisiin, joista tulee varmaan myöhemmin tarkemmat kirjallisetkin ohjeet, jotta jokainen ateisti voi tietää, miten hänen tulee elää.

        Muistakaa siis tämä: te ette ole itsenne omat, ettekä voi itse päättää omasta elämästänne tai ruumiistanne. Se on käytettävä lääketieteen ja toisten ihmisten hyväksi.

        >> Olet tosiaan pahasti vinksahtanut, eli juuri sellainen kuin jumalasikin on <<

        Minä olen kyllä vinksahtanut ja itsekäs ihminen ihan vain omassa itsessäni ilman jumalaa tai jumalia. Turha sysätä vastuuta jumalien kontolle.

        >> Sinä et enää edes jaksa näytellä hyvää ihmistä <<

        Minua ei paljon näytteleminen kiinnosta. Olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen. Viihdytän mieluummin itsekkäästi vain itseäni.

        Joten kasvoi taas minun ikävien ominaisuuksieni lista muutamalla, mutta minkäs teet...

        >> Itselläni on elinluovutustestamentti koko ajan lompakossa odottemassa sitä, että kun minun raatoni kaivetaan vaikkapa autokolarin jälkeen hengettömänä autostani, niin se mahdollinen turha kuolema edes jotain toista hyödyttäisi. <<

        Hyvä Sinä, aplodit bushmannille! Sinun ei onneksi edes tarvitse näytellä, sillä sinä olet niin hyvä ihminen jo aivan luonnostaan.

        >> On se kumma, että uskonnoton, ilman jumalien kaikkialla vahtivaa silmää voi näin ajatella, mutta uskovainen kaikista jumalista, tontuista, maahisista ja heidän pelottavista oikeudenkäynneistään ja viimeisistä tuomioista huolimatta kykenee ajattelemaan vain itseään. <<

        No sanopa muuta! Ei voi kuin ihmetellä...

        Joten surkea on uskonikin ja röyhkeä luonteeni, kun en pelkää edes jumalien tuomioita! Ja huonojen ominaisuuksieni lista senkun kasvaa kasvamistaan...

        Voi Voi...happotynnyri odottaa kylpijäänsä voidakseen puhdistaa kaiken tämän saastan pois...

        >>>> Mutta nyt on. >>>

        Eihän ole.

        Sellainen ihminen voi sen toki tehdä, joka tietää ja tiedostaa että miten se auttaa toisia ihmisiä oman poismenon jälkeen. Joka ei lähimmäiselle tulevia hyötyjä ymmärrä, voi vallan mainiosti olla tekemättä.

        Kaikki eivät voi sitä tehdä, vaikka haluaisivat ja siihen on monia hyviä lääketieteellisiä syitä, jotka ovat selvillä jo ihmisen eläessä.

        Sitten ovat he, joiden kyvyttömyys auttaa toisia noin selviää vasta patologin hellässä huomassa.

        Sitten ovat he, jotka tiedostavat hyödyt, mutta eivät sitä halua kuitenkaan jostain syystä tehdä.

        Sinä tiedostat, kuten kerroit, mutta et silti tee sitä ja kerroit itsekkäät syysi.

        >>>Muistakaa siis tämä: te ette ole itsenne omat, ettekä voi itse päättää omasta elämästänne tai ruumiistanne. Se on käytettävä lääketieteen ja toisten ihmisten hyväksi. >>>

        Kyllä. Näin toimisi hyvä ihminen, joka haluaa lähimmäisilleen hyvää, jopa kuolemansa jälkeen.

        Sitä kutsutaan epäitsekkyydeksi, joka on monille uskovaisille niin vieras ajatus, kun se oma ihmeellinen elämä, josta jokin jumala on jopa kiinnostunut, menee ohi kaiken muun.

        >>> Minua ei paljon näytteleminen kiinnosta. Olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen. Viihdytän mieluummin itsekkäästi vain itseäni. >>>

        No eipä sinun sitä tarvitse enää pahemmin alleviivata vinksahtaneille jutuillasi, vaan eiköhän se ole kaikille jo selvää.

        >>> Hyvä Sinä, aplodit bushmannille! Sinun ei onneksi edes tarvitse näytellä, sillä sinä olet niin hyvä ihminen jo aivan luonnostaan. >>>

        Niin. Tällaiset aivan normaalit asiat voivat olla outoja joillekin. EI normaali, toisia lähimmäisiä ajatteleva käytös ole mikään aplodien paikka, vaan sen pitäisi olla osa homo sapiensin normaalia, lajin mukaista käytöstä. Siksi me olemme selviytyneet evoluution viidakossa.

        >>> Voi Voi...happotynnyri odottaa kylpijäänsä voidakseen puhdistaa kaiken tämän saastan pois... >>

        Eniten säälittää ihmiset, jotka joutuvat elämään vaikutuspiirissäsi.


      • kerettiläinen-
        bushmanni kirjoitti:

        >>>> Mutta nyt on. >>>

        Eihän ole.

        Sellainen ihminen voi sen toki tehdä, joka tietää ja tiedostaa että miten se auttaa toisia ihmisiä oman poismenon jälkeen. Joka ei lähimmäiselle tulevia hyötyjä ymmärrä, voi vallan mainiosti olla tekemättä.

        Kaikki eivät voi sitä tehdä, vaikka haluaisivat ja siihen on monia hyviä lääketieteellisiä syitä, jotka ovat selvillä jo ihmisen eläessä.

        Sitten ovat he, joiden kyvyttömyys auttaa toisia noin selviää vasta patologin hellässä huomassa.

        Sitten ovat he, jotka tiedostavat hyödyt, mutta eivät sitä halua kuitenkaan jostain syystä tehdä.

        Sinä tiedostat, kuten kerroit, mutta et silti tee sitä ja kerroit itsekkäät syysi.

        >>>Muistakaa siis tämä: te ette ole itsenne omat, ettekä voi itse päättää omasta elämästänne tai ruumiistanne. Se on käytettävä lääketieteen ja toisten ihmisten hyväksi. >>>

        Kyllä. Näin toimisi hyvä ihminen, joka haluaa lähimmäisilleen hyvää, jopa kuolemansa jälkeen.

        Sitä kutsutaan epäitsekkyydeksi, joka on monille uskovaisille niin vieras ajatus, kun se oma ihmeellinen elämä, josta jokin jumala on jopa kiinnostunut, menee ohi kaiken muun.

        >>> Minua ei paljon näytteleminen kiinnosta. Olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen. Viihdytän mieluummin itsekkäästi vain itseäni. >>>

        No eipä sinun sitä tarvitse enää pahemmin alleviivata vinksahtaneille jutuillasi, vaan eiköhän se ole kaikille jo selvää.

        >>> Hyvä Sinä, aplodit bushmannille! Sinun ei onneksi edes tarvitse näytellä, sillä sinä olet niin hyvä ihminen jo aivan luonnostaan. >>>

        Niin. Tällaiset aivan normaalit asiat voivat olla outoja joillekin. EI normaali, toisia lähimmäisiä ajatteleva käytös ole mikään aplodien paikka, vaan sen pitäisi olla osa homo sapiensin normaalia, lajin mukaista käytöstä. Siksi me olemme selviytyneet evoluution viidakossa.

        >>> Voi Voi...happotynnyri odottaa kylpijäänsä voidakseen puhdistaa kaiken tämän saastan pois... >>

        Eniten säälittää ihmiset, jotka joutuvat elämään vaikutuspiirissäsi.

        >> Sinä tiedostat, kuten kerroit, mutta et silti tee sitä ja kerroit itsekkäät syysi.<<

        En minä kertonut syytä. Totesin vain, etten halua päätyä sinne.

        >> Sitä kutsutaan epäitsekkyydeksi, joka on monille uskovaisille niin vieras ajatus, kun se oma ihmeellinen elämä, josta jokin jumala on jopa kiinnostunut, menee ohi kaiken muun. <<

        Minä en ole uskovainen, joten voit lakata louskuttamasta siitä joka välissä. Ja minä olen juuri niin itsekäs kuin haluan olla.

        >> Eniten säälittää ihmiset, jotka joutuvat elämään vaikutuspiirissäsi. <<

        Minäkin säälin heitä, mutta he ovat ihme kyllä melko pitkämielisiä minua kohtaan.


    • ÄläMietiVaanElä

      Jokainen elollinen kuolee joskus,näin se vaan menee ja vastaan on turha pistää kun ei voi pistää hanttiin. Viikatemies kun tulee niin se tulee ja sitten on thats it.

      • Yksi_usko

        Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä kohti on menossa.


    • "Ajatteletteko koskaan, että kuolette oikeasti"

      Yhtä typerää ajattelua, kuin jos ajattelisi sitä, että on syntynyt joskus ihan oikeasti.
      Kuolema on vain syntymän seurausta, joihin kumpaankaan emme ainakaan vielä tällä hetkellä voi paljoakaan vaikuttaa itse.

      • kerettiläinen-

        >> Yhtä typerää ajattelua, kuin jos ajattelisi sitä, että on syntynyt joskus ihan oikeasti. <<

        Siinä on se ero, että syntymätön ei kykene pohtimaan sitä, että kohta hän tulee syntymään ihan oikeasti, mutta jo syntyneet kykenevät pohtimaan sitä, että väistämättä tulemme jossain vaiheessa ihan oikeasti kuolemaan.


    • oipoi

      Mitäpä sitä liikaa miettimään. Se tulee kaikille kerrran ja yhtä totaalisena, vailla valitusmahdollisuutta ja "pelastajaa".

      • Random_1234

        Bushmanni on väärässä!


    • Kuolema-ei-lopullista

      Kuolema on astumista uuteen ulottuvuuteen, rinnakkaiseen maailmaan. Jotkut joutuvat syntymään uudemman kerran tänne Tellukselle.

      • Yksi_usko

        <<Kuolema on astumista uuteen ulottuvuuteen,>>

        Jos kuolet ennen kuin Jeshua tulee, niin olet unessa, etkä tiedä mistään mitään. Kun Jeshua tulee Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana, niin Hän tuo palkan tullessaan. Tulijärvi ja lopullinen kuolema on osana niille, jotka eivät palvele Jeshuaa. Kaikki on ohi, finito. Sen sijaan ne, jotka palvelevat Jeshuaa, koittaa iankaikkinen elämä. Katso alla kohta Malakian kirjasta.

        Mal. 3:18-21
        "18 Te näette jälleen eron vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Te näette, kuka on palvellut Jumalaa ja kuka ei ole häntä palvellut.
        19 -- Katso, se päivä tulee
        liekehtivänä kuin tulinen uuni.
        Kaikki röyhkeät ja pahantekijät
        ovat silloin oljenkorsia.
        Se päivä tulee
        ja sytyttää ne liekkiin
        -- sanoo Herra Sebaot --
        eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta.
        20 Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni,
        on nouseva pelastuksen aurinko,
        ja te parannutte sen siipien alla.
        Te astutte ulos, hypitte riemusta
        kuin vasikat laitumella.
        21 Sinä päivänä, jonka minä määrään, te poljette jumalattomat maahan, tallaatte heidät tomuksi, sanoo Herra Sebaot."


      • ukkenvisti
        Yksi_usko kirjoitti:

        <<Kuolema on astumista uuteen ulottuvuuteen,>>

        Jos kuolet ennen kuin Jeshua tulee, niin olet unessa, etkä tiedä mistään mitään. Kun Jeshua tulee Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana, niin Hän tuo palkan tullessaan. Tulijärvi ja lopullinen kuolema on osana niille, jotka eivät palvele Jeshuaa. Kaikki on ohi, finito. Sen sijaan ne, jotka palvelevat Jeshuaa, koittaa iankaikkinen elämä. Katso alla kohta Malakian kirjasta.

        Mal. 3:18-21
        "18 Te näette jälleen eron vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Te näette, kuka on palvellut Jumalaa ja kuka ei ole häntä palvellut.
        19 -- Katso, se päivä tulee
        liekehtivänä kuin tulinen uuni.
        Kaikki röyhkeät ja pahantekijät
        ovat silloin oljenkorsia.
        Se päivä tulee
        ja sytyttää ne liekkiin
        -- sanoo Herra Sebaot --
        eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta.
        20 Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni,
        on nouseva pelastuksen aurinko,
        ja te parannutte sen siipien alla.
        Te astutte ulos, hypitte riemusta
        kuin vasikat laitumella.
        21 Sinä päivänä, jonka minä määrään, te poljette jumalattomat maahan, tallaatte heidät tomuksi, sanoo Herra Sebaot."

        Tekeekö tuo Jeshua-nimen käyttö sinusta jotenkin pyhemmän kuin ne, meistä, jotka haluamme puhua Jeesuksesta hänen kreikkalaisella nimellään, jota Paavali käytti ja joka on myös hänen suomenkielinen nimensä? Haluatko erottua joukosta jotenkin?


      • ukkenvisti kirjoitti:

        Tekeekö tuo Jeshua-nimen käyttö sinusta jotenkin pyhemmän kuin ne, meistä, jotka haluamme puhua Jeesuksesta hänen kreikkalaisella nimellään, jota Paavali käytti ja joka on myös hänen suomenkielinen nimensä? Haluatko erottua joukosta jotenkin?

        Jotkut saavat sisältöä elämäänsä tuollaisella nimihifistelyllä. Tiedän adventistitaustaisen porukan, jolle on tärkeää käyttää isä-jumalasta nimeä Ehjee. Ja he kokevat asian suunnattoman tärkeäksi. On hienoa, että ihmisillä on innostavia harrastuksia.

        Minusta nimien pääasiallinen tarkoitus on huolehtia siitä, että tiedetään, kenestä kulloinkin on kysymys. Toinen myös ihan tärkeä tarkoitus on ilmaista suhteen laatua mainittua henkilöä kohtaan: kunnioitusta, etäisyyttä, läheisyyttä, pilkallisuutta tms.

        Ja sitten on etymologinen ulottuvuus nimissä. Ellei nimi ole suoraan poimittu puhujan nykyaikaisesta äidinkielestä, tämä on aika harvinainen juttu. Minä jo kauan sitten selvitin etunimieni merkityshistorian ja se on ehkä jopa vaikuttanut persoonallisuuteen. Toinen paljon epätodennäköisempi vaihtoehto on, että vanhempani tunnistivat tietyt luonteenpiirteet jo silloin, kun olin noin puolimetrinen pullukka ja valitsivat nimet sen perusteella.


      • Yksi_usko
        ukkenvisti kirjoitti:

        Tekeekö tuo Jeshua-nimen käyttö sinusta jotenkin pyhemmän kuin ne, meistä, jotka haluamme puhua Jeesuksesta hänen kreikkalaisella nimellään, jota Paavali käytti ja joka on myös hänen suomenkielinen nimensä? Haluatko erottua joukosta jotenkin?

        Jeshua on hebreaa ja käytän sitä silloin kuin haluan. Käytän myös Jeesus-nimeä. Ei se tee minusta juhlallisempaa tai pyhempää. Jeshua puhui kuitenkin hebreaa ja käytti hebrankielistä nimeä.


      • Yksi_usko kirjoitti:

        Jeshua on hebreaa ja käytän sitä silloin kuin haluan. Käytän myös Jeesus-nimeä. Ei se tee minusta juhlallisempaa tai pyhempää. Jeshua puhui kuitenkin hebreaa ja käytti hebrankielistä nimeä.

        Jeesuksen äidinkieli ei ollut heprea vaan aramea, sen juutalais-palestiinalainen murre. Ne kuuluvat kyllä molemmat luoteis-seemiläisiin kieliin ja arameaa on kirjoitettu heprealaisella kirjaimistolla.

        Jehoshua, Jeshua ja Joshua ovat saman nimen muunnelmia. Nimen alku viittaa Jahve-jumalaan ja loppuosa tarkoittaa avunhuutoa. Kilpailevan etymologian mukaan nimen merkitys on "pelastaja".

        Nimi on litteroitu kreikan kieleen Ιησούς ja sitä kautta se on laajasti varioiden levinnyt ympäri maailmaa. Laitimmaiset versiot muistuttavat jo aika vähän toisiaan: Iisus (Venäjä), Gesù (Italia), Chesús (Aragonia), İsa (Azer), Rajsa (Baškiiri) ja niin edelleen.

        Niinpä nimen äänneasun yksityiskohdat taitavat olla melko samantekeviä, kunhan tiedetään, mistä ja kenestä kulloinkin on kysymys.


      • ukkenvisti
        Yksi_usko kirjoitti:

        Jeshua on hebreaa ja käytän sitä silloin kuin haluan. Käytän myös Jeesus-nimeä. Ei se tee minusta juhlallisempaa tai pyhempää. Jeshua puhui kuitenkin hebreaa ja käytti hebrankielistä nimeä.

        Mistä ihmeestä olet kuullut, että Jeesus olisi puhunut hepreaa? Nythän sinulla ei ole mitään perusteita asiallesi.

        Kyllä se on hifistelyä tuo sinun nimi-kikkailusi. Monille riittää ihan tuo Jeesus-nimi.


    • adventisti_sisar

      Kyllä ajattelen. Monesti ihan viikoittain. Toivoisin kuolevani pian. En pelkää kuolemaa. En aio tehdä itsemurhaa. Paskassa ruumiissa mitätön ihminen...

      • kerettiläinen-

        Tuntuupa tutulta...

        Synkkinä hetkinä ja aikoina mietin samanlaisia, mutta sitten täytyy muistuttaa itseäni, ettei minun ruumiini ihan paska ole, vaan saan olla monista asioista myös hyvin kiitollinen.

        Mutta tuo "mitätön ihminen" on kyllä melko pysyvä ajattelu. Sen lisäksi itseinhon tai itsevihan vallassa ajattelen myös, että olen sisäisesti ruma ihminen. Toisin kuin esimerkiksi nimimerkillä "kysynpävaan" kirjoitteleva. "advariveli". Hän vaikuttaa niin kiltiltä ihmiseltä, että ihmettelen, voiko sellaisia oikeasti ollakaan...


    • Per-kel

      Kuolemaa en pelkää mutta että jään johonkin laitokselle kitumaan omaan paskaan :(

      • kerettiläinen-

        On myös minun pelkoni ja mietiskelen monasti, että miten sellaisen kohtalon voisi välttää...


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        On myös minun pelkoni ja mietiskelen monasti, että miten sellaisen kohtalon voisi välttää...

        Jospa voisi edes jotenkin järjestää asiat niin, että olisi kuoltuaan täysin tajuton. Ai niin, sehän taitaakin järjestyä ihan itsestään!


      • kerettiläinen-
        v.aari kirjoitti:

        Jospa voisi edes jotenkin järjestää asiat niin, että olisi kuoltuaan täysin tajuton. Ai niin, sehän taitaakin järjestyä ihan itsestään!

        No tietenkin sitä kuoltuaan on täysin tajuton, mutta ennen sitä kuolemaa voi kitua vuosikausia paskoissaan siellä vuodeosastolla.


      • kerettiläinen- kirjoitti:

        No tietenkin sitä kuoltuaan on täysin tajuton, mutta ennen sitä kuolemaa voi kitua vuosikausia paskoissaan siellä vuodeosastolla.

        Tiedän, paremmin kuin haluaisinkaan.


      • q.v

        Juurikin hidas prosessi, johon kuuluu kärsimys tuntuu pahalta.

        Sitten kun on kuollut niin minua ei enää ole ja en pelkää mitään kuoleman jälkeistä olotilaa. Koska, johonkin Taivaaseen tai Helvettiin uskominen on minusta naurettavaa.

        Oma isäni kuoli nukkuessaan ja se oli ilmeisesti helppo kuolema. Samoin kuin telkkarista tuli dokumentti New Yorkin muodikkaista vanhuksista ja yksi heistä kuoli muotinäytöksen eturivissä sydänkohtaukseen nopeasti. Ikää oli yli 90 ja innostuksesta sydän ei kestänyt. Hän kuoli siellä missä rakasti olla ja teki sitä mistä piti. Sekin voisi täyttää hyvän kuoleman merkit.

        Paskamainen kuolema on keuhkoahtaumapotilailla sairaalassa kun omat keuhkot täyttyvät nesteellä ja on aina vain vaikeampi ja vaikeampi hengittää. Tai muihin suhteellisesti hitaasti eteneviin syöpiin/sairauksiin.

        Kannatan myös eutanasiaa. Kun olet elänyt 80 hyvää vuotta ja tiedät paskamaisen lopun olevan lähellä niin onko järkeä pitkittää omaa elämää ehkä vain muutamalla kärsimystä jatkavalla viikolla/kuukaudella.


    • AikaSuhteell

      Onko mitä, sitä tai tätä - mitään?
      Alkuräjähdyksen lataaja ja tarkoitus? Mitä ennen sitä?

    • Jännää on myöskin se, että jos nyt sattuu elämänsä ehtoopuolella olemaan pitkäänkin sairaalan vuodeosastolla vakavan sairauden ja kiputilojen kourissa, niin silloin on mahdollista saada laillisesti huumeita ihan. Morfiinin johdannaiset taitavat olla arkipäivää sairaaloissa.

      Aikanaan kun itse olin nuoruudessani vakavassa liikenneonnettomuudessa mukana ja silloin kyllä oli jokseenkin leppoisaa loikoilla mahallaan kaariasennossa selkäleikkauksen jälkeen. Morfiinia säännöllisin väliajoin suoraan suoneen ja kipuja ei tuntenut lainkaan. Oli oikeastaan kuin ei olisi ollut edes vuoteessa, vaan leijumassa jossain pumpulien päällä.

      • kerettiläinen-

        Kuulostaahan tuo jossain mielessä lohduttavalta, mutta annetaanko sitä morfiinia ihan automaattisesti silloinkin, kun ei itse enää pysty sitä pyytämään, eikä kertomaan kivuistaan.

        Hieman epäilen...


    • Sukul

      Saattohoidossa olevalta kyselivät onko kipuja. Ja kun puhe ei enää potilaalta onnistunut, sai kysymykseen vastata kädenpuristuksella.

    • poikelainen

      Voiko muulla tavalla kuolla kuin oikeasti?

      • «Voiko muulla tavalla kuolla kuin oikeasti?»

        "Valekuolema on tila, jossa syvän tajuttomuuden, hengityksen salpaantumisen ja heikon pulssin vuoksi ihminen tai eläin vaikuttaa päällisin puolin kuolleelta, vaikka onkin elossa."
        (Wikipedia)


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      138
      1658
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      110
      1254
    3. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1192
    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      86
      1097
    5. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      188
      912
    6. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      83
      835
    7. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      39
      819
    8. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      89
      798
    9. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      76
      748
    10. Naantalissa kohahtaa

      Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä
      Naantali
      137
      682
    Aihe