Satamaväylän metrin lisäruoppauksesta on epäilemättä suuri hyöty, mutta kenelle ja mikä on tosiasiallinen nettohyöty Kokkolalle verrattuna nykyisen syväväylän tuottoon. Toki ymmärrän välillisiä hyötyjä olevan, mutta nyt peräänkuulutan konkreettista välitöntä hyötyä Kokkolan kaupungille. En ole asioista yhtään perillä ja siksi esitän joukon ehkä tyhmiäkin kysymyksiä. Paljonko kaupunki hyötyy laivan purusta ja lastauksesta Kokkolassa? Eli omistaako Kokkolan kaupunki yhtään prosenttia satamafirma Rauanheimosta? Itse googlasin, että omistaja on KWH-Group, joka ei ole Kokkolalainen yritys. Meneekö rahoja kenties ulkomaille asti? Saako kaupunki itselleen jotain satamamaksua tms. vai meneekö raha vain Rauanheimolle? Vai onko hyöty pelkästään työllistävä sekä työntekijöiden veroista saatu hyöty? Entä maksaako satamafirma veronsa Kokkolaan, jos omistaja on rekisteröity muualle? Paljonko tätä verotuottoa tulisi lisää verrattuna nykyiseen. Väylän ruoppauksen kustannuksista on selkeä arvio, mutta hyödystä kaupungille puhutaan vaan "merkittävänä". Onko oikeasti merkittävä, jos kaupunki joutuu maksamaan nyt esim. 10-15 miljoonaa? Millä aikavälillä metrin lisäsyväys maksaa itsensä takaisin verrattuna nykyiseen rahtiliikenteeseen? Jos kaupungin tosiasialliset tulot eivät kasva merkittävästi hyödyn karatessa jollekin KWH-groupille eikä sijoitettua summaa saa takaisin 10 vuodessa, niin tässä taloustilanteessa saattaisi kaupungilla olla tarpeellisimpiakin rahareikiä kuntalaisten hyväksi. Satamahan on merkittävä toimija jo nykyisellään eli tulisiko metrin lisäyksestä radikaalia muutosta laivaliikenteeseen vai toisiko se vain muutamien laivojen lisäystä kuukaudessa? Toivoisin tähän asiallista vastausta ja vain asiasta oikeasti hajulla olevalta.
Satamaväylän syventämisen nettohyöty
Yksvaanpihlaja
17280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hyvä avaus mutta se pitäisi pilkkoa pieniin osiin joihin olisi helpompi vastata.
- Eli omistaako Kokkolan kaupunki yhtään prosenttia satamafirma Rauanheimosta?
- Meneekö rahoja kenties ulkomaille asti?
- Saako kaupunki itselleen jotain satamamaksua tms. vai meneekö raha vain Rauanheimolle?
- Vai onko hyöty pelkästään työllistävä sekä työntekijöiden veroista saatu hyöty?
- Entä maksaako satamafirma veronsa Kokkolaan, jos omistaja on rekisteröity muualle?
- Paljonko tätä verotuottoa tulisi lisää verrattuna nykyiseen?
- Jos kaupunki joutuu maksamaan nyt esim. 10-15 miljoonaa, millä aikavälillä metrin lisäsyväys maksaa itsensä takaisin verrattuna nykyiseen rahtiliikenteeseen?
- Tulisiko metrin lisäyksestä radikaalia muutosta laivaliikenteeseen vai toisiko se vain muutamien laivojen lisäystä kuukaudessa?
- Suuri hyöty, mutta kenelle ja mikä on tosiasiallinen nettohyöty Kokkolalle verrattuna nykyisen syväväylän tuottoon?
Poikkean avauksesta se suotakoon.
Visionääri
Kokkola ja Pietarsaari kasvaa tulevaisuudessa yhteen.
Tarvittaan 20m syvä laivaväylä.
Kokkolan ja Pietarsaaren väliltä löytynee syvyyttä jonne alueen syväsatama voidaan rakentaa.
Kruunupyystä voidaan rakentaa tie-ja rataverkosto yhteiseen syväsatamaan.
Nykyisten "kaupunginosien" läpi kulkevat satamaliikenteet ohjautuvat uuteen valtameri satamaan Kruupyyn kautta.
Kruunupyystä tulee kaupunki keskus, siellä on jo lentokenttä ja uusi rautatieasema voi palvella koko kaupunkialuetta kokkolasta pietarsaareen.
Kaungin tarpeet täyttävät liikuntahalli, jalkapallostadion jääkiekkohalli, yliopisto ja muut suuret voidaan rakentaa yhteisesti.
Maailmassa suuret menestyvät ja pienet häviävät.
Nykyiset mallit kuluttavat veronmaksajien rahat homeeseen ja halpaan joita pitää korjata enemmän kuin veronmaksajat ehtivät tienata.
Keskipojanmaan alue on melkein keskellä suomea tänne voidaan rakentaa suomen suurin ja menestyvin alue, helsingialue ei ole enää mikään muu kuin rahankulutuskeskus jossa kaikki on kallimpaa kuin pienituloisen kukkaro kestää.
Maaseutu on lähellä ja kilpailukyky on parasta ennen päivää erinomainen.
Muuten hyvä mutta 20 m syväyksellä laivat eivät pääse merenkurkusta.
Nyt väylän syventäminen vähentää töitä suomalaiselta varustamolta joka "toppaa" ne isot laivat ulkona merellä
Voin tinkiä syväksestä, mutta voihan sen muuttaa tarpeeksi syväksi (o_o), jotta laivat pääsevät merenkurkusta.
Joo ja rahaa löytyy, kun siirretään sitä pääkaupunkiseudulta.
Keskipojanmaan lapset ja lastenlapset palaavat juurilleen etelän reisultaan, kaikki hyötyvät helsingissä laskee asuntojen hinnat ja muut elinkustannukset.
Keskipojanmaalla vaurastuvat kaikki ei tarvitse rakentaa kertakäyttöistä ja halpaa.
Tietysti siihen menee aikaa ei helsinkikään noussut parissa päivässä.
Kokkojärvi Kaustariin korvaa kaksi satamaa. Ensin pitää laittaa oma pesä kuntoon, ja sitten katsella avomerelle. Puhdas kaupunki, järvi, ja sen läpi virtaava kirkasvetinen, kalaisa ja veneilykelpoinen joki on jokaisen kaupungin sydän, hah hah haaa!!!...
Kaustarin kokkojärveä ei tarvitse muut kuin ruotsinkieliset.
Kirkasta vettä ei saa kuin pohjavedestä puhdistamalla ja se tulee kalliimaksi kuin viinan valmistus.
Kaustarin tekojärvi olisi kaikkien etu. Järvi nyt vain sattuu olemaan parhaalla mahdollisella paikalla. Ei ole kauankaan, kun suunnittelemani tekojärven paikka oli täysin veden valtaama. Enkä tarkoita jotain 1920- lukua. Alue ojitettiin 1960- luvulla, jotta Linnusperän talonpojat saivat lisää peltopinta-alaa. Suunnittelemani Kokkojärvi sijaitse alueella, jossa on valtavat maanalaiset vesistöt - järvi. Tämän ovat todenneet geologit ja lukuisat maanmittaustulokset. Valtava maanalainen järvi ulottuu aina Kaustiselle saakka.
Siten tuleva Kokkojärvi ja Kokkojoki eivät koskaan "kuivuisi" vedenpuutteeseen, hah hah haaa!!!...
Ensin pitää vettä ottaa kannuksen suunnasta, koska saarikankaan vesiä käytetään juomaveden valmistukseen, sitä ei voi juoksuttaa mereen suntin kautta silloin tulee jano ja pyykkivesikin loppuu.
Samassa vesisuonessa on jo muutamia tekojärviä, eli soramonttuja joista vesi juoksutetaan patamäen imeytysaltaalle ja sieltä imeytetään pojavesien mukana vesilaitoksen raakavesi pumpuille.
Ei reijo tuota tajua. Sama paskanjauhanta tekojärvistä sinne tänne on jatkunut jo kymmenen vuotta. Oli kuulemma samanlainen maanvaiva työelämässään ja lopulta esimiehet kyllästyi sekä laittoivat sen ennenaikaiselle eläkkeelle.
Miten tääki keskustelu siirtyi tekojärviin... olisiko liikaa pyydetty, jos vastattaisiin aloitukseen tai ei vastata ollenkaan.
Joo eteeenpäin pitää katsoa ja mennä.
Poikkesin hiukan avuksesta, jotta jälkipolveni voi myöhemmin kertoa, että esi-isä kertoi jo 2017, että kokkola ja pietarsaari yhdistyy ja tarvittaan koko alueen kehittämistä ja uudistumista ja siihen sisältyy myös uusi satama joka sijaitsee syvienvesien vieressä liikenne verkostoineen.
Virallisesti politiikot virkamiehineen näpertelevät vain viisivuotis suunnitelmien parissa.
Politiikkojen ykköstavoite on saada puolueelleen lisä kannatusta, vaikka kaupunginosat hukkuisivat saaste paskoihin.
Miten kävi kun tunarit päättivät tuoda savupiipputeollisuuden kokkolan parhaimmille hiekkarannoille?
Saasteista rahaa on kyllä tullut, mutta haittavaikutuksia ei ole koskaan eliminoitu.
Alkuperäiset kokkolalaiset tietävät ja muistavat mitä on menetetty kun ilman kauskantoisia suunitelmia annetaan paskarahan ja paskapolitiikojen tehdä päätöksiä.
Tehdasalueella on ollut sellaistakin toimintaa joita ei mihinkään muualle eurooppaan salittu/haluttu.
Oisko ne tehtaat ja satama pitänyt sijoittaa " kaukonäköisesti" Kokkolan ja Pietarsaaren väliin? Eikö siellä olisi saastuttanut?
Tiedätkö oikeasti milloin Kokkolan satama on perustettu ja milloin sinne on vedetty rautatie?
Suurin osa ihmisistä on tullut alueelle sataman ja teollisuuden perässä! Ilman teollisuutta Kokkola näyttäisi lähinnä Tjärun kylältä! Voit mennä vattajalle uimaan.
Kyllä minä tiedän löytyyhän sitä historiasta.
"Joo eteeenpäin pitää katsoa ja mennä."
Kanta- kokkola ja -pietarsaari pitää rauhoittaa jotta ne elpyvät sairauksistaan,
hoidetaan vain olemassa olevaa, mutta ei lisätä "tauteja" jottei vanhat kaupungit tukehdu omiin kakkoihinsa.
Uutta voidaan rakentaa paremmilla tiedoilla, jatkuva vanhan ja homeisten saastepesäkkeitten korjaaminen lisää paskatauteja alueilla ja se ei ole järkevää.
Suuralueelle voidaan rakentaa uutta ja kestävää saastetonta teollisuutta ja muuta toimintaa ja jos satama rakennetaan syvänveden ääreen, niiin muu kehitys tulee perässä, niin kuin aikoinaan näille vanhoille alueille.
Uudistaa pitää eihän vanhoja satamia tarvitse heti lopettaa, mennään niillä syväksillä jotka on ruopattu lopeteaan jatkuva ruoppaaminen, sekä aloitetaan uuden syväsataman rakentaminen.
Nykyiseen satamaan sopisi hyvin matkustuslaiva liikennettä, sitä varten voidaan rakentaa terminaali.
Helsingissä Vuosaaren satamakin uudistettiin syvien vesien rannoille ja muissa satamissa jatkettiin niillä toiminoilla, jotka sopivat paremmin kanta-alueen maisemiin.
Joko men umpee