hävetäkö omaa vartaloaan?

Nyt kirjoitat, mitä löysit netistä ja sait asian kirjoittaa tänne, mutta kuinka itse koet asian?

Minä tunnistan itseni hieman ylipainoisena, mutta koskaan en ole hävenyt mennä uimarannoille, saati johonkin uimahalliin uimaan. Kaiken kokoisia siellä on, joten en ole poikeus.

"Uimarannalla sonnustautui räikeänpunaiseen bikiniasuunsa ja sipsutteli veteen. Pettymyksekseen totesi, ettei kerännyt lainkaan osakseen huomiota."???

Mitä hiivattia tämä taas tarkoittaa, jos yli 70 ei saa "huomiota"? Olisiko pitänyt huomioida hänen räikeänpunaiset bikinit? Sekö olisi kyseistä daamia miellyttänyt?

Yksiosainen vartaloa tukeva uimapuku on pukevampi ja mukavampi uidessa kuin bikinit. Kannattaa katsoa peiliinkin. 70 täyttänyttä on varmasti esteettisempää katsoa melko peittävissä vaatteissa, mutta ei niiden säkkejä tarvitse olla, vaan hyvin istuvia.

Tarvitseeko 75-vuotiaan vielä vartalonsa kanssa pelleillä? Toiset ei siinä iässä edes pysty kävelemään sairauksien takia, niin joku jaksaa jotain vartaloasiaa..huh huh.
Mummo on mummo ja nuori nainen on nuori nainen.
Itse häpeäisin jos mummoni menisi keekoilemaan joillain bikineillä ja odottaisi vielä suosionosoituksia vihellyksineen.

Sain ensimmäisen lapsenlapseni 50-vuotiaana, vartaloni oli niinsanotusti täysin bikinikunnossa, eikä dramaattisia muutoksia ole senkään jälkeen tapahtunut. Runsas hyötyliikunta on ollut elämäntapa. liikunnalliset harrastukset lisänä, paino ei ole paljoa vaihdellut . Kroppa ei ole nuoruden pajunvirpimäinen, mutta normaalipainoinen ja hyväryhtinen, kuten suurella osalla ikäisiäni ja tapaisiani. Uskallan väittää, että ylipainoa on yhtä paljon muissakin ikäryhmissä. Miksen voisi bikineitä 👙käyttää olematta jonkun silmää loukkaava näky , mutta mielestäni kokouikkari on uidessa kätevämpi enkä tavoittele rusketusta. Auringossa on mukavampi ja terveellisempi liikkua hellemekossa 👗ja leveälierisessä hatussa👒

Bikinit on ranta-asu, jokainen saa nauttia kesätuulesta ja auringosta paljastamalla niin paljon pintaa kuin haluaa, eikä se kehon koosta tai muodoista tai jonkun ulkopuolisen mielipiteestä ole kiinni. 🌞

Mummomaisuus on otettu symonyymiksi tylsälle, värittömälle, jopa epäesteettiselle pukeutumiselle. Mutta persoonallisuuksia olemme koko elämämme, ei ole tiettyä merkkipaalua, jolloin pitäisi muuttua osaksi harmaata massaa.
👍💋👠💃🌻👜🕶🍎

Korjaus : synonyymi.

Pieniä murheita, kun ajattelee maailmassa riehuvia myrskyjä ja tuhoja mitä joka puolen maapalloa tapahtuu.
Hävetä saisin, mutta olen onneksi siitä tunteesta päässyt ja hyväksyn itseni, kun ei luonnetta ole muuksi muuttaa ja tämä ikäkin jo suuria muutoksia kieltää tekemästä, näin loppua kohti.
Iloitaan siitä mistä voimme itsekukin ja annetaan myös toisille ilon aihetta hyväksymällä erilaisuuksia.

Olen jonkun verran ylipainoinen eikä se ole mitenkään haitta. Jokainen meistä on se mikä on ulkomuodoltaan, arvostan ihmistä sellaisena kun kukin on, jokaisella meistä lienee omat luulomme tai olettamukset asioista ne kuuluu olla niin.
Hyväksytään tai ei toista on turha 'ojentaa.

Totta, joku bikinimurhe on pieni. Mutta suuri ylipaino on iso murhe koko kansantaloudelle. Kyllä saa olla läski jos itse viihtyy höllyvässä panssarissaan ja voi tosiaan ahtaa muhkuransa vaikka bikiniin. Mutta kun se läski aiheuttaa sairauksia jotka yhteiskunta joutuu maksamaan. Kakkostyypin diabetes on kasvanut räjähdysmäisesti , nivelet menee ja liikkumiskyky vaikeutuu. Verenpaine kohoaa ja siihen napsitaan kalliit yhteiskunnan tukemat lääkkeet. Ja moni syöpäkin aiheutuu lihavuudesta. Lihava syö usein yksipuolisesti rasvaista ja sokerista , voi olla vitamiinien ja hivenaineiden puutetta. Ja totta on että ylilihavia on paljon lapsissa , nuorissa ja keski ikäisissä joiden pitäisi vielä työssä jaksaa ja itsensä hoitaa vanhoinakin. Vanhojen ei laihoja tarvitse nyky oppien mukaan ollakkaan, pieni pyöreys voi olla ihan kivan näköistäkin. Siis PIENI pyöreys. Ei luonne ketään lihota, kyllä se on se käsi joka lappaa ruokaa suuhun enemmän kuin edes nälkä on. Minuutin herkkupala huulilla, ikuisuuden vyötäröllä. luulisi että jos läskejään häpeää, niitä ei pyri haalimaan .

Olen ihan tyytyväinen itseeni. Taannoin miesystävä totesi, etten häntä rakasta, kun en laihduta. Sanoin, että lähde vain hakemaan ihannenaistasi ja löysin melkein heti miesystävän, joka hyväksyi minut sellaisena kuin olen - pikkuisen pyöreänä. En yleensäkään ajattele "mitä muutkin sanovat". Pukeudun niin, että olen itse tyytyväinen. Yleensä värikkäämmin kuin ikäiseni.

Miksi hävetä vartaloaan? Meitä kun on niin laihoja, pulleita, läskejä ja kaikkien muodoissa on jotain, jota joku aina ihailee tai irvailee. Ylpeänä kannan jo hieman pulleaa varttani, uimarannallakin sulaudun silti hyvin kaikkien muitten auringonpalvojien joukkoon.
Nykyään harvemmin näkee yleisillä rannoilla niitä 80-luvun muotivirtauksena olleita rinnat paljaina aurinkoa palvovia naisia. Silloinkin muotia seurattiin, kauhisteltiin tai ihailtiin, vanhat naisetkin rohkaistuivat moiseen auringonpalvontaan, nyt uvh-säteilyn vaarat jo kaikilla tiedossa.

Siispä: Mummot, ylpeesti kannetaan vartaloamme, hävetköön ne, jotka arvostelevat!

Se,että hyväksyy itsensä on mielestäni tärkeintä.Mistä toi sanonta:lihavat ovat lepposia,on saanut alkunsa?Kyllä vähän rasvaa pitää naisen ympärillä olla,aivot lyövät muuten tyhjää??

Eihän nainen yleensäkään lihava ole.
Sitä vastoin hän voi olla rehevä
Rehevyys on naisellista. Sen osoittsvat vaiklapa. Rembrandtin maalausten naishahmot.

Jos häpeää vartaloaan niiin ei varmaankaan osta räikeänpunaisia bikineitä vaan mieluummin sellaisen uima-asun, joka herättää mahdollisimman vähän huomiota. "Päälle seitsemänkymppinen" ei ehkä enää huomiopisteitä saa vaikka päällä olisi mitä.

Minä ole solakka tai ainakin normaalin rajoissa. Olen aina ollut solakanpuoleinen ja kyllä sitä varmaan jonkin verran häpäisi jos lihoisi sen verran että sen ulkopuolinen huomaisi. Minuus on tottunut tähän ja en koe olevani oikein kotona jos pyöristyn. Näin tapahtuu joskus talviaikaan ja pienessä ropassa jo muutama kilo näkyy.

Antakaa toisten hävetä jos haluavat älkääkä aina olko mainostamassa itteänne miten pitää tehdä ja miten ei saa tehdä eikä edes ajatella.

Uima-asutkin ovat pienentyneet jatkuvasti. Sata vuotta sitten niiden lahkeet olivat polviin ja hienolla miehellä olkaimelliset uimahousut.
Bikinit ilmestyivät toisen maailmansodan jälkeen.
Joskua 1960-luvun alkupuolella alkoi levitä yläosaton uima-asu myös naisilla, mutta se muoti eiole laajalti vallannut alaa.

Muutama vuosikymmen sitten täällä oli esim. tuotantolaitosten saunoja, joissa kävivät samanaikaisesti miehet, naiset ja lapset ilman mitään uima-asuja tai vastaavia.

Alastomana esiintyminen ei siten ole ollut meille mitenkään oudoksuttavaa.

Kai tuollaista saunankäyttöä on edelleen. Eisilloin omia muotoja arastella.

Mummona olemiseen ei todellakaan kuulu välttämättä tylsä pukeutuminen, mihin nim. Ram...na edellä viittasi.

Siitä on tämänkin tämänkin kirjoittaja vakuuttunut, kun on kiidätellyt tanssilavojen parketeilla kuluvana kesänä lukuisia niin soreita ja viehättävästi pukeutuneita daameja, jotka keskustellessa ovat paljastuneet isoäideiksi.olisipa