Kissasta luopuminen allergian vuoksi

Mä olen allerkinen,sairastuin vuosia sitten.Silloin kissamme oli 10v, ja pidin kissan loppuun asti 22vuotiaaksi.Uutta en ota, koska kissasta saan hiukan hengen ahistusta,silmien kutinaa,nenän kutinaa, silmät turpookin joskus hassustiXD
Mulla ei siis enää kissaa,mutta astma on,ja lääkkeet loppuiäksi.Ei pelkästään kissasta tuo johtunut,vaan siitepölyt yms.myös.
Lääkityksenä on perusastmaläke aamuin illoin,ja tarvittaessa avaava lääke.Siitepölyaikaan joku antihistamiini siihen.Ei ole vaikeaa siis,otan aamuin illoin,ja harvoin tarviin avaavaa,flunssaaikoina,tai jos oon ollut silittelemässä kisuleita :)
En pidä lääkkeitäni minään myrkkyinä, ilmahan en pärjäisikään.

Nykyään on siedätyshoitoja,se yksi vaihtoehto.Kannattaa kysyä lekurilta,ettei tarvii luopua lemmikistään.
Jos luopunut kerran allrgian vuoksi kissasta,ei tietenkään enää pidä ottaa uutta.Eikä muitakaan karvaisia elukoita,ettei tarvii laittaa kiertoon niitä.Joku kultakala parempi,tai lisko.

No kissa lähti ja itse olen ihan tyytyväinen tilanteeseen. Kymmenvuotiaan lapsen ei tarvitse enää kärsiä hengitysvaikeuksista ja ihottumista ja ottaa lääkkeitä, koska oireet ovat poissa. Jotenkin monilla on nyrjähtänyt tuo arvojärjestys kun se lemmikki on rakkain asia maailmassa. Tottakai eläimestä on huolehdittava hyvin jne. mutta kyllä se oma ihmislapsi edelleen ainakin meillä menee kissan edelle. Kehotan muitakin käyttämään tervettä järkeä. Lapsi olisi toki halunnut pitää lemmikkinsä ja itki perään, mutta se meni ohi, nyt hänkin on huomannut elämän olevan helpompaa näin.

Mielestäni jos lapsi kärsii vaikeista oireista kissan takia, on ihan ymmärrettävää luopua kissasta. Jatkuva hengenahdistus ja turvotus eivät todellakaan ole mukavia. Vastuuna on kuitenkin varmistaa kissalle hyvä uusi koti. Olen itsekin kissanomistaja ja vaikka en voisikaan kuvitella tuosta omasta kissasta luopumista, ymmärrän että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita. Tietysti jos oireet ovat hyvin pieniä ja kissa rakas, on vaihtoehtona ottaa allergialääkkeitä. :)
Aina on kuitenkin joku kritisoimassa, onhan kaikilla ihmisillä omat mielipiteet ja vaikeastikin väännetyt moraalit.

Jep jep, nykyään lääkkeitä popsitaan kuin karkkeja ja sama opetetaan lapsillekin. Joka vaivaan vain nappi naamaan ja eteenpäin... Ensinnäkin ne allergialääkkeet eivät välttämättä sovi kaikille, eri ihmiset reagoivat eri tavoin samaan aineeseen. Jos sukle sopii, niin mun lapselle ehkä ei. Toisekseen antihistamiini aiheuttaa yleisenä sivuvaikutuksena mm. väsymystä, päänsärkyä ja pahoinvointia. Se vaikuttaa suoraa. keskushermostoon - myös ns. uuden sukupolven allergialääkkeissä on tämä ongelma vaikka asteen lievempänä. Kortisonikaan ei varsinkaan jatkuvassa käytössä ole vaaratonta. En halua ottaa turhia riskejä lapsen kohdalla. Kissa oli rakas lemmikki, mutta ei tasa-arvoinen ihmisten kanssa. Ja tiedän, että joku vetää taas herneen nenuun.

Ihan oikein on luopua kissasta, jos sille on allerginen. Allergialääkkeet pitää kurissa pahimmat oireet, mutta keuhkot saattaa silti kärsiä.

Olen valtavasti lampaalle allerginen, vaikka en ole lammasta nähnytkään 50 vuoteen.

Sain käsiteltäväksi eli huovutettavaksi lampaan ehtaa turkkia, siitä tiesin. Sen jälkeen en ole edes huovutusvillalankaa sietänyt.

Eikä auttaneet mitkään Zyrtecit siinä.

Lapsuusaikanani oli lampaita. Ja sairastin paljon, ja keuhkoihin kehittyi pysyviä muutoksia, jotka näkyy edelleen, miltei 60 vuoden päästä, ja tulee ehkä viemään minut hautaan.

Eli jos lapsesi on allerginen kissalle, kissa saa mennä. Eikä kannata ottaa mitään eläintä, sillä muutkin voi aiheuttaa oireet, mitä pienempi sen pahempi. Ei marsua, hamsteria, ei lintuja, ei kaloja ei liskoja.