Miljardien säästöt maataloustuissa
Maataloussektorin sääntelyä ja tukia uudistettiin Ruotsissa radikaalisti 1990-luvun alussa. Maan maataloussektorin toimintaa haluttiin tehostaa ja kilpailua lisätä. Ulkomaiseen kilpailuun kohdistuvat rajoitukset, kuten tuontitullit ja -kiintiöt, pidettiin ennallaan. Vientituista luovuttiin, tuottajajärjestöjen valtaa supistettiin ja puolivuosittain asetetut hintaohjeet lopetettiin.
Uudistukset pakottivat maataloussektorin tekemään rakenteellisia uudistuksia parantaakseen kilpailukykyä.
Ruotsi esimerkiksi tuottaa Suomea suuremman määrän maitoa, vaikka Suomessa on kaksi kertaa enemmän maitotiloja kuin Ruotsissa.
Hinta- ja tuotantotukiin tunnetusti liittyy riski, että tuet eivät jää tuottajille vaan siirtyvät tuotannontekijöiden omistajille, ja maatalouden osalla tämä tarkoittaa erityisesti peltojen omistajia.
Kuvaavaa on, että vaikka Suomessa on huonommat viljelyolosuhteet kuin Ruotsissa, peltomaan hinta on Suomessa korkeampi.
Kun muutama vuosi uudistusten jälkeen Ruotsi liittyi Euroopan unioniin, Ruotsin maataloussektori oli varsin kilpailukykyinen. Toimiala on pärjännyt siitä asti ilman erillisiä kansallisia tukia.
Suomi sen sijaan ei aloittanut maataloussektorin uudistamista ennen jäsenyyttä ja on käyttänyt jäsenyyden ensimmäiset 22 vuotta taistellakseen EU:sta lähtöisin olevia uudistuksia vastaan.
Suomi on käyttänyt paljon aikaa, rahaa ja vaivaa lobatakseen itselleen poikkeuksia, joiden turvin Suomi saa maksaa nykyisen verran kansallisia tukia maataloustuottajille. Jos sama määrä energiaa ja rahaa olisi käytetty toimialan rakenteelliseen uudistamiseen, suomalainen maatalous luultavasti pärjäisi ilman kansallisia tukia samaan tapaan kuin Ruotsissa.
Kilpailukykyisen maatalouden kehityksessä Suomi on jäänyt järkyttävästi Ruotsia jälkeen.
-Libera
Maataloussektorin sääntelyä ja tukia uudistettiin Ruotsissa radikaalisti 1990-luvun alussa. Maan maataloussektorin toimintaa haluttiin tehostaa ja kilpailua lisätä. Ulkomaiseen kilpailuun kohdistuvat rajoitukset, kuten tuontitullit ja -kiintiöt, pidettiin ennallaan. Vientituista luovuttiin, tuottajajärjestöjen valtaa supistettiin ja puolivuosittain asetetut hintaohjeet lopetettiin.
Uudistukset pakottivat maataloussektorin tekemään rakenteellisia uudistuksia parantaakseen kilpailukykyä.
Ruotsi esimerkiksi tuottaa Suomea suuremman määrän maitoa, vaikka Suomessa on kaksi kertaa enemmän maitotiloja kuin Ruotsissa.
Hinta- ja tuotantotukiin tunnetusti liittyy riski, että tuet eivät jää tuottajille vaan siirtyvät tuotannontekijöiden omistajille, ja maatalouden osalla tämä tarkoittaa erityisesti peltojen omistajia.
Kuvaavaa on, että vaikka Suomessa on huonommat viljelyolosuhteet kuin Ruotsissa, peltomaan hinta on Suomessa korkeampi.
Kun muutama vuosi uudistusten jälkeen Ruotsi liittyi Euroopan unioniin, Ruotsin maataloussektori oli varsin kilpailukykyinen. Toimiala on pärjännyt siitä asti ilman erillisiä kansallisia tukia.
Suomi sen sijaan ei aloittanut maataloussektorin uudistamista ennen jäsenyyttä ja on käyttänyt jäsenyyden ensimmäiset 22 vuotta taistellakseen EU:sta lähtöisin olevia uudistuksia vastaan.
Suomi on käyttänyt paljon aikaa, rahaa ja vaivaa lobatakseen itselleen poikkeuksia, joiden turvin Suomi saa maksaa nykyisen verran kansallisia tukia maataloustuottajille. Jos sama määrä energiaa ja rahaa olisi käytetty toimialan rakenteelliseen uudistamiseen, suomalainen maatalous luultavasti pärjäisi ilman kansallisia tukia samaan tapaan kuin Ruotsissa.
Kilpailukykyisen maatalouden kehityksessä Suomi on jäänyt järkyttävästi Ruotsia jälkeen.
-Libera
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähde taas tuo onneton LIbera...
Keksi jotain mikä perustuu totuuteen....eikä mitään tuulesta temmattua höpöhöpöä.
Pystytkö kiistämään asiaperustein?
Ruotsi esimerkiksi tuottaa Suomea suuremman määrän maitoa, vaikka Suomessa on kaksi kertaa enemmän maitotiloja kuin Ruotsissa.
Kuvaavaa on, että vaikka Suomessa on huonommat viljelyolosuhteet kuin Ruotsissa, peltomaan hinta on Suomessa korkeampi.
Kun muutama vuosi uudistusten jälkeen Ruotsi liittyi Euroopan unioniin, Ruotsin maataloussektori oli varsin kilpailukykyinen. Toimiala on pärjännyt siitä asti ilman erillisiä kansallisia tukia.
Kilpailukykyisen maatalouden kehityksessä Suomi on jäänyt järkyttävästi Ruotsia jälkeen.
Kuvaavaa on se että haluat vain väitellä.
Libera on paskalähde siinä kuin mvlehtikin. Kaada itsellesi vain!
...mitä jos opettelisit perustelemaan mielipiteitäsi?
Ja yhä vaan haluat väitellä....
Kuten sanottu, kaada itsellesi vaan!