"Henkilö A on lunastanut pesään kuuluvilla varoilla toisilta osakkailta heidän osuutensa kuolinpesän varoista, joten olemme sopineen lopullisesti tällä sopimuksella sopimusperusteisesti kuolinpesän jaosta eikä meillä kenelläkään ole mitään vaatimuksia toisia osakkaita kohtaan millään perusteella tässä asiassa, joten perinnönjako saavuttaa lainvoiman tämän jakokirjan allekirjoituksilla."
Siis mitä? On sovittu, että henkilö A saa pitää kuolinpesään kuuluvan asunnon ja pankkitileillä olevat varat, ja että hän maksaa muiden osuuden rahana. Tarkoittaako tämä nyt oikeasti sitä? Eikö henkilön A pitäisi lunastaa toisten osuuden pesän ulkopuolisilla varoilla (omilla rahoillaan)? Miksi siinä mainitaan, että lunastaa pesään kuuluvilla varoilla??
Siis mitä? On sovittu, että henkilö A saa pitää kuolinpesään kuuluvan asunnon ja pankkitileillä olevat varat, ja että hän maksaa muiden osuuden rahana. Tarkoittaako tämä nyt oikeasti sitä? Eikö henkilön A pitäisi lunastaa toisten osuuden pesän ulkopuolisilla varoilla (omilla rahoillaan)? Miksi siinä mainitaan, että lunastaa pesään kuuluvilla varoilla??
Vastaukset 13
Vanhimmat
Koko asiakirjahan näyttää olevan ihan pelletekstiä. Kannattaisi teettää juridiset dokumentit osaavalla kyseisen alaan erikoistuneella lakimiehellä. Ei millään pellellä ja tulla sitten jonnekin keskustelupalstalle kyselemään, että mitä joku pelleteksti tarkoittaa.
No, tämä henkilö on titteliltään varatuomari joka on tuon kirjoittanut. Mielestäni on todella epäselvästi kirjoitettu enkä ymmärrä, mitä tarkoittaa. Tämä valittu pesänjakajaksi.
Onko hän vero- ja perintöoikeuteen erikoistunut?
Vai joku aikoinaan ihan muissa hommissa ollut eläkeläisukkeli?
Vaihtakaa nyt äkkiä tekijää esim. pankin lakimieheen.
Siis tämä on määrätty pesänjakajaksi ja tehnyt luonnoksen perinnönjakosopimuksesta. Ei mulla ole mahdollisuutta vaatia tähän ketään muuta. Ei ole eläkkeellä, vaan toimii aktiivisesti ja tarjoaa lakipalveluita perintöasioihin liittyen.
Kertoisit lakimiehen nimen ja paikkakunnan, jotta muutkin 'osaisivat valita oikein'.
Siis....
Riittävätkö pesän varallisuus jakoon siten, että A saa asunnon ja muut osakkaat esim. rahat niin, että ulkopuolista rahaa ei tarvita? Silloinhan ei ole kyse mistään lunastuksesta vaan ihan normaalista jaosta. Jos taasen tarvitaan ulkopuolista rahaa (pesän pankkitileillä olevien rahojen lisäksi), niin...
Kerrohan lisää, mikä on tuo tilanne?
Voisiko olla kyseessä kirjoitusvirheet jakokirjan luonnoksessa?
Ei kai tuo nyt vielä lopullinen jakokirja ole?
Kyllä se on lunastus, kun perinnönjaossa päädytään lopputulokseen, jossa kaikki perilliset eivät saa osuuttaan kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Tällainen on ns. pesän sisäinen lunastus, jossa jäämistön ulkopuolista rahaa ei käytetä.
Tiedän monta perinnönjakotapausta, jossa perintö on jaettu niin, että joku saa esim. kiinteätä omaisuutta ja toiset perilliset rahaa tai osakkeita tms. JAKOKIRJOISSA ei lukenut mitään lunastuksista. Lueteltiin vain, mitä kukin sai. Osassa tapauksista oli virallisjakaja, osassa ei. Lunastuksista on puhuttu vain sellaisissa tapauksissa, jossa joku tai jotkut pesän osakkaat ovat lunastaneet ulkopuolisella rahalla toisilta pesään kuuluvaa omaisuutta esim. kiinteistön.
Se, mitä sinne jakokirjaan kirjoitetaan ei muuta lunastuksen luonnetta mihinkään.
Koska perintökaaren mukaan jokaiselle perilliselle kuuluu osuus kaikenlaisesta omaisuudesta eli jokaisella on esinekohtainen oikeus saada perintöä, kysymys on aina lunastuksesta, kun tästä periaatteesta poiketaan.
Esim. kuolinpesässä on auto ja asunto sekä rahaa pankkitilillä. Kaksi perillistä sopivat jakavansa jäämistön niin, että yksi saa asunnon ja toiselle tulee rahat ja auto. Tällöinkin asunnon saanut on LUNASTANUT asunnon pankkitilillä olevilla varoilla, joista hänelle kuuluisi joka tapauksessa puolet.
Lunastus sanaa voi käyttää, jos nyt on jostain syystä pakko, kun yksi suorittaa olemassa olevan velvoitteensa toiselle tai kun toisella on oikeus ostaa jokin ilman, että omistaja voi asiaan vaikuttaa.
Mutta normaalissa kuolinpesänjaossa se on harhaanjohtavaa ja tosiasiallisesti virheellistä. Jaossa yhteisomistajat vain jakavat jo omistamansa asiat keskenään, eikä kukaan lunasta mitään toisiltaan. Ulkopuolisten varojen käyttö voisi siis teoriassa olla lunastusta mutta yleensä ostaminen on kuvaavampaa.
Voi teoriassa olla noinkin, mutta perintöoikeudessa on vakiintuneesti käytetty lunastuskäsitettä kerrotulla tavalla. Tässä esimerkissä oli kysymys "vapaaehtoisesta" lunastuksesta erotukseksi sellaisesta lunastuksesta, joka tapahtuu esim. PK 3:5 nojalla.
Aina ei kuormitus perheissä ja suvuissakaan silleen ihan tasaisesti mene
-tavallisin meininki lie että akka ja lapset hakataan - ja uskontovouhkat vie loput
- joka viimeisenä hereillä --- kerää enimmät hylsyt ja luodit lattialtaa.....
kun kansa taistelee - elokuvienkin tapaan tuntemattomassa sotilaassakin
- ei juoponarkit ees kysele koskaan että tapahtuiko kaikki asiat ihan lakiensäätämisjärjestyksessä tms.
Taistelin lasteni puolesta heidän papan pesän osuuksista.
Leski eli lasteni mummi päätti että ostaa pesässä olevan talon ja rahoittaa kaupan pesän varoilla, hän siis ihan oikeasti luuli että pesän varat ovat hänen.
Iäkkäästä vanhuksesta ei ollut kyse vaan 62 v ihmisestä.
Myöskään ei voi puhua kouluttamattomasta henkilöstä kun tituleerasi itseään kirjanpitäjäksi joka hoitaa useiden ihmisten talousasioita.
Ap tapauksessa en tiedä oliko ajatus jakaa pesän varat niin että rahat toisille ja asunto yhdelle, kuitenkin niin että kaikki saavat jokseenkin yhtä arvokasta.
Virkajaossa on taasen tähdättävä siihen että kaikille kaikkea mutta vältettävä yhteisomistajuuksia.