Mutta valitettavasti voin omakohtaisesti todeta, että kouluaikoina koettu kiusaaminen seuraa mukana koko elämän. Siksi onkin erityisen tärkeää kertoa siitä kiusaamisesta jollekin, eikä alistua siihen. Mitä pidempään kiusaamista sietää, sitä "rikkinäisemmäksi" se ihmisen saa. Olematon itsetunto, sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, vaikea luottaa ihmisiin, varoo tietoisesti tai epätietoisesti jokaista sanaa minkä suustaan päästää jne. Lista on loputon - ulkoisesti normaali, sisältä ihmisraunio voisi kuvata hyvin lopputulosta.
Minulla alkaa olemaan ikää jo kolmekymmentä, mutta kaikki ihmissuhteet ovat kaatuneet omiin pelkoihin ja uskalluksen puutteeseen. Olen hankkinut itselleni koulutuksen ja työtäkin on tullut tehtyä, mutta koen ihmisten keskuudessa toimimisen äärimmäisen epämiellyttävänä. Ei osaa rentoutua vaan on jatkuvasti varuillaan, eläisin mielummin erakkona jossain korpimökissä kuin ihmisten keskuudessa jos se vaan olisi taloudellisesti mahdollista.
Aikuiset osaavat olla ihan yhtä pahoja kiusaajia kuin lapset/nuoretkin, tämän tulee huomaamaan opiskeluissa, armeijassa, työpaikoilla. Hakekaa siis apua jos olette tilanteessa missä teitä kiusataan, se on asia mikä minua itseäni eniten kaduttaa, en yksinkertaisesti uskaltanut kertoa kenellekään ja luulin että tämä on vain jotain mikä pitää sietää.
Joillakin ihmisillä on todella sairas suhtautuminen ja asenne kiusaamiseen, jonka mukaan kiusatuksi tuleminen on aina kiusatun omaa syytä, eikä siitä saa kantaa minkäänlaista kaunaa saati suuttua. Tälläiset ihmiset ovat yleensä itse niitä kiusaajia, muista kun tapasin joskus kauan koulujen päättymisen jälkeen erään kiusaajani hän tuli vain juttelemaan minulle asenteella kuin mitään ei olisi edes koskaan tapahtunut.
Minulla alkaa olemaan ikää jo kolmekymmentä, mutta kaikki ihmissuhteet ovat kaatuneet omiin pelkoihin ja uskalluksen puutteeseen. Olen hankkinut itselleni koulutuksen ja työtäkin on tullut tehtyä, mutta koen ihmisten keskuudessa toimimisen äärimmäisen epämiellyttävänä. Ei osaa rentoutua vaan on jatkuvasti varuillaan, eläisin mielummin erakkona jossain korpimökissä kuin ihmisten keskuudessa jos se vaan olisi taloudellisesti mahdollista.
Aikuiset osaavat olla ihan yhtä pahoja kiusaajia kuin lapset/nuoretkin, tämän tulee huomaamaan opiskeluissa, armeijassa, työpaikoilla. Hakekaa siis apua jos olette tilanteessa missä teitä kiusataan, se on asia mikä minua itseäni eniten kaduttaa, en yksinkertaisesti uskaltanut kertoa kenellekään ja luulin että tämä on vain jotain mikä pitää sietää.
Joillakin ihmisillä on todella sairas suhtautuminen ja asenne kiusaamiseen, jonka mukaan kiusatuksi tuleminen on aina kiusatun omaa syytä, eikä siitä saa kantaa minkäänlaista kaunaa saati suuttua. Tälläiset ihmiset ovat yleensä itse niitä kiusaajia, muista kun tapasin joskus kauan koulujen päättymisen jälkeen erään kiusaajani hän tuli vain juttelemaan minulle asenteella kuin mitään ei olisi edes koskaan tapahtunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei Rohkea!
Totta mitä kerrot meille. Itsekin olin kiusattu, mutta osa-aikaisesti - sekin voidaan näköjään yhtiöitää- ja vasta yläasteen lopulla aloin miettiä ettei tämä voi olla aina näin. Monta vuotta menin pelkotehtaaseen jossa ainoa asia millä oli merkitystä oli pääseminen kotiin. Ysillä tajusin että kaikki on illuusiota ja uhmasin pahinta kiusaajaa, jokin muuttui. Lopullisesti! Tuntui helvetin hyvältä. Päätin että vaikka kuolen itseäni puollustaessani. Se muutti kaiken.
Ei ihmisen tarvitse olla kiusajaa isompi, voimakkaampi, taitavampi. Riittää kun korottaa ääntä ja LUJAA! Uhrit ovat usein herkkiä ja älykkäitä, ja ajatukset selviytymiskeinoista sen mukaisia. Tähän voi ajatella meillä politiikkaa kun terroristi tulee Suomeen, puukotttaa ihmisiä kadulla ja äidin lastenrattaiden kanssa. Ei saa hyökätä, vastustaa, puollustautua. Hän varmisti teollaan pysymisen Suomessa ja tasaiset tulot puukolla. Kukaan valtaapitävä ei ole eikä tule vaatimaan karkoitusta. Suomalaisella on alistuminen sairaalloisesti opittuna.
Jos ja kun itsellä tulee olemaan lapsia niin opetan lyömään ja painimaan, opetan rakastamaan ja arvostamaan, opetan silti ennenkaikkea OIKEUTTA olla koskematon. Voin kertoa että pelkkä tunne ja tieto että puollustat itseäsi LOPPUUN ASTI on jo terve kokemus, vaikka saisit kuokkaan.
Jo "kolmekymmentä" :) Elämä edessä, rapaa roiskuu taaksepäin! Itsevarmuutta voi vahvistaa monella tavalla ja sinä voit tehdä siitä terästä! Posiitivista sellasta. Kuisaajat aina hakevat heikkoja merkkejä ympäriltä, ei se edes tarkoita heikkoa yksilöä vaan ehkä vain heikkoa tilannetta. Samalla tavalla kiusaajat katoaa pieruna saharaan kun osaa näyttää voimaa.