Olin reilu parikymppinen miehenalku, juuri armeijasta vapautunut kun minultä löytyi peukalonkynnestä juova josta lääkäri otti koepalan ja sen todettiin olevan kynsisieni. Ensinnäiseen lähes seitsemään vuoteen en tehnyt asialle mitään vaikka se sama ongelma levisi varpaankynsiin, kaikkiin niihin.
Vasta siellä 27 ikäisenä silloinen tyttöystäväni patisti minua hommaamaan hoitoa sieneen, ja käyttelinkin jotakin siveltäviä voiteita ilman mainittavaa menestystä. Yritin saada lääkäriltä suun kautta nautittavaa lääkitystäkin, mutta potilastiedoissani näkyvät alkoholismiini viitanneet jutut saivat lääkärit kieltäytymään niiden määräämisestä minulle. Maksani oli kuulemma liian kovilla juomiseni takia eikä kestäisi rankkaa hoitokuuria.
Reilun kolmekymppisenä minusta tuli isä ja lopetin juopottelun, siitä pari-kolme vuotta eteenpäin sain lääkärin määräämään minulle suun kautta otettavan lääkkeen. Hoito tehosi ja kaikki jäljet sienestä katosivat, mutta valitettavasti vuoden kuluttua olin lähes alkutilanteessa. Sormenkynsistä toki sain sienen pysyvästi pois, mutta varpaankynsissä se uusiutui. Jotain siveltäviä aineita käytin myöhemminkin, mutta niiden teho oli enemmän psykologinen.
Olen nyt viisissäkymmenissä ja tein kesän alussa ruokaremontin, siinä yhteydessä heitin pois viljat, sokerit, maitotuotteet, pastat, riisit ja perunat. Ihan täysikieltoon en sentään lähtenyt, mutta noiden käyttö on niin vähäistä että puhun niistä luopumisesta. Nyt huomaan että kynsisienen tilanne muuttuu paremmaksi, enää sitä ei näy kuin pottuvarpaissa mutta niissäkin lievempänä.
Olen alkanut miettimään olisiko ruokaremontilla tekoa asian kanssa. Jotain hakuja olen netistä tehnyt, ja löytänyt sieltä sellaisen mielenkiintoisen tiedon että diabetespotilailla esiintyisi tavallista enemmän kynsisientä. Pohdin sellaista asiaa, että ehkäpä kynsisieni ei olekaan varsinaisesti itsenäinen sairaus, vaan oire elimistön epätasapainotilasta. Lääketieteessähän tunnustetaan faktana se, että tietyt sairaudet näkyvät myös kynsien ulkonäöllisinä muutoksina.
Minä olen ollut aina kova käyttämään sokeria, maitotuotteita, nopeita hiilihydraatin lähteitä ja alkoholia. Nyt kaikkien noiden vähentäminen liki nollaan on saanut kynnet parempaan kondikseen. Onko tuo ihan sattumaa vai onko ruokavaliomuutos oikeastikin muuttanut jotenkin elimistön epätasapainotilaa tasapainoisemmaksi ja johtanut positiiviseen muutokseen.
Vasta siellä 27 ikäisenä silloinen tyttöystäväni patisti minua hommaamaan hoitoa sieneen, ja käyttelinkin jotakin siveltäviä voiteita ilman mainittavaa menestystä. Yritin saada lääkäriltä suun kautta nautittavaa lääkitystäkin, mutta potilastiedoissani näkyvät alkoholismiini viitanneet jutut saivat lääkärit kieltäytymään niiden määräämisestä minulle. Maksani oli kuulemma liian kovilla juomiseni takia eikä kestäisi rankkaa hoitokuuria.
Reilun kolmekymppisenä minusta tuli isä ja lopetin juopottelun, siitä pari-kolme vuotta eteenpäin sain lääkärin määräämään minulle suun kautta otettavan lääkkeen. Hoito tehosi ja kaikki jäljet sienestä katosivat, mutta valitettavasti vuoden kuluttua olin lähes alkutilanteessa. Sormenkynsistä toki sain sienen pysyvästi pois, mutta varpaankynsissä se uusiutui. Jotain siveltäviä aineita käytin myöhemminkin, mutta niiden teho oli enemmän psykologinen.
Olen nyt viisissäkymmenissä ja tein kesän alussa ruokaremontin, siinä yhteydessä heitin pois viljat, sokerit, maitotuotteet, pastat, riisit ja perunat. Ihan täysikieltoon en sentään lähtenyt, mutta noiden käyttö on niin vähäistä että puhun niistä luopumisesta. Nyt huomaan että kynsisienen tilanne muuttuu paremmaksi, enää sitä ei näy kuin pottuvarpaissa mutta niissäkin lievempänä.
Olen alkanut miettimään olisiko ruokaremontilla tekoa asian kanssa. Jotain hakuja olen netistä tehnyt, ja löytänyt sieltä sellaisen mielenkiintoisen tiedon että diabetespotilailla esiintyisi tavallista enemmän kynsisientä. Pohdin sellaista asiaa, että ehkäpä kynsisieni ei olekaan varsinaisesti itsenäinen sairaus, vaan oire elimistön epätasapainotilasta. Lääketieteessähän tunnustetaan faktana se, että tietyt sairaudet näkyvät myös kynsien ulkonäöllisinä muutoksina.
Minä olen ollut aina kova käyttämään sokeria, maitotuotteita, nopeita hiilihydraatin lähteitä ja alkoholia. Nyt kaikkien noiden vähentäminen liki nollaan on saanut kynnet parempaan kondikseen. Onko tuo ihan sattumaa vai onko ruokavaliomuutos oikeastikin muuttanut jotenkin elimistön epätasapainotilaa tasapainoisemmaksi ja johtanut positiiviseen muutokseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisään tuohon aloitukseen vielä sen, että lopetin myös tupakoinnin vajaa kaksi vuotta sitten, eli siltäkin osin elimistössäni ei pitäisi olla sinne kuulumattomia aineita. Kiinnostaisi tietää ihmisiltä kokemuksia siitä, että onko kynsisieni enemmän niiden ihmisten sairaus jotka pahoinpitelevät elimistöään muutoinkin kaikella epäterveellisellä.
Olen nyttemmin eronnut, mutta elin pitkässä avioliitossa eikä vaimooni tarttunut kynsisieneni vaikka nukuttiin samoissa vällyissä ja hän tykkäsi käyttää kotioloissa minun sukkiani ja sujautti myös jalkaansa kenkiäni jos piipahti postilaatikolla tai vei roskia. Myöskään lapsiini tautini ei tarttunut, vaikka nukuttiin ihan säännöllisesti perhepedissä lasten ollessa ppieniä.