Hmm... mulla on eräs ikävä ongelma... en kyllä tiedä kuuluuko tänne.. Mutta kumminkin. Olen nyt viestitellyt ja puhunut n. 2 kuukautta erään miehen kanssa ja välitän hänestä todella kovasti!! Ja hänkin minusta, joka päivä hän kertoo kuinka paljon minusta tykkää, välittää ja rakastaa ja kuinka ulkonäölläni ei ole hänelle merkitystä koska hänen mielestäni sisäinen kauneuteni on niin ihana ja hän on siihen rakastunut. hän sanoo myös joka päivä: rakastan sinua.
Minäkin kerron joka päivä kuinka paljon hänestä välitän. Meillä on tarkotuksena tavata pääsiäisen aikoihin.
Asiaan... Nyt minua valtaa kumminkin ihmeellinen tunne, pelkään jotenkin kauheasti, että tunteeni häntä kohtaan vain yhtäkkiä heikkenisivät ja loukkaisin ja jättäisin hänet surulliseksi. pelkään yli kaiken sitä, että satutan häntä tai tunteeni häntä kohtaan heikkenevät! En halua tuntea näin! Mutta en mahda sille mitään!
Mitä ihmettä tämä on? Nykyisin aina iltaisin itken tätä tunnetta!
Minäkin kerron joka päivä kuinka paljon hänestä välitän. Meillä on tarkotuksena tavata pääsiäisen aikoihin.
Asiaan... Nyt minua valtaa kumminkin ihmeellinen tunne, pelkään jotenkin kauheasti, että tunteeni häntä kohtaan vain yhtäkkiä heikkenisivät ja loukkaisin ja jättäisin hänet surulliseksi. pelkään yli kaiken sitä, että satutan häntä tai tunteeni häntä kohtaan heikkenevät! En halua tuntea näin! Mutta en mahda sille mitään!
Mitä ihmettä tämä on? Nykyisin aina iltaisin itken tätä tunnetta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Asiaan... Nyt minua valtaa kumminkin ihmeellinen tunne, pelkään jotenkin kauheasti, että tunteeni häntä kohtaan vain yhtäkkiä heikkenisivät ja loukkaisin ja jättäisin hänet surulliseksi. pelkään yli kaiken sitä, että satutan häntä tai tunteeni häntä kohtaan heikkenevät! En halua tuntea näin! Mutta en mahda sille mitään!"
Se on rakkautta se... Mut joutavia sä pelkäät, ei rakkaus heti helposti mihinkään haihdu, ei todellakaan.
-Faith
niin, toivottavasti. kun en ole edes nähnyt häntä vielä. Joskus mulle tulee myös huono omatunto kun hän puhuu minulle kaikkea miten hän rakastaa mua. ennen näin ei ollut! Enkä mä kyllä kenenkään muunkaan perään haikaile!
Jotenkin sekin pelottaa kun hänet näen, että jos en rakastakkaan häntä, vaan välitän, niin en pysty hänen kanssaan olemaan luonnollisesti kun tiedän että hän rakastaa minua.
tämä tunne ahdistaa... vielä, kun hän puhuu, että ei mua koskaan halua jättää, en minäkään haluaisi, mutta pelkään että sitten yhtäkkiä en pystykkään hänen kanssaan olemaan tms. Tätä on vähän vaikea selittää, että tää kuulostaisi ymmärrettävältä.. :/