Hinnat seuraa palkkatasoa ja talouskasvua. Talous on lähtenyt kasvamaan odotettua nopeammin. Korkotasot ei kuitenkaan ole nousussa oikeastaan mihinkään. EKP:n mukaan 3 kuukauden euribor olisi -0,1 prosenttia vuonna 2019.
Korkojen matalan tason taustalla on lähivuosien vaisu kuluttajahintojen nousu. Inflaatio-osotukset on alhaalla ja vuonna 2019 vieläkin vain 1,5 prosenttia. Näköpiirissä ei siis ole oikeastaan minkäänlaista korkojen nousua.
Etenkin suurimmissa kaupungeissa voi olla kovaa hintapainetta, ellei uusia asuntoja synny kuin sieniä sateella.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/2bMsbsr3
Korkojen matalan tason taustalla on lähivuosien vaisu kuluttajahintojen nousu. Inflaatio-osotukset on alhaalla ja vuonna 2019 vieläkin vain 1,5 prosenttia. Näköpiirissä ei siis ole oikeastaan minkäänlaista korkojen nousua.
Etenkin suurimmissa kaupungeissa voi olla kovaa hintapainetta, ellei uusia asuntoja synny kuin sieniä sateella.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/2bMsbsr3
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä velallisen kulta-aika on seurausta siitä, että Suomi ja muu Eurooppa kulkevat hieman eri rytmeissä talouden suhteen. Hyvä yhtälö velalliselle, kun tulot nousevat ja velat lyhentävät itseään. :)
Kaikki puhuu samaan suuntaan. Olisi ollut tyhmä päätös elellä vuokralla.
Kyllä taas vuokrakehveileitä ottaa pannuun. Kohta on taas luvassa romahduskirjoitksia, kun hinnat on yhdellä kvartaalilla inflaatio vähentäen laskenut 0,1 prossaa.
Asuntojen hinnat eivät pelkästään noudata palkka- ja talouskasvua. Niillä on toki myös suuri merkitys varsinkin kysyntään, koska kasvu ja hyvät ajat houkutavat ihmisiä uskaltautumaan taas kaupoille. Nyt lähes 10 vuoden taantuman aikana hinnat eivät kuitenkaan juurikaan laskeneet, mitä olisi voinnut kuvitella, paitsi taantuvilla alueilla.
Suurin hintoja nostava tekijä on suuri kysyntä alueille, jossa myytävistä kohteista on niukkuutta. Väki pakkautuu ja kaupungistuu. Suomi on vielä vaikkapa muita Pohjoismaita kovasti jäljessä kaupungistumisessa. Nykyinen hallitus, Keskusta etunenässä, harjoittaa vielä tätä 'aluepolitiikkaa', 'pidetään koko Suomi asuttuna' (lue : kaupunkilaisten rahoilla). Kehitys vie kuitenkin vääjäämättä kasvukeskusten suuntaan, nyt vain jarrutetaan keinotekoisesti ja todella kalliisti tätä.
Panostusta pitäisi suunnata sinne missä kysyntää on. Luoda hyvat edellytykset kaavoitukselle ja luoda oikeata kilpailua rakentajien kesken sekä tukea yksityisiä rakennushankkeita. Myös todellista sosiaalista asuntotuotantoa( ei riisto SATO ym. ) tulisi rajusti lisätä ja tukea pienipalkkaisia ITSE maksavia vuokralaisia. Lopputuloksena olisi raju tarjonnan lisäys ja sitä kautta kohtuullisemmat asumiskulut.
Kaikenlaiset säätelyt, vuokrakatot, asumistukijärjestelmä nykymuodossaan ja asumisoikeusjärjestelmä (Suomen malli) ovat vanhaa maailmaa ja nakertavat omalta osaltaan pienen ihmisen kukkaroa ja aiheuttavat ns Tukholman tautia, joka tulee jatkossa nostamaan asumiskulut ja asuntojen hinnat pilviin kasvukeskuksissa. Pieni ihminen tulee maksaa kovaa vuokraa ja asunnot menevät sijoitajille, puliveivareille ja muille keinottelijoille, joilla on rahaa takataskussa toimia markkinoilla.
Hinnat nousevat ja paljon, etenkin kaupunkien omakotitaloissa. Esimerkiksi Tanskassa kaupungissa oleva vanhakin omakotitalo ihan tavallisena peruskuntoisena 1990-luvulla tehtynä omakotitalona eikä millään erityisellä alueella kaupungissa maksaa jopa n. 1.000.000 euroa euroiksi siis Tanskan kruunut muutettuna. Tästä oli juttua Hypon julkaisussa Uusi Suomi -lehdessä.
Yleinen käsitys on, että pientä nousua pukkaa.