Valkoinen riekko

yksilesken

En mielelläni tätä muistele, mutta nyt johkaantui mieleeni. Vietin sinkkuelämää, riitannuttuani silloisesta miesystävästäni. Lähdin yksin reissuun pohjoiseen. Monien mutkien kautta päädyin porukoitten kanssa keskelle erämaamökkejä. Siellä oli iso ihana tupa ja mahtava fiilis. Eräs mies kiinnostui minusta ja minä hänestä. Mies oli aviossa, sormus sormessa. Ei auttanut sovinnaisuussäännöt. Kävelimme jonnekin etäämmälle ja löysimme matalan majan ja toisemme. Olin vesiselvä, enkä silti välittänyt hittojakaan, , että mies oli perheellinen, toisen aviomies. Olin hurmaantunut ja liekeissä. En edes tiennyt, että niinkin voi tuntea lähes tuntemattoman miehen kanssa.
Kun lähdin pohjoisesta, katumus iski ja häpeä. Velloin pitkään siinä tunnevyöryssä, ennenkuin aloin unohtaa.
Katselin yhtenä päivänä kaunista savesta tehtyä riekkolintukoristetta ja mies sekä se matala maja palautuivat elävästi mieleeni.

168

1506

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "Voi sun peekeleen taateli junanlauta
      sanoi Jesse ja kirosi tässä ei rukous auta.

      Vaikka mitä me tehtäs niin ihmisen uskot
      menee sekaisin niin tulee ne eri per...heistä.

      Annetaas olla hunkki ja katsellaan päältä
      onhan homma isäni päästä ei anneta sille pätkääkään säältä."
      -
      https://www.youtube.com/watch?v=nNbZJ-IgAEg

      H.

    • Koolla-väliä

      Oliko yhtä hyvin varusteltu kuin naapurisi koiramies? Kiilsivätkö työkalut kynttilän valossa?

      • Koolla
        Ei ollut kynttilää, vain tähdet tuikkivat kirkkaina talviyössä.


      • Koolla-väliä
        yksilesken kirjoitti:

        Koolla
        Ei ollut kynttilää, vain tähdet tuikkivat kirkkaina talviyössä.

        Tukin uitolla Lemmenjoessa? Vai tikun?
        Kokoko jäi epäselväksi?
        Ei sitten tullut lasta eikä p.....kaan.
        Jos olisit aviottoman poijan saanut, niin nimeksi olisi sopinut Tähtivalo.
        (Ilmari Kiannon ensimmäisen avioliiton neljäs lapsi on nimeltään Otso Tähtivalo)


      • Koolla-väliä kirjoitti:

        Tukin uitolla Lemmenjoessa? Vai tikun?
        Kokoko jäi epäselväksi?
        Ei sitten tullut lasta eikä p.....kaan.
        Jos olisit aviottoman poijan saanut, niin nimeksi olisi sopinut Tähtivalo.
        (Ilmari Kiannon ensimmäisen avioliiton neljäs lapsi on nimeltään Otso Tähtivalo)

        Tyttö olisi voinut olla Lumi Aura, kuten eräässä leffassa.
        Kuolinilmoituksille ei kai pitäisi nauraa, mutta viime sunnuntain lehdessä ollut Oiva Elo Hiiri meni yli kynnyksen.


      • Koolla-väliä kirjoitti:

        Tukin uitolla Lemmenjoessa? Vai tikun?
        Kokoko jäi epäselväksi?
        Ei sitten tullut lasta eikä p.....kaan.
        Jos olisit aviottoman poijan saanut, niin nimeksi olisi sopinut Tähtivalo.
        (Ilmari Kiannon ensimmäisen avioliiton neljäs lapsi on nimeltään Otso Tähtivalo)

        Koolla
        Olin silloin 42-vee. Kaikki järki piti olla tallella. Mutta se katosi johonkin erämaan taikaan ja lumoon. Ei se koko mitään merkitse. Maaginen alkukantainen voima ja intohimo. Kaikki katoaa ympäriltä. Sekin tosiasia, että oli 10 astetta pakkasta. En ole koskaan halunnut lapsia ja sen tiedän, miten niitä ei tehdä.


      • Ancelina kirjoitti:

        Tyttö olisi voinut olla Lumi Aura, kuten eräässä leffassa.
        Kuolinilmoituksille ei kai pitäisi nauraa, mutta viime sunnuntain lehdessä ollut Oiva Elo Hiiri meni yli kynnyksen.

        Ance
        En ymmärrä ollenkaan, että edes puhutaan lapsenteosta. En kuuna kullanvalkeana ikimaailmassa ole halunnut, enkä ikinä katunut, etten ole tehnyt yhtään lasta. Ei ole minun juttuni.


      • Koolla-väliä
        yksilesken kirjoitti:

        Koolla
        Olin silloin 42-vee. Kaikki järki piti olla tallella. Mutta se katosi johonkin erämaan taikaan ja lumoon. Ei se koko mitään merkitse. Maaginen alkukantainen voima ja intohimo. Kaikki katoaa ympäriltä. Sekin tosiasia, että oli 10 astetta pakkasta. En ole koskaan halunnut lapsia ja sen tiedän, miten niitä ei tehdä.

        Vaan sitä, et tiedä, mistä jäät paitsi, kun sinulla ei ole omaa lasta.


      • yksilesken kirjoitti:

        Ance
        En ymmärrä ollenkaan, että edes puhutaan lapsenteosta. En kuuna kullanvalkeana ikimaailmassa ole halunnut, enkä ikinä katunut, etten ole tehnyt yhtään lasta. Ei ole minun juttuni.

        Olet kuin nuorin sisareni (49v), hänkään ei koskaan ole edes harkinnut lasten hankintaa.


      • Koolla-väliä kirjoitti:

        Vaan sitä, et tiedä, mistä jäät paitsi, kun sinulla ei ole omaa lasta.

        Koolla
        Lapsellinen ei tiedä, mitä jää paitsi vapaudesta.


      • Ancelina kirjoitti:

        Olet kuin nuorin sisareni (49v), hänkään ei koskaan ole edes harkinnut lasten hankintaa.

        Ancel
        Sama täällä. Olin onnellinen, kun toisella aviomiehelläni oli lapset jo tehty ja hän oli jo isoisä kun tapasimme.
        Ehkäpä muuten emme olisi yhdessä olleetkaan ,jos hän olisi minua alkanut painostamaan lasten tekoon.


      • lisääjalisää
        Ancelina kirjoitti:

        Olet kuin nuorin sisareni (49v), hänkään ei koskaan ole edes harkinnut lasten hankintaa.

        Järkiporukkaa!


    • Heikunkeikku

      Lähdit sitten Talvella yksin porukoitten kanssa tallustelemaan hankia pitkin erämaamökeille:)
      Kirkas tähtitaivas tuikiskeli, kun te kaksi kahlasitte paksussa lumihangessa.
      Onneksi se matala maja löytyi sieltä erämaasta.

      • Heikun
        Ei ihan niin. Kirjoitin mutkat suoraksi. Lähdettiin bussilla n. 20 hengen ryhmän kanssa yöpymään mökeille. Siellä oli iso talo, jonka keittiössä porukalla tehtiin ruokaa ja tupa jossa syötiin ja oleskeltiin. Talossa oli myös nukkumapaikkoja. Tämä mies pyysi minua illalla ulos "lenkille". Olimme siis tavanneet siellä bussissa. Ja pari kertaa ennen ihan sivumennen eräissä muodollisuuksissa. "Löysimme""sen majan lumessa käveltyämme. Eikä tunnetilani yhtään jäähtynyt. Eikä miehelläkään. Se oli vähän niinkuin tarkoitus, siis niinkuin kylmä suihku tai tässä tapauksessa pakkanen. Analysoimme jopa sitä tilannetta, mutta vain hetken. Loppu on historiaa.


      • yksilesken kirjoitti:

        Heikun
        Ei ihan niin. Kirjoitin mutkat suoraksi. Lähdettiin bussilla n. 20 hengen ryhmän kanssa yöpymään mökeille. Siellä oli iso talo, jonka keittiössä porukalla tehtiin ruokaa ja tupa jossa syötiin ja oleskeltiin. Talossa oli myös nukkumapaikkoja. Tämä mies pyysi minua illalla ulos "lenkille". Olimme siis tavanneet siellä bussissa. Ja pari kertaa ennen ihan sivumennen eräissä muodollisuuksissa. "Löysimme""sen majan lumessa käveltyämme. Eikä tunnetilani yhtään jäähtynyt. Eikä miehelläkään. Se oli vähän niinkuin tarkoitus, siis niinkuin kylmä suihku tai tässä tapauksessa pakkanen. Analysoimme jopa sitä tilannetta, mutta vain hetken. Loppu on historiaa.

        """Lähdin yksin reissuun pohjoiseen."""
        Lapin kaamoksessa lumihangessa ...?

        Kun noita aikoja laskeskelee ikääsi vasten, niin se silloinen miesystäväsihän on täytynyt olla se elämäsi rakkaus ja tuleva kainuulainen aviomiehesi (jota olet niin syvästi nyt surrut), jota petit. Vai ettette vain olleet silloin jo käyneet vihilläkin.
        20 vuotta olitte naimisissa. Nyt olet 63 ja kuinkas monta vuotta miehesi kuolemasta nyt onkaan? Kolmeko?

        Juttusi on yhtä hauska kuin se tarinasi siitä asuntovaunumiehestä, joka veti sinut hiuksistasi asuntovaunuunsa ... Sen jutun kyllä sitten myöhemmin peruit.


      • Tellukka kirjoitti:

        """Lähdin yksin reissuun pohjoiseen."""
        Lapin kaamoksessa lumihangessa ...?

        Kun noita aikoja laskeskelee ikääsi vasten, niin se silloinen miesystäväsihän on täytynyt olla se elämäsi rakkaus ja tuleva kainuulainen aviomiehesi (jota olet niin syvästi nyt surrut), jota petit. Vai ettette vain olleet silloin jo käyneet vihilläkin.
        20 vuotta olitte naimisissa. Nyt olet 63 ja kuinkas monta vuotta miehesi kuolemasta nyt onkaan? Kolmeko?

        Juttusi on yhtä hauska kuin se tarinasi siitä asuntovaunumiehestä, joka veti sinut hiuksistasi asuntovaunuunsa ... Sen jutun kyllä sitten myöhemmin peruit.

        Tell
        En ole kirjoittanut, että menin Lappiin. Pohjoinen alkaa länsisuomalaisen mielestä jo paljon alempaa.
        Erämaa intohimotarina tapahtui vuonna 1996. Silloinen miesystäväni, tuleva aviomieheni, palasi takaisin exänsä luokse. Ja taas takaisin minun luokseni. Hirveätä säätöä kainuun miehellä. Tein siitä silläkertaa lopun ja hyppäsin pohjoisen junaan. Eli tavallaan lähdin sutta pakoon ja tuli karhu vastaan.
        Vietin siis sinkkuelämää 1996. Kunnes jälleen miesystäväni kirjoitti vanhanakaisesti kirjeen, sanoi, että exä on historiaa. Hän on itsekin väsynyt omaan sooloiluunsa.
        Palasimme yhteen, lähdimme aikuiskoulutukseen metsurikouluun ja siellä oikeastaan hitsauduimme yhteen. Menimme vihille 23.06.2004. Täytin 27.06. 50 vuotta. Mieheni kuoli 29.09.2013.
        Muuten, sitä asuntovaunujuttua en ole perunut, koska noin kuvaannollisesti se on totta. Tapahtui v. 2016


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        En ole kirjoittanut, että menin Lappiin. Pohjoinen alkaa länsisuomalaisen mielestä jo paljon alempaa.
        Erämaa intohimotarina tapahtui vuonna 1996. Silloinen miesystäväni, tuleva aviomieheni, palasi takaisin exänsä luokse. Ja taas takaisin minun luokseni. Hirveätä säätöä kainuun miehellä. Tein siitä silläkertaa lopun ja hyppäsin pohjoisen junaan. Eli tavallaan lähdin sutta pakoon ja tuli karhu vastaan.
        Vietin siis sinkkuelämää 1996. Kunnes jälleen miesystäväni kirjoitti vanhanakaisesti kirjeen, sanoi, että exä on historiaa. Hän on itsekin väsynyt omaan sooloiluunsa.
        Palasimme yhteen, lähdimme aikuiskoulutukseen metsurikouluun ja siellä oikeastaan hitsauduimme yhteen. Menimme vihille 23.06.2004. Täytin 27.06. 50 vuotta. Mieheni kuoli 29.09.2013.
        Muuten, sitä asuntovaunujuttua en ole perunut, koska noin kuvaannollisesti se on totta. Tapahtui v. 2016

        Ei se sinun aviomiehesi sitten elämäsi rakkaus ollutkaan, sillä et sinä olisi teidän välikatkon takia heti mennyt vieraaseen syliin lohtua etsimään, jos olisit oikeasti häntä rakastanut.

        Pelkkää ajanvietettä paremman puutteessa sekin aviomiehesi oli, kun et ketään toista löytänyt muuta kuin jo naimisissa olevia miehiä.


      • Tellukka kirjoitti:

        Ei se sinun aviomiehesi sitten elämäsi rakkaus ollutkaan, sillä et sinä olisi teidän välikatkon takia heti mennyt vieraaseen syliin lohtua etsimään, jos olisit oikeasti häntä rakastanut.

        Pelkkää ajanvietettä paremman puutteessa sekin aviomiehesi oli, kun et ketään toista löytänyt muuta kuin jo naimisissa olevia miehiä.

        Tell
        Mielenkiintoista on se, että tuomitset minut, etkä sitä miestä, joka oli avioliitossa ja teki aviorikoksen.
        Mies kaipasi intohimoa, jota kotona ei ilmeisesti enää ollut Hänellä oli kotona pullantuoksuinen, virkkaava, kutova, neulova, säilövä, hyvä ja varmaan rakaskin puoliso. Mutta, mies oli yksin liikkeellä, ilman vaimoaan ja koko tarina perustui kahden aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon. Ei rakkauteen, ei tyhjiin lupauksiin, ei puhelinnumeroiden vaihteluun, ei mihinkään arkiseen tylsyyteen.
        Oli vain se yksi ilta,tähtikirkas taivas, luminen metsä ja matala maja.


      • moraalitonta
        yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mielenkiintoista on se, että tuomitset minut, etkä sitä miestä, joka oli avioliitossa ja teki aviorikoksen.
        Mies kaipasi intohimoa, jota kotona ei ilmeisesti enää ollut Hänellä oli kotona pullantuoksuinen, virkkaava, kutova, neulova, säilövä, hyvä ja varmaan rakaskin puoliso. Mutta, mies oli yksin liikkeellä, ilman vaimoaan ja koko tarina perustui kahden aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon. Ei rakkauteen, ei tyhjiin lupauksiin, ei puhelinnumeroiden vaihteluun, ei mihinkään arkiseen tylsyyteen.
        Oli vain se yksi ilta,tähtikirkas taivas, luminen metsä ja matala maja.

        Ällöttävää. Himoon perustui. Yksilesken meni majaan. Terästetty Regina Nyyrikki tarina. Ne oli siistejä. Ei tuollaisia rääsyisiä limaisia syntisiä.


      • moraalitonta kirjoitti:

        Ällöttävää. Himoon perustui. Yksilesken meni majaan. Terästetty Regina Nyyrikki tarina. Ne oli siistejä. Ei tuollaisia rääsyisiä limaisia syntisiä.

        moraa
        Öklöttävän moraalitonta. syntistä ja viettelevää. Niin väärin.


      • moraalitonta
        yksilesken kirjoitti:

        moraa
        Öklöttävän moraalitonta. syntistä ja viettelevää. Niin väärin.

        Sinä kerrot tuollaisia ällötyksiä, kun et paremmasta tiedä.


      • moraalitonta kirjoitti:

        Sinä kerrot tuollaisia ällötyksiä, kun et paremmasta tiedä.

        moraa
        Kerron sen, mikä minusta tuntui ja tuntuu vieläkin sykähdyttävältä. Voit kaikessa rauhassa moralisoida, jos saat siitä jotain kiksejä.


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mielenkiintoista on se, että tuomitset minut, etkä sitä miestä, joka oli avioliitossa ja teki aviorikoksen.
        Mies kaipasi intohimoa, jota kotona ei ilmeisesti enää ollut Hänellä oli kotona pullantuoksuinen, virkkaava, kutova, neulova, säilövä, hyvä ja varmaan rakaskin puoliso. Mutta, mies oli yksin liikkeellä, ilman vaimoaan ja koko tarina perustui kahden aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon. Ei rakkauteen, ei tyhjiin lupauksiin, ei puhelinnumeroiden vaihteluun, ei mihinkään arkiseen tylsyyteen.
        Oli vain se yksi ilta,tähtikirkas taivas, luminen metsä ja matala maja.

        Enhän minä ketään tuominnut.

        Totesin vain, että ei silloin teillä ole ollut oikeaa tosi rakkautta kummallakaan teidän omia kumppaneitanne kohtaan. Jos olisi ollut, niin teille ei kummallekaan olisi ollu muita kuin hän ja vain hän. Silloin teitä olisi ällönyt ajatuskin seksistä jonkun vieraan kanssa.


      • Tellukka kirjoitti:

        Enhän minä ketään tuominnut.

        Totesin vain, että ei silloin teillä ole ollut oikeaa tosi rakkautta kummallakaan teidän omia kumppaneitanne kohtaan. Jos olisi ollut, niin teille ei kummallekaan olisi ollu muita kuin hän ja vain hän. Silloin teitä olisi ällönyt ajatuskin seksistä jonkun vieraan kanssa.

        Tell
        Mitä sinä tiedät rakkaudesta, tai luulet tietäväsi?
        Oletko joku rakkauden ammattilainen tällä saralla.
        Kokoajan kyttäämässä, onko muisteloni totta vai tarua.
        Miksi minä tänne paskaa jauhaisin.
        Riittää kun yhdestä päästä tulee.
        Epäilet vuosilukuja, niinkuin en itse tietäisi, mitä milloinkin on tapahtunut.
        Ja minulle on oikeasti tapahtunut mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
        Olet kateellinen ja ilkeämielinen. Uskomaton ja katkera tyyppi.
        Itsellesi ei tapahdu mitään ja siksi olet minun ja muidenkin kurkussa jatkuvasti.
        Olet rakkaudennälkäinen, seksin puutteesa elävä veetuilija.
        Hanki oma elämä.


      • näin.soon
        yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mitä sinä tiedät rakkaudesta, tai luulet tietäväsi?
        Oletko joku rakkauden ammattilainen tällä saralla.
        Kokoajan kyttäämässä, onko muisteloni totta vai tarua.
        Miksi minä tänne paskaa jauhaisin.
        Riittää kun yhdestä päästä tulee.
        Epäilet vuosilukuja, niinkuin en itse tietäisi, mitä milloinkin on tapahtunut.
        Ja minulle on oikeasti tapahtunut mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
        Olet kateellinen ja ilkeämielinen. Uskomaton ja katkera tyyppi.
        Itsellesi ei tapahdu mitään ja siksi olet minun ja muidenkin kurkussa jatkuvasti.
        Olet rakkaudennälkäinen, seksin puutteesa elävä veetuilija.
        Hanki oma elämä.

        Mainiota. Se oli aika tyhjentävästi sanottu.


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mitä sinä tiedät rakkaudesta, tai luulet tietäväsi?
        Oletko joku rakkauden ammattilainen tällä saralla.
        Kokoajan kyttäämässä, onko muisteloni totta vai tarua.
        Miksi minä tänne paskaa jauhaisin.
        Riittää kun yhdestä päästä tulee.
        Epäilet vuosilukuja, niinkuin en itse tietäisi, mitä milloinkin on tapahtunut.
        Ja minulle on oikeasti tapahtunut mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
        Olet kateellinen ja ilkeämielinen. Uskomaton ja katkera tyyppi.
        Itsellesi ei tapahdu mitään ja siksi olet minun ja muidenkin kurkussa jatkuvasti.
        Olet rakkaudennälkäinen, seksin puutteesa elävä veetuilija.
        Hanki oma elämä.

        Enkös jo kertonut mitä siitä tiedän.

        Jos väittää rakastavansa yhtä ja tuntee himoa toisiin, niin silloin se rakkaudeksi väittäminen on pelkkää itsepetosta.
        Silloin se on vain sellaista, että on sen "mukamas rakastamansa" kanssa vain siksi, että kuvittelee toisen rakastavan häntä. Pelkkää kaveruutta, eikä rakkautta. Pelkkää sellaista, että kunhan joku on, ei oikeastaan väliä kuka, kunhan hyväksyy sinut.


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mitä sinä tiedät rakkaudesta, tai luulet tietäväsi?
        Oletko joku rakkauden ammattilainen tällä saralla.
        Kokoajan kyttäämässä, onko muisteloni totta vai tarua.
        Miksi minä tänne paskaa jauhaisin.
        Riittää kun yhdestä päästä tulee.
        Epäilet vuosilukuja, niinkuin en itse tietäisi, mitä milloinkin on tapahtunut.
        Ja minulle on oikeasti tapahtunut mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
        Olet kateellinen ja ilkeämielinen. Uskomaton ja katkera tyyppi.
        Itsellesi ei tapahdu mitään ja siksi olet minun ja muidenkin kurkussa jatkuvasti.
        Olet rakkaudennälkäinen, seksin puutteesa elävä veetuilija.
        Hanki oma elämä.

        Kyllä minä sinun hyppysi ymmärrän. Olenhan elänyt itsekin ja himot ne on hiirelläkin.
        Tiedän myös mitä oikea rakkaus on. Sinulla se ehkä on vielä edessäpäin.


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mielenkiintoista on se, että tuomitset minut, etkä sitä miestä, joka oli avioliitossa ja teki aviorikoksen.
        Mies kaipasi intohimoa, jota kotona ei ilmeisesti enää ollut Hänellä oli kotona pullantuoksuinen, virkkaava, kutova, neulova, säilövä, hyvä ja varmaan rakaskin puoliso. Mutta, mies oli yksin liikkeellä, ilman vaimoaan ja koko tarina perustui kahden aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon. Ei rakkauteen, ei tyhjiin lupauksiin, ei puhelinnumeroiden vaihteluun, ei mihinkään arkiseen tylsyyteen.
        Oli vain se yksi ilta,tähtikirkas taivas, luminen metsä ja matala maja.

        "aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon."
        Ei taateli. Aikuinen ihminen halutessaan kykenee säätelemään alkukantaiset himonsa. Päin vastoin rakkaudellehan ei mitään voi, se tulee lupaa kysymättä. Mutta silloinkin itää sen AIKUISEN ohjata toimia.


      • Tellukka kirjoitti:

        Enkös jo kertonut mitä siitä tiedän.

        Jos väittää rakastavansa yhtä ja tuntee himoa toisiin, niin silloin se rakkaudeksi väittäminen on pelkkää itsepetosta.
        Silloin se on vain sellaista, että on sen "mukamas rakastamansa" kanssa vain siksi, että kuvittelee toisen rakastavan häntä. Pelkkää kaveruutta, eikä rakkautta. Pelkkää sellaista, että kunhan joku on, ei oikeastaan väliä kuka, kunhan hyväksyy sinut.

        Viisas analyysi, samaa mieltä. Jos rakastaa oikeasti, ei petä.


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Mitä sinä tiedät rakkaudesta, tai luulet tietäväsi?
        Oletko joku rakkauden ammattilainen tällä saralla.
        Kokoajan kyttäämässä, onko muisteloni totta vai tarua.
        Miksi minä tänne paskaa jauhaisin.
        Riittää kun yhdestä päästä tulee.
        Epäilet vuosilukuja, niinkuin en itse tietäisi, mitä milloinkin on tapahtunut.
        Ja minulle on oikeasti tapahtunut mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
        Olet kateellinen ja ilkeämielinen. Uskomaton ja katkera tyyppi.
        Itsellesi ei tapahdu mitään ja siksi olet minun ja muidenkin kurkussa jatkuvasti.
        Olet rakkaudennälkäinen, seksin puutteesa elävä veetuilija.
        Hanki oma elämä.

        Kateellinen ja ilkeämieleinen? Siitäkö että reissullanne ukkomies katosi sinun olevan potentiaalinen pimpinantaja ja myös toteutti himonsa. Sitten kirkkain silmin vaimon eteen. Eikö sinua yhtään hävetä, etkö ajatellut vaimoaan, perhettään, mahdollisia seuraamuksia?


      • siilenämää kirjoitti:

        "aikuisen ihmisen alkukantaiseen himoon."
        Ei taateli. Aikuinen ihminen halutessaan kykenee säätelemään alkukantaiset himonsa. Päin vastoin rakkaudellehan ei mitään voi, se tulee lupaa kysymättä. Mutta silloinkin itää sen AIKUISEN ohjata toimia.

        siile
        itää sen AIKUISEN. Mitä helkattia tämä nyt sitten on?


      • siilenämää kirjoitti:

        Viisas analyysi, samaa mieltä. Jos rakastaa oikeasti, ei petä.

        siile
        Ketä minä petin erämaamajassa?


      • istu.ja.pala
        siilenämää kirjoitti:

        Kateellinen ja ilkeämieleinen? Siitäkö että reissullanne ukkomies katosi sinun olevan potentiaalinen pimpinantaja ja myös toteutti himonsa. Sitten kirkkain silmin vaimon eteen. Eikö sinua yhtään hävetä, etkö ajatellut vaimoaan, perhettään, mahdollisia seuraamuksia?

        Mitä tekopyhyyttä! Yksileskenhän ei ollut naimisissa. Kyllä se sen ukkomiehen syy oli jos jotakuta on syyttäminen. Kyllä se ukkorahjus olisi löytänyt jonkun toisen kohteen jos tielle ei olisi yksilesken osunut.
        Lappihan on kuuluisa just siitä, että sinne menevät niin äijäpahat kui akankutaleet naimahan. Se on rykimäaika ainainen siellä.


      • siilenämää kirjoitti:

        Kateellinen ja ilkeämieleinen? Siitäkö että reissullanne ukkomies katosi sinun olevan potentiaalinen pimpinantaja ja myös toteutti himonsa. Sitten kirkkain silmin vaimon eteen. Eikö sinua yhtään hävetä, etkö ajatellut vaimoaan, perhettään, mahdollisia seuraamuksia?

        siile
        ukkomies katosi . Mihin?


      • Tellukka kirjoitti:

        Enkös jo kertonut mitä siitä tiedän.

        Jos väittää rakastavansa yhtä ja tuntee himoa toisiin, niin silloin se rakkaudeksi väittäminen on pelkkää itsepetosta.
        Silloin se on vain sellaista, että on sen "mukamas rakastamansa" kanssa vain siksi, että kuvittelee toisen rakastavan häntä. Pelkkää kaveruutta, eikä rakkautta. Pelkkää sellaista, että kunhan joku on, ei oikeastaan väliä kuka, kunhan hyväksyy sinut.

        Tell
        Että mitä?


      • Tellukka kirjoitti:

        Kyllä minä sinun hyppysi ymmärrän. Olenhan elänyt itsekin ja himot ne on hiirelläkin.
        Tiedän myös mitä oikea rakkaus on. Sinulla se ehkä on vielä edessäpäin.

        Tell
        Tiedän tasan tarkkaan mitä rakkaus on. Kun avasin Leijonaviinapullojen korkit ja kaadoin ne viemäristä alas, opettelin ensimmäiseksi rakastamaan. itseäni.
        Kuuden vuoden harjoittelun ja sitkeän treenamiseen jälkeen, hyväksyn ja rakastan itseäni.
        Muuta en tältä elämältä enää voi odottaa. Enkä tarvitsekaan.
        Pystyn nyt aidosti välittämään läheisistäni ja auttamaan heitä tarpeen vaatiessa omalla panoksellan


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        itää sen AIKUISEN. Mitä helkattia tämä nyt sitten on?

        NO en mie enää muista mutta jospa tarkoitin aikuisen ihmisen toimien itävän :).


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Ketä minä petin erämaamajassa?

        En minä tiiä, en minä siellä ollu. Mutta toisaalta kertomasi perusteella sitä ukkomiehen vaimoa yhdessä sen nilkin kanssa.


      • istu.ja.pala kirjoitti:

        Mitä tekopyhyyttä! Yksileskenhän ei ollut naimisissa. Kyllä se sen ukkomiehen syy oli jos jotakuta on syyttäminen. Kyllä se ukkorahjus olisi löytänyt jonkun toisen kohteen jos tielle ei olisi yksilesken osunut.
        Lappihan on kuuluisa just siitä, että sinne menevät niin äijäpahat kui akankutaleet naimahan. Se on rykimäaika ainainen siellä.

        Ootko sitä mieltä että on ihan oikein käydä naikasemassa ukkomiehen kanssa jossain. KUKAAN itseään kunnioittava nainen ei tee niin.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        ukkomies katosi . Mihin?

        No luultavasi sinun värkeille haisevana oman akan hoiviin.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Ketä minä petin erämaamajassa?

        Itseäsi sinä petit siellä erämaamajassa.

        Olit tavannut jo elämäsi miehen, jota luulit rakastavasi (ainakin palstalla sellaista houraillut, että heti ensi silmäyksellä rakastuit häneen ja tunsit hänen olevan se oikea sinulle), mutta heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdatessa unohdit hänet ja hyökkäsit kiimassasi toteuttamaan himojasi ihan vieraan miehen kanssa.
        Että semmonen "rakkaus".


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Tiedän tasan tarkkaan mitä rakkaus on. Kun avasin Leijonaviinapullojen korkit ja kaadoin ne viemäristä alas, opettelin ensimmäiseksi rakastamaan. itseäni.
        Kuuden vuoden harjoittelun ja sitkeän treenamiseen jälkeen, hyväksyn ja rakastan itseäni.
        Muuta en tältä elämältä enää voi odottaa. Enkä tarvitsekaan.
        Pystyn nyt aidosti välittämään läheisistäni ja auttamaan heitä tarpeen vaatiessa omalla panoksellan

        Tuotahan minä tässä olen yrittänyt sinulle änkyttää, että et tiedä mitä rakkaus toiseen ihmiseen on. Osaat vain rakastaa itseäsi ja himojasi.
        Avioliittosi ja "rakkautesi" mieheen, josta sittemmin tuli aviomiehesi oli pelkkä hologrammi.


      • siilenämää kirjoitti:

        NO en mie enää muista mutta jospa tarkoitin aikuisen ihmisen toimien itävän :).

        siile
        Onko lähimuisti jo mennyt?


      • siilenämää kirjoitti:

        En minä tiiä, en minä siellä ollu. Mutta toisaalta kertomasi perusteella sitä ukkomiehen vaimoa yhdessä sen nilkin kanssa.

        siile
        Eikö olisi ollut ihana olla kärpäsenä katossa?


      • siilenämää kirjoitti:

        Ootko sitä mieltä että on ihan oikein käydä naikasemassa ukkomiehen kanssa jossain. KUKAAN itseään kunnioittava nainen ei tee niin.

        siile
        Naikasemassa?


      • siilenämää kirjoitti:

        Viisas analyysi, samaa mieltä. Jos rakastaa oikeasti, ei petä.

        Eikä silloin ole mitään vaikeuksiakaan olla pettämättä.
        Silmiä ei vain ole kenellekään muulle kuin hänelle, jota rakastaa.
        Jos alkaa tuntea himoa johonkin toiseen, niin silloin se rakastamiseksi sanominen on vain kuviteltua ja itsepetosta, pelkkää sananhelinää.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Onko lähimuisti jo mennyt?

        Joo, tiesikkö että nyt on muistiviikkoa ja onko jopa Alzheimer-päivä.


      • siilenämää kirjoitti:

        No luultavasi sinun värkeille haisevana oman akan hoiviin.

        siile
        Savusauna, normisauna, avanto, kylpylä. Älä unohda näitä.


      • Tellukka kirjoitti:

        Eikä silloin ole mitään vaikeuksiakaan olla pettämättä.
        Silmiä ei vain ole kenellekään muulle kuin hänelle, jota rakastaa.
        Jos alkaa tuntea himoa johonkin toiseen, niin silloin se rakastamiseksi sanominen on vain kuviteltua ja itsepetosta, pelkkää sananhelinää.

        Totta tuo. Ei tule edes mieleen tuollaiset ukkomiestä vonkaavat naikkoset.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Savusauna, normisauna, avanto, kylpylä. Älä unohda näitä.

        Vieraan naisen haju on yllättävän sitkeässä.


      • istu.ja.pala kirjoitti:

        Mitä tekopyhyyttä! Yksileskenhän ei ollut naimisissa. Kyllä se sen ukkomiehen syy oli jos jotakuta on syyttäminen. Kyllä se ukkorahjus olisi löytänyt jonkun toisen kohteen jos tielle ei olisi yksilesken osunut.
        Lappihan on kuuluisa just siitä, että sinne menevät niin äijäpahat kui akankutaleet naimahan. Se on rykimäaika ainainen siellä.

        istu.
        Tämä minun tarinani ei tapahtunut Lapissa. En ole koskaan edes käynyt siellä.
        Kirjoitinhan, että menin junalla. Minua oltiin asemalla vastassa aikaisin aamulla ja tämä samainen mies oli hakija. Näin hänet silloin siis ekakerran.
        Hän vei minut aamukahville huoltsikalle.
        Ei hän missääntapauksessa ollut mikään ukonrahjus.
        Sympaattinen, karhumainen mies.


      • PitääSaadaYks
        siilenämää kirjoitti:

        Ootko sitä mieltä että on ihan oikein käydä naikasemassa ukkomiehen kanssa jossain. KUKAAN itseään kunnioittava nainen ei tee niin.

        Poikkeus vahvistaa säännön. Pitäähän joka asiaan vuosien vieriessä saada se yksi poikkeus - jos oikeasti elää ja tahtoo.


      • istu.ja.pala
        siilenämää kirjoitti:

        Ootko sitä mieltä että on ihan oikein käydä naikasemassa ukkomiehen kanssa jossain. KUKAAN itseään kunnioittava nainen ei tee niin.

        Hah, ei ole minulta pois jos joku naikasee on sitten ukkomiehen kanssa. Huvittaa nuo naista kohtaa kohdistuneet hyökkäykset. Mies parka on himojensa vallassa eikä pysty hillitsemään itseään. Jonnekin pussit tyhjennettävä :)
        Voi miten olette miesten alamaisia.


      • istu.ja.pala kirjoitti:

        Hah, ei ole minulta pois jos joku naikasee on sitten ukkomiehen kanssa. Huvittaa nuo naista kohtaa kohdistuneet hyökkäykset. Mies parka on himojensa vallassa eikä pysty hillitsemään itseään. Jonnekin pussit tyhjennettävä :)
        Voi miten olette miesten alamaisia.

        No eihän olekaan keltään pois täällä muta kun kerta aiheesta oikein aloitus tehty niin kai aloittaja toivoo (itsensä naiseksi esittävä) että siitä keskusteltaisiin, kuten yleensäkin kaikki aloituksensa.


      • istu.ja.pala kirjoitti:

        Hah, ei ole minulta pois jos joku naikasee on sitten ukkomiehen kanssa. Huvittaa nuo naista kohtaa kohdistuneet hyökkäykset. Mies parka on himojensa vallassa eikä pysty hillitsemään itseään. Jonnekin pussit tyhjennettävä :)
        Voi miten olette miesten alamaisia.

        istu.
        Miesparka lähtee kotoaan työmatkalle kolmenpäivän reissuun. Miksi kassit olivat täynnä? Eikö se vaimo siellä kotosalla hääräile mitään ukkoraasun kanssa. Vainko livenä lotkottaa hetekalla? Voi zsiesus


      • istu.ja.pala
        yksilesken kirjoitti:

        istu.
        Miesparka lähtee kotoaan työmatkalle kolmenpäivän reissuun. Miksi kassit olivat täynnä? Eikö se vaimo siellä kotosalla hääräile mitään ukkoraasun kanssa. Vainko livenä lotkottaa hetekalla? Voi zsiesus

        Vaimo on letittänyt kinttunsa ristiin. Jäänyt pullapitkovaihe päälle. Hiiva se muhii siellä kinttujen välissä, kun ukko on käynyt vieraissa.
        Että sellainen pullantuoksu.


    • lacucaracha

      Olipa juttu tosi tai ei, aika hienosti kirjoitettu! Muistoja muodostuu, kuten iskelmässä muinoin sanottiin. Ei tästä niin kauan ole, kun tuollaisisa seikkailuista nimenomaan naisen ei passannut puhua, jotta ei luokiteltaisi .... Hormoonit meitä vievät ja sille ei mahda mitään erkkikään. Jos ei mitään uskalla eikä ota riskejä, mitäpä musiteltavaa sitten olisikaan. Tyhjästä on paha nyhjästä. Mukavaa, että joku kirjoittaa jostakin kivasta ja inhimillisestä asiasta eikä aina näitä haukkumisjuttuja. Kiitos!

      • pulla-paistui-myöhään

        Minustakin "yksilesken" kertoma oli kiva, sillä omatkin muistot siinä heräsivät taas elämään.
        "Hormoonit meitä vievät ja sille ei mahda mitään"

        Näin olen itsekkin kokenut eri tilanteissa ja lähtenyt myös Lappiin, tosin en noin romanttiselle tapaamiselle siellä päätynyt, kunhan vain kiukuspäissäni lähdin, koska mieheni jätti minut maalle "lepäämään", muka ja minä päätin, että täällä "hornantuutissa" Itä-Suomessa en lepäile ainakaan. Lapsenikin jätin äitini hoivaan!;)

        Tosi hupaisa matka oli minulla, kun otin eka bussivuoron lähimmälle juna-asemalle ja se juna kiersikin Riihimäen kautta ja asuimme silloin Espoossa. Sinnikkäästi jatkoin matkaani, vaikka en saanut edes makuuvaunua, joten oli siinä köröttämistä. Kamala kokemus oli hotellini, koska en uskaltanut ulos menneä, koska siellä oli "P o r o j a " laumoittaan, mutta niin olen hirviäkin pelännyt lapsuuskotini maisemissa ja alakoululaisena kiipesin puuhun pakoon, kun 7 hirveä oli tiellä. Onneksi olen sieltä puusta päässyt pois.

        Aviossa tai ei, mitä välii, eikös nykyisin niin ajatellakin? Jotenkin minä säälin, tai en oikeesti, noita "menin avioon, sain lapsia, koskaan en ole pettänyt miestäni, saati viinaa ryypännyt" tyyppejä.


      • Pöhjoutavaa
        pulla-paistui-myöhään kirjoitti:

        Minustakin "yksilesken" kertoma oli kiva, sillä omatkin muistot siinä heräsivät taas elämään.
        "Hormoonit meitä vievät ja sille ei mahda mitään"

        Näin olen itsekkin kokenut eri tilanteissa ja lähtenyt myös Lappiin, tosin en noin romanttiselle tapaamiselle siellä päätynyt, kunhan vain kiukuspäissäni lähdin, koska mieheni jätti minut maalle "lepäämään", muka ja minä päätin, että täällä "hornantuutissa" Itä-Suomessa en lepäile ainakaan. Lapsenikin jätin äitini hoivaan!;)

        Tosi hupaisa matka oli minulla, kun otin eka bussivuoron lähimmälle juna-asemalle ja se juna kiersikin Riihimäen kautta ja asuimme silloin Espoossa. Sinnikkäästi jatkoin matkaani, vaikka en saanut edes makuuvaunua, joten oli siinä köröttämistä. Kamala kokemus oli hotellini, koska en uskaltanut ulos menneä, koska siellä oli "P o r o j a " laumoittaan, mutta niin olen hirviäkin pelännyt lapsuuskotini maisemissa ja alakoululaisena kiipesin puuhun pakoon, kun 7 hirveä oli tiellä. Onneksi olen sieltä puusta päässyt pois.

        Aviossa tai ei, mitä välii, eikös nykyisin niin ajatellakin? Jotenkin minä säälin, tai en oikeesti, noita "menin avioon, sain lapsia, koskaan en ole pettänyt miestäni, saati viinaa ryypännyt" tyyppejä.

        Jaa, että oikein säälit :D

        Mie en oo pettäny miestäni, en ryypänny viinaa, menin avioon ja sain lapsia.
        On olemassa rakkautta, hyveitä ja jaksamista kovassa paikassa.
        Enemmän se antaa itselle, että pysyy selkärankaisena. Itsekkyyttä tavallaan siis on.
        Jaksaa rauhassa odottaa, että edellinen suhde tai avioero on selvä. Son kahden kauppa. Kolmansia pyöriä ei.

        Lapsettomuus. Itsetuntemusta oppii, kun saa lapsia. Raskauden aika. Lapsen kanssa eläminen hänen aikuistumiseen ja siitä etiäpäin. Löytää heikkoutensa. Saa pohjakosketuksia. Oppii rajansa. Nainen kypsyy äitiyden myötä. Nainen jää raakileeksi, jos ei ole kokenut ensi tietoa raskaudestaan, sikiönsä potkuja aamuvarhain vuoteessa herätessään tai kauppareissulla, niin kovaa, että takki heiluu. Keskustelu sujuu kuin itsestään monilapsisen perheen vanhempien kanssa.
        Lapsettomien kanssa parhaiten voi keskustella yhteisistä harrastuksista, jos niitä on.

        Mutta että puhua tai kirjoittaa tuollaisia lapsellisia seksisekoiluja varattujen kanssa. Himot ei vie minnekään, jos ei anna viedä. Kun tottuu elämään uskollisesti, niin ei voi olla uskoton. Se tulee stoppi itsestään. Ei voi edes unissaan.
        Tommosia aloittajan lapsellisia kertomuksia ei jaksa kypsä, perheellinen. On fiksumpaa ajateltavaa.


      • Pöhjoutavaa kirjoitti:

        Jaa, että oikein säälit :D

        Mie en oo pettäny miestäni, en ryypänny viinaa, menin avioon ja sain lapsia.
        On olemassa rakkautta, hyveitä ja jaksamista kovassa paikassa.
        Enemmän se antaa itselle, että pysyy selkärankaisena. Itsekkyyttä tavallaan siis on.
        Jaksaa rauhassa odottaa, että edellinen suhde tai avioero on selvä. Son kahden kauppa. Kolmansia pyöriä ei.

        Lapsettomuus. Itsetuntemusta oppii, kun saa lapsia. Raskauden aika. Lapsen kanssa eläminen hänen aikuistumiseen ja siitä etiäpäin. Löytää heikkoutensa. Saa pohjakosketuksia. Oppii rajansa. Nainen kypsyy äitiyden myötä. Nainen jää raakileeksi, jos ei ole kokenut ensi tietoa raskaudestaan, sikiönsä potkuja aamuvarhain vuoteessa herätessään tai kauppareissulla, niin kovaa, että takki heiluu. Keskustelu sujuu kuin itsestään monilapsisen perheen vanhempien kanssa.
        Lapsettomien kanssa parhaiten voi keskustella yhteisistä harrastuksista, jos niitä on.

        Mutta että puhua tai kirjoittaa tuollaisia lapsellisia seksisekoiluja varattujen kanssa. Himot ei vie minnekään, jos ei anna viedä. Kun tottuu elämään uskollisesti, niin ei voi olla uskoton. Se tulee stoppi itsestään. Ei voi edes unissaan.
        Tommosia aloittajan lapsellisia kertomuksia ei jaksa kypsä, perheellinen. On fiksumpaa ajateltavaa.

        Pöjjau
        Kysyhän joltain kuusikymppiseltä tuttavantuttava
        mieheltä, onko hänellä koskaan ollut avioliiton ulkopuolista sutinaa. Jos hän vastaa että ei, melko todennäköisesti valehtelee.
        Olen aikoinani istunut kapakoissa liiankin paljon, ja innokkaampia iskijöitä olivat ukkomiehet.. Olet löytänyt aarteen, jos puolisosi on ollut uskollinen.


      • Pöhjoutavaa kirjoitti:

        Jaa, että oikein säälit :D

        Mie en oo pettäny miestäni, en ryypänny viinaa, menin avioon ja sain lapsia.
        On olemassa rakkautta, hyveitä ja jaksamista kovassa paikassa.
        Enemmän se antaa itselle, että pysyy selkärankaisena. Itsekkyyttä tavallaan siis on.
        Jaksaa rauhassa odottaa, että edellinen suhde tai avioero on selvä. Son kahden kauppa. Kolmansia pyöriä ei.

        Lapsettomuus. Itsetuntemusta oppii, kun saa lapsia. Raskauden aika. Lapsen kanssa eläminen hänen aikuistumiseen ja siitä etiäpäin. Löytää heikkoutensa. Saa pohjakosketuksia. Oppii rajansa. Nainen kypsyy äitiyden myötä. Nainen jää raakileeksi, jos ei ole kokenut ensi tietoa raskaudestaan, sikiönsä potkuja aamuvarhain vuoteessa herätessään tai kauppareissulla, niin kovaa, että takki heiluu. Keskustelu sujuu kuin itsestään monilapsisen perheen vanhempien kanssa.
        Lapsettomien kanssa parhaiten voi keskustella yhteisistä harrastuksista, jos niitä on.

        Mutta että puhua tai kirjoittaa tuollaisia lapsellisia seksisekoiluja varattujen kanssa. Himot ei vie minnekään, jos ei anna viedä. Kun tottuu elämään uskollisesti, niin ei voi olla uskoton. Se tulee stoppi itsestään. Ei voi edes unissaan.
        Tommosia aloittajan lapsellisia kertomuksia ei jaksa kypsä, perheellinen. On fiksumpaa ajateltavaa.

        Jos jollakin on onnellinen avioliitto ei sen pitäisi tehdä tuomitsevaksi niitä kohtaan joille ei samaa onnea ole suotu.
        Avioliittoja ja parisuhteita on yhtä monta kuin on pareja, ei ole kahta samanlaista kohtaloa.
        Vaikka nukkuu parivuoteessa puolison kanssa voi olla paljon yksinäisempi kuin sinkkuna elävä.
        Olen vankasti sitä mieltä että hyvässä onnellisessa suhteessa elävä ei kaipaa seikkailuja liiton ulkopuolelta.


      • yksilesken kirjoitti:

        Pöjjau
        Kysyhän joltain kuusikymppiseltä tuttavantuttava
        mieheltä, onko hänellä koskaan ollut avioliiton ulkopuolista sutinaa. Jos hän vastaa että ei, melko todennäköisesti valehtelee.
        Olen aikoinani istunut kapakoissa liiankin paljon, ja innokkaampia iskijöitä olivat ukkomiehet.. Olet löytänyt aarteen, jos puolisosi on ollut uskollinen.

        On niitä paljon sellaisiakin miehiä, jotka todella rakastavat vaimoaan.
        Heitä vain ei näy siellä kapakoissa yrittämässä iskeä kapakkahuoraa.


      • Pöhjoutavaa kirjoitti:

        Jaa, että oikein säälit :D

        Mie en oo pettäny miestäni, en ryypänny viinaa, menin avioon ja sain lapsia.
        On olemassa rakkautta, hyveitä ja jaksamista kovassa paikassa.
        Enemmän se antaa itselle, että pysyy selkärankaisena. Itsekkyyttä tavallaan siis on.
        Jaksaa rauhassa odottaa, että edellinen suhde tai avioero on selvä. Son kahden kauppa. Kolmansia pyöriä ei.

        Lapsettomuus. Itsetuntemusta oppii, kun saa lapsia. Raskauden aika. Lapsen kanssa eläminen hänen aikuistumiseen ja siitä etiäpäin. Löytää heikkoutensa. Saa pohjakosketuksia. Oppii rajansa. Nainen kypsyy äitiyden myötä. Nainen jää raakileeksi, jos ei ole kokenut ensi tietoa raskaudestaan, sikiönsä potkuja aamuvarhain vuoteessa herätessään tai kauppareissulla, niin kovaa, että takki heiluu. Keskustelu sujuu kuin itsestään monilapsisen perheen vanhempien kanssa.
        Lapsettomien kanssa parhaiten voi keskustella yhteisistä harrastuksista, jos niitä on.

        Mutta että puhua tai kirjoittaa tuollaisia lapsellisia seksisekoiluja varattujen kanssa. Himot ei vie minnekään, jos ei anna viedä. Kun tottuu elämään uskollisesti, niin ei voi olla uskoton. Se tulee stoppi itsestään. Ei voi edes unissaan.
        Tommosia aloittajan lapsellisia kertomuksia ei jaksa kypsä, perheellinen. On fiksumpaa ajateltavaa.

        Juuri näin. Aikunen hillitsee himonsa. Mutta jos on niin munanpuutteessa että jo bussissa bongaa mahdollisen kikkelinantajan, on jäänyt jotenkin lapsen tasolle. Sama kenen jatkeena se uloke on kunhan on. Sinkut on erikseen.


      • yksilesken kirjoitti:

        Pöjjau
        Kysyhän joltain kuusikymppiseltä tuttavantuttava
        mieheltä, onko hänellä koskaan ollut avioliiton ulkopuolista sutinaa. Jos hän vastaa että ei, melko todennäköisesti valehtelee.
        Olen aikoinani istunut kapakoissa liiankin paljon, ja innokkaampia iskijöitä olivat ukkomiehet.. Olet löytänyt aarteen, jos puolisosi on ollut uskollinen.

        No kapakasta et kunnollista ukomiestä löydäkkän, siellä istuvat vain onnettomat reppanat, joille vaimo on silittänyt paidan ja prässännyt housut, juottanut ja syöttänyt kuten muutkin lapsensa.


      • Tellukka kirjoitti:

        On niitä paljon sellaisiakin miehiä, jotka todella rakastavat vaimoaan.
        Heitä vain ei näy siellä kapakoissa yrittämässä iskeä kapakkahuoraa.

        Sitähän mä sanoin. Sinkku ei kapakasta kunnollista löydä


      • Tellukka kirjoitti:

        On niitä paljon sellaisiakin miehiä, jotka todella rakastavat vaimoaan.
        Heitä vain ei näy siellä kapakoissa yrittämässä iskeä kapakkahuoraa.

        Tell
        Ilmankos en ole nähnyt vilaustakaan näistä vihtoreista.


      • siilenämää kirjoitti:

        Juuri näin. Aikunen hillitsee himonsa. Mutta jos on niin munanpuutteessa että jo bussissa bongaa mahdollisen kikkelinantajan, on jäänyt jotenkin lapsen tasolle. Sama kenen jatkeena se uloke on kunhan on. Sinkut on erikseen.

        siile
        Jos luit kirjoitukseni muutkin kohdat kuin sen kliimaksin, niin tapasinhan tämän miehen jo ennen bussireissua.
        Emme me porukka tuntemattomia keskenämme olleet, kun lähdimme erämaamökille.
        Meillä oli kolmen päivät ruoat ja juomat mukana isolle porukalle.
        Pääpaikassa olivat savusauna ja normisauna lämmitettyjä ja tuvassa takassa leimusi tuli.
        Kävimme sieltä vielä kylpylässä, uimassa, saunomassa ja syömässä.
        Meitä sinkkuja oli vähemmistö. Muut olivat avioliitossa ja heillä oli ukot ja akat kotimiehinä.
        Voinen kertoa, että aviovaimot eivät olleet yhtään sen säädyllisempiä kuin minäkään.
        Viina maistui ja kylpylässä taipuivat tangon tahtiin ja vähän muuhunkin.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Jos luit kirjoitukseni muutkin kohdat kuin sen kliimaksin, niin tapasinhan tämän miehen jo ennen bussireissua.
        Emme me porukka tuntemattomia keskenämme olleet, kun lähdimme erämaamökille.
        Meillä oli kolmen päivät ruoat ja juomat mukana isolle porukalle.
        Pääpaikassa olivat savusauna ja normisauna lämmitettyjä ja tuvassa takassa leimusi tuli.
        Kävimme sieltä vielä kylpylässä, uimassa, saunomassa ja syömässä.
        Meitä sinkkuja oli vähemmistö. Muut olivat avioliitossa ja heillä oli ukot ja akat kotimiehinä.
        Voinen kertoa, että aviovaimot eivät olleet yhtään sen säädyllisempiä kuin minäkään.
        Viina maistui ja kylpylässä taipuivat tangon tahtiin ja vähän muuhunkin.

        Turha selitellä. Sinä nait toisen miestä sillä reissula ja piste. Ettäs kehtasitkin.


      • siilenämää kirjoitti:

        Turha selitellä. Sinä nait toisen miestä sillä reissula ja piste. Ettäs kehtasitkin.

        siile
        Olikohan mies sinun ukkosi kun oli niin puutteessa?


      • yksilesken kirjoitti:

        Tell
        Ilmankos en ole nähnyt vilaustakaan näistä vihtoreista.

        Niin just.
        Sinä näit siellä kapakoissa vain miehen kuvatuksia, rääpäleitä.
        Mutta saivathan he sinut tuntemaan itsesi intohimoiseksi, haluttavaksi ja viekoittelevaksi naiseksi isolla N:llä, joka pystyy lyömään laudalta kaikkien miesten pullantuoksuiset vaimot.
        Voi mitä harhaa!
        Kuvittelit sitten kaikkien miesten maailmassa olevan just sellaisia. Oikeitakin miehiä on olemassa (harvassa tosin).


      • siilenämää kirjoitti:

        No kapakasta et kunnollista ukomiestä löydäkkän, siellä istuvat vain onnettomat reppanat, joille vaimo on silittänyt paidan ja prässännyt housut, juottanut ja syöttänyt kuten muutkin lapsensa.

        siile
        Olen kanssasi täysin samaa mieltä.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Olikohan mies sinun ukkosi kun oli niin puutteessa?

        En kommentoi :D.


      • yksilesken kirjoitti:

        siile
        Olikohan mies sinun ukkosi kun oli niin puutteessa?

        Minun exäni se olisi voinut olla hyvinkin.
        Kuusamossapäin pyöri noihin aikoihin.
        Hän piti sormusta läpi elämänsä vaikka ei ollut naimisissakaan, koska oli tullut siihen tulokseen, että naiset ovat kiinnostuneempia naimisissa olevista miehistä kuin poikamiehistä.


      • Poikkeustapausko
        siilenämää kirjoitti:

        Sitähän mä sanoin. Sinkku ei kapakasta kunnollista löydä

        Minkä kapakasta löydät, se kohta kapakkaan palaa ja sen pituinen se. Poikkeukset vahvistavat säännön!


      • Tellukka kirjoitti:

        Minun exäni se olisi voinut olla hyvinkin.
        Kuusamossapäin pyöri noihin aikoihin.
        Hän piti sormusta läpi elämänsä vaikka ei ollut naimisissakaan, koska oli tullut siihen tulokseen, että naiset ovat kiinnostuneempia naimisissa olevista miehistä kuin poikamiehistä.

        Tell
        Sinun exäsi, joka ei ollut koskaan naimisissa? Sormus sormessa. Jospa hän olikin minun kuutamosonaattini. Kuusamokin liippaa läheltä.


    • likööriä.en.juo

      Parahin yksilesken,
      Älä suotta poista muistoistasi noin kaunista hetkeä. Elämä on ainutkertainen ja et varmaan satuttanut ketään muuta. Ainoa joka siitä kärsi olet sinä itse, soimaamalla itseäsi.

      Tämän aloituksesi myötä unimaailmassa olin palstatapaamisessa. Olimme kaikki anonyymejä. Viime tingassa päätin lähteä mukaan. Kysyin joltain otammeko omat juomat mukaan, vastaus oli ettei tarvitse, paikan päältä voi ostaa. Saihan sieltä, viinipullo maksoi 500 €. En ostanut. Tapaaminen oli vanhassa ok-talossa. Epäilen, että emännöijä oli Paloma, hoikka, pitkätukkainen pieni nainen. Kävimme paikallisessa pubissa. Ostin nakki-nimisen oluen, olisin ostanut tummaa olutta, mutta se oli kuulemma liian vahvaa kesähelteellä.
      Meidät oli laitettu nukkumaan 2 miestä ja 2 naista huoneisiin. Jouduin hunkszin, jonkun nuoremman miehen ja erään naisen kanssa samaan. Hunksz meni nukkumaan, nainen ja nuorempi mies uppoutuivat keskustelemaan. Minä lähdin hissillä alas.Tapasin palstanaisen jolla oli iso pullo keltaista likööriä.
      Palattuani huoneeseen, hunksz istui pöydän äärellä aivan juovuksissa.
      En tunnistanut kuin emännän ja hunkszin. Mistähän johtuu.
      Heräsin pissahätään.

      • Oliko se viini minun omasta kellaristani? Mikä bisnes!
        *
        Tunnistit meidät kun me jämpsäläisinä emme halua piiloutua minkään naamion taa tai antaa jonkun kissan tai kukkapuskan edustaa meitä profiilikuvissamme. Tällä pärställä olen pärjännyt jo melkein 70 vuotta, alkaa nyt sitä vielä vanhoilla päivillään häpeämään? Onhan meitä muitakin jotka ajattelevat samoin.
        ***
        Ei se liköörinainen sattumalta ollut ykslesken matkalla takaisin omaan huoneeseensa riekkoilemasta ja se pullo ollut munalikööriä?
        ***
        Hunkszille vähemmän viinaa seuraavassa unessa niin se jaksaa laittaa lisää youtubeja.
        ***
        Tervetuloa uudelleen!


      • likööriä.en.juo
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Oliko se viini minun omasta kellaristani? Mikä bisnes!
        *
        Tunnistit meidät kun me jämpsäläisinä emme halua piiloutua minkään naamion taa tai antaa jonkun kissan tai kukkapuskan edustaa meitä profiilikuvissamme. Tällä pärställä olen pärjännyt jo melkein 70 vuotta, alkaa nyt sitä vielä vanhoilla päivillään häpeämään? Onhan meitä muitakin jotka ajattelevat samoin.
        ***
        Ei se liköörinainen sattumalta ollut ykslesken matkalla takaisin omaan huoneeseensa riekkoilemasta ja se pullo ollut munalikööriä?
        ***
        Hunkszille vähemmän viinaa seuraavassa unessa niin se jaksaa laittaa lisää youtubeja.
        ***
        Tervetuloa uudelleen!

        Luulen, että viini oli sinun vuosikertaviiniä kellarin uumenista.
        Likööripullo oli siis yksilesken, hmm... pullo oli vajaa ja neliskanttinen. Ehkä hän oli hunkszin kanssa vajuuttanut sitä muiden ollessa pubissa ;) Ties miten lämpimissä tunnelmissa.

        Ehkä ensikerralla keräämme kolehdin ja ostamme ainakin yhden pullollisen viiniä kimppaan :)

        Kaikenlaisia kuvia sitä uneen tulee. Saapi nähdä mitä ensi yö tuo muassaan.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Oliko se viini minun omasta kellaristani? Mikä bisnes!
        *
        Tunnistit meidät kun me jämpsäläisinä emme halua piiloutua minkään naamion taa tai antaa jonkun kissan tai kukkapuskan edustaa meitä profiilikuvissamme. Tällä pärställä olen pärjännyt jo melkein 70 vuotta, alkaa nyt sitä vielä vanhoilla päivillään häpeämään? Onhan meitä muitakin jotka ajattelevat samoin.
        ***
        Ei se liköörinainen sattumalta ollut ykslesken matkalla takaisin omaan huoneeseensa riekkoilemasta ja se pullo ollut munalikööriä?
        ***
        Hunkszille vähemmän viinaa seuraavassa unessa niin se jaksaa laittaa lisää youtubeja.
        ***
        Tervetuloa uudelleen!

        Voi Paloma, taas onnistuit tökkäämään meitä ja heitä, joilla ei juuri tällä hetkellä oma pärstä profiilissa loista.
        Se kun ei ole pakollista, kuten ei rekisteröityminenkään.
        Kyllä meissäkin on ihan kunnollisia ja rehtejä ihmisiä, ei se liene mikään jämpsäläisten etuoikeus.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Oliko se viini minun omasta kellaristani? Mikä bisnes!
        *
        Tunnistit meidät kun me jämpsäläisinä emme halua piiloutua minkään naamion taa tai antaa jonkun kissan tai kukkapuskan edustaa meitä profiilikuvissamme. Tällä pärställä olen pärjännyt jo melkein 70 vuotta, alkaa nyt sitä vielä vanhoilla päivillään häpeämään? Onhan meitä muitakin jotka ajattelevat samoin.
        ***
        Ei se liköörinainen sattumalta ollut ykslesken matkalla takaisin omaan huoneeseensa riekkoilemasta ja se pullo ollut munalikööriä?
        ***
        Hunkszille vähemmän viinaa seuraavassa unessa niin se jaksaa laittaa lisää youtubeja.
        ***
        Tervetuloa uudelleen!

        Vaihdan usein profiilikuvaa, pitäähän kaisa-katinkin päästä julkisuuteen välillä.
        Pärstäni on ollut usein esillä, syystä että olen olettanut profiilikuvaan kuuluu laittaa oma kuvansa.
        En ole ikinä nähnyt unta palstasta enkä palstalla kirjoittavista. "likööriä en juo" nimimerkin uni tai juttu oli oikein hyvä.


      • Ancelina kirjoitti:

        Voi Paloma, taas onnistuit tökkäämään meitä ja heitä, joilla ei juuri tällä hetkellä oma pärstä profiilissa loista.
        Se kun ei ole pakollista, kuten ei rekisteröityminenkään.
        Kyllä meissäkin on ihan kunnollisia ja rehtejä ihmisiä, ei se liene mikään jämpsäläisten etuoikeus.

        Mutta jos ajattelet että ehkä se ei olekaaan se pääsyy miksi laitamme oman pärstän profiiliin että haluamme esittää jotain rehellistä ja avointa? Tai että jokaisella on oma syynsä ja siksi olettaa että jos haluaa tuoda itseään esille yli kissojen, koirien, ruskamaisemien ja kukkamaljakoiden niin se ei välttämättä tarkoita kenenkään muun valinnan mollaamista? Minulla syynä on se että "luen" liian paljon juuri profiiliikuvan merkitykseen: ellei se ole omat kasvot (ei tietenkään pakollinen, mutta usein helpoin valinta) niin sitten kuitenkin sellainen joka symbolisioi vahvasti omistajaansa. Esdimerkiksi Picasson kuuluisa kyyhkynen sopisi minulle profiiliksi.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Mutta jos ajattelet että ehkä se ei olekaaan se pääsyy miksi laitamme oman pärstän profiiliin että haluamme esittää jotain rehellistä ja avointa? Tai että jokaisella on oma syynsä ja siksi olettaa että jos haluaa tuoda itseään esille yli kissojen, koirien, ruskamaisemien ja kukkamaljakoiden niin se ei välttämättä tarkoita kenenkään muun valinnan mollaamista? Minulla syynä on se että "luen" liian paljon juuri profiiliikuvan merkitykseen: ellei se ole omat kasvot (ei tietenkään pakollinen, mutta usein helpoin valinta) niin sitten kuitenkin sellainen joka symbolisioi vahvasti omistajaansa. Esdimerkiksi Picasson kuuluisa kyyhkynen sopisi minulle profiiliksi.

        Niinpä, joskus jämpsäläisetkin sokeutuvat omille teksteilleen, kun kauan kirjoittavat.
        Ja ehkä tuo vaaleanpunainen angervo omasta mielestäni kuvaa minua hyvin.
        Et sinä voi sitä tietää, enkä piiloudu sen taakse, ei minua tuolla kukkapenkissä näy.


      • hmpff
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Mutta jos ajattelet että ehkä se ei olekaaan se pääsyy miksi laitamme oman pärstän profiiliin että haluamme esittää jotain rehellistä ja avointa? Tai että jokaisella on oma syynsä ja siksi olettaa että jos haluaa tuoda itseään esille yli kissojen, koirien, ruskamaisemien ja kukkamaljakoiden niin se ei välttämättä tarkoita kenenkään muun valinnan mollaamista? Minulla syynä on se että "luen" liian paljon juuri profiiliikuvan merkitykseen: ellei se ole omat kasvot (ei tietenkään pakollinen, mutta usein helpoin valinta) niin sitten kuitenkin sellainen joka symbolisioi vahvasti omistajaansa. Esdimerkiksi Picasson kuuluisa kyyhkynen sopisi minulle profiiliksi.

        Minusta on kivaa kun teillä on kuvia, antaa ehjemmän kuvan kirjoittajasta.

        Silti. Yksi syy siihen että koen pystyväni olemaan avoin ja rehellinen, on se että en esiinny omalla kuvalla kuin todella harvoin. Kuvatkin olleet sellaiset, että tuskin mua kadulla tunnistaa niistä. En usko että olisin niin leväperäisesti kirjoittanut omasta elämästä, jos olisin täysin tunnistettavissa. Nyt täällä on kaikki mun elämästä kirjoitettu, suunnilleen ainakin. Kipeätkin asiat.

        Kellä on mitäkin syitä kirjoittaa ja paljastaa itsestään asioita, jokaisella kai omat rajat mitkä kokee yksityisiksi.


      • hmpff kirjoitti:

        Minusta on kivaa kun teillä on kuvia, antaa ehjemmän kuvan kirjoittajasta.

        Silti. Yksi syy siihen että koen pystyväni olemaan avoin ja rehellinen, on se että en esiinny omalla kuvalla kuin todella harvoin. Kuvatkin olleet sellaiset, että tuskin mua kadulla tunnistaa niistä. En usko että olisin niin leväperäisesti kirjoittanut omasta elämästä, jos olisin täysin tunnistettavissa. Nyt täällä on kaikki mun elämästä kirjoitettu, suunnilleen ainakin. Kipeätkin asiat.

        Kellä on mitäkin syitä kirjoittaa ja paljastaa itsestään asioita, jokaisella kai omat rajat mitkä kokee yksityisiksi.

        On se varmasti niinkin. En ole ajatellut asiaa siltä kantilta.


      • Ancelina kirjoitti:

        Niinpä, joskus jämpsäläisetkin sokeutuvat omille teksteilleen, kun kauan kirjoittavat.
        Ja ehkä tuo vaaleanpunainen angervo omasta mielestäni kuvaa minua hyvin.
        Et sinä voi sitä tietää, enkä piiloudu sen taakse, ei minua tuolla kukkapenkissä näy.

        Kyllä minä näin kun silmälasisi häivähtivät angervon lehdellä olevassa kastepisarassa. :) Piiloudut vaaleanpunaisen angervon taa, vaikka oikeesti oot miekkalilja.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Kyllä minä näin kun silmälasisi häivähtivät angervon lehdellä olevassa kastepisarassa. :) Piiloudut vaaleanpunaisen angervon taa, vaikka oikeesti oot miekkalilja.

        Eikä kun oikeasti olen auringonkukka :)
        Mieheni on sanonut niin.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Vaihdan usein profiilikuvaa, pitäähän kaisa-katinkin päästä julkisuuteen välillä.
        Pärstäni on ollut usein esillä, syystä että olen olettanut profiilikuvaan kuuluu laittaa oma kuvansa.
        En ole ikinä nähnyt unta palstasta enkä palstalla kirjoittavista. "likööriä en juo" nimimerkin uni tai juttu oli oikein hyvä.

        Minulla ainakin on profiilissani ihan oma kuvani.
        Omalla kameralla otettu omasta nallestani oman niskatyynyni päällä auton kojelaudalla.
        Auto ei ollut omani, mutta sitä niin vähän näkyykin tuossa, että olkoon. Kaikki muu siinä on omaani. Siis oma kuva.


      • likööriä.en.juo
        mielikki.mummo kirjoitti:

        Vaihdan usein profiilikuvaa, pitäähän kaisa-katinkin päästä julkisuuteen välillä.
        Pärstäni on ollut usein esillä, syystä että olen olettanut profiilikuvaan kuuluu laittaa oma kuvansa.
        En ole ikinä nähnyt unta palstasta enkä palstalla kirjoittavista. "likööriä en juo" nimimerkin uni tai juttu oli oikein hyvä.

        Kyllä se oli ihan uneni. Kiireisen päivän jälkeen lukaisin palstaa ennen nukkumaan menoa. Alitajuntani oli yhdistellyt eri ketjujen aiheita.


      • Valitettavasti en tunne sinua, ehkä tuo kärsimyskukka kuvaa kuitenkin kuvaa sua hyvin.
        Tuskin sinäkään tunnet minua.
        Yhtä ilkeä olet kuin aina ennenkin.


    • hmpff

      Helmiä.

      En jaksanut enää yhtään tunnepuuskaa ja itkua. Menin tanssimaan, ja kun katseemme kohtasivat, tiesin, tämä ei jää tähän. Se oli elämäni lyhyimpiä ja hienoimpia kokemuksia.

      Huolenpitoa, intohimoa. Käytimme vain puolet isosta hotellisängystä, koska iho janosi ihoa. Jopa kun keräsimme voimia. Tyynyllä jaetut salaisuudet tuli helposti, ne jäisivät siihen, tiesimme ettei tää toistuisi. Seuraavalla intohimon allolla oli syvempi merkitys. Kun aamulla kuljin kohti taksia, tunsin itseni Naiseksi. Ihmiset katseli mun perään, niin kuin he tekevät kun sisäinen kissasi kehrää.

      Mies jätti puhelinnumeronsa pöydälle ennen kuin lähti, herrasmies. Tekstasin myöhemmin ja kiitin upeasta kokemuksesta, ja hän soitti. Ei meillä ollut mitään yhteistä ilman lakanoita. Kumpikin jätti asian tyytyväisenä siihen.


      Regina von hmpff

    • Hmmmm....tää oli haaste. Kuka kirjoittaa korneimman romantisoidun kioskinovellin. Ahh, taidan jättää väliin.
      Mutta sinun otoksesi Regina, ilman erämaaromantiikkaa ja tuikkivia tähtiä, kaupunkimiljöö ja sivistyneesti puhelin numeron kera ei ollut paha.
      NEXT!

      • Onhan täällä seksinovellipalsta erikseen, jos haluat lisää mielenkiintoista leskenenimäistä luettavaa. Oli ainakin aikaisemmin.


      • Palo
        Fanisi odottavat jännittyneenä, kun
        tiiliskiviromaanisi, isku Kolumbiaan näkee päivänvalon. Makupaloja olet jo kiitettävästi raottanut tänne vai oliko se lutunen vai hunksi vai kukalie.
        Onhan se huippujännittävää lukea mitä oikein tapahtui viisikymmentä vuotta sitten siellä kaukana. Pari heikkoutta sanoisin tässä vaiheessa kirjoitukseesi.
        Jos vähänkin välität lepolassesta, et voi kirjoittaa täysin rehellisesti, ainakaan kovin intiimeistä asioista. Ja sehän on se, mikä myy tänäpäivänä.
        Toinen asia on jälkikasvusi ja em. miehesi suku. Tuskin voit revitellä romaanissasi ihan kaikkea, mitä tuli puuhailtua ja mitä ehkä haluaisit kirjoittaa.


      • yksilesken kirjoitti:

        Palo
        Fanisi odottavat jännittyneenä, kun
        tiiliskiviromaanisi, isku Kolumbiaan näkee päivänvalon. Makupaloja olet jo kiitettävästi raottanut tänne vai oliko se lutunen vai hunksi vai kukalie.
        Onhan se huippujännittävää lukea mitä oikein tapahtui viisikymmentä vuotta sitten siellä kaukana. Pari heikkoutta sanoisin tässä vaiheessa kirjoitukseesi.
        Jos vähänkin välität lepolassesta, et voi kirjoittaa täysin rehellisesti, ainakaan kovin intiimeistä asioista. Ja sehän on se, mikä myy tänäpäivänä.
        Toinen asia on jälkikasvusi ja em. miehesi suku. Tuskin voit revitellä romaanissasi ihan kaikkea, mitä tuli puuhailtua ja mitä ehkä haluaisit kirjoittaa.

        Fanit saa nyt odottaa mulla on oikeessa kädessä joku jännetuppitulehdus ja nyt kolmas päivä menossa kun en kirjota mitään.
        Minä uskon osaavani löytää riittävän kiinnostavaa materiaalia kirjaani aivan tavanomaisesta elämästä ei siihen tarvitse mitään seksiseikkailuja ympätä myynnin nostamiseksi. Noin yleensä ottaen, minun elämässäni ei ole mitään salattavaa keneltäkään ja jos nyt jonkun asian jätän tietoisesti kertomatta niin se johtuu periaatteestani olla levittelemättä intiimejä asioita julkisuudessa.
        Kaikki nimet tulevat olemaan keksittyjä ja mieheni sukulaisilta aion kysyä saako heistä kirjoittaa mitään paitsi ihan yleistä.
        ***
        Ei pelkoa, saat kantaa valtikkaasi kioskiromantiikan kuningattarena palstalla ihan vapaasti. Et saa minusta mitään vastusta.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Fanit saa nyt odottaa mulla on oikeessa kädessä joku jännetuppitulehdus ja nyt kolmas päivä menossa kun en kirjota mitään.
        Minä uskon osaavani löytää riittävän kiinnostavaa materiaalia kirjaani aivan tavanomaisesta elämästä ei siihen tarvitse mitään seksiseikkailuja ympätä myynnin nostamiseksi. Noin yleensä ottaen, minun elämässäni ei ole mitään salattavaa keneltäkään ja jos nyt jonkun asian jätän tietoisesti kertomatta niin se johtuu periaatteestani olla levittelemättä intiimejä asioita julkisuudessa.
        Kaikki nimet tulevat olemaan keksittyjä ja mieheni sukulaisilta aion kysyä saako heistä kirjoittaa mitään paitsi ihan yleistä.
        ***
        Ei pelkoa, saat kantaa valtikkaasi kioskiromantiikan kuningattarena palstalla ihan vapaasti. Et saa minusta mitään vastusta.

        Palo
        Sinulla on sitten haamukirjoittaja, kun näin pitkää pränttiä ilmaantuu eetteriin.
        Vaikeata se olisikin romskuun kirjoittaa intohimosta ja miehistä, kun on on niin vähäinen kokemus koko asiasta. Niinhän tuolla totesit jossain sepustuksessasi, vai oliko sekin haamukirjoittaja. Jännetuppitulehdus on tosi paha nyt kun dead linettä pukkaa.
        Lepolasse varmasti on mielissään, kun kuittaat vähäisen kokemuksesi miehistä.


      • yksilesken kirjoitti:

        Palo
        Sinulla on sitten haamukirjoittaja, kun näin pitkää pränttiä ilmaantuu eetteriin.
        Vaikeata se olisikin romskuun kirjoittaa intohimosta ja miehistä, kun on on niin vähäinen kokemus koko asiasta. Niinhän tuolla totesit jossain sepustuksessasi, vai oliko sekin haamukirjoittaja. Jännetuppitulehdus on tosi paha nyt kun dead linettä pukkaa.
        Lepolasse varmasti on mielissään, kun kuittaat vähäisen kokemuksesi miehistä.

        Kirjani ei tule käsittelemään miehiä ja intohimoa, ei ainakaan pääasiallisesti. Kokemukseni ovat omani ja "vähäisiä" tietenkin verrattuna monien muiden kevytkaviosimpien naisten kokemuksiin, mutta verrattuna jonkun lestaattivanhanpiian kokemuksiin, ehkä ei niinkään vähäiset. Suomenlaivoilla ei ole tullut hötterössä pyörittyä tai sammalikossa kellittyä tuntemattomien ukkomiehien kanssa, mutta normaalia seurustelukokemusta on monesta eri maasta, monella eri kielellä. Irtosuhteet ei ole koskaan olleet mun kuppi teetä.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Kirjani ei tule käsittelemään miehiä ja intohimoa, ei ainakaan pääasiallisesti. Kokemukseni ovat omani ja "vähäisiä" tietenkin verrattuna monien muiden kevytkaviosimpien naisten kokemuksiin, mutta verrattuna jonkun lestaattivanhanpiian kokemuksiin, ehkä ei niinkään vähäiset. Suomenlaivoilla ei ole tullut hötterössä pyörittyä tai sammalikossa kellittyä tuntemattomien ukkomiehien kanssa, mutta normaalia seurustelukokemusta on monesta eri maasta, monella eri kielellä. Irtosuhteet ei ole koskaan olleet mun kuppi teetä.

        Ja käsikin on selvästi tervehtymään päin. Josko se ei sitten ollutkaan niin vakavaa. Huomenna tai viimeistään ylihuomenna alan järjestelemään aineistoa kirjan toista osaa varten. Ei siitä mitään tiiliskiveä tule.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Ja käsikin on selvästi tervehtymään päin. Josko se ei sitten ollutkaan niin vakavaa. Huomenna tai viimeistään ylihuomenna alan järjestelemään aineistoa kirjan toista osaa varten. Ei siitä mitään tiiliskiveä tule.

        Tärkein jäi sanomatta: kirjani pääroolissa en ole minä ja miehet elämässäni.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Kirjani ei tule käsittelemään miehiä ja intohimoa, ei ainakaan pääasiallisesti. Kokemukseni ovat omani ja "vähäisiä" tietenkin verrattuna monien muiden kevytkaviosimpien naisten kokemuksiin, mutta verrattuna jonkun lestaattivanhanpiian kokemuksiin, ehkä ei niinkään vähäiset. Suomenlaivoilla ei ole tullut hötterössä pyörittyä tai sammalikossa kellittyä tuntemattomien ukkomiehien kanssa, mutta normaalia seurustelukokemusta on monesta eri maasta, monella eri kielellä. Irtosuhteet ei ole koskaan olleet mun kuppi teetä.

        Palo
        Minulta taas miesten metsästimen netissä. Ehkä tästäkin osiosta saamme kirjassasi lukea.


    • Samanlaista voi olla myös oikeasti. Yksi kerta joka ei unohdu, jota ei halua uusia koska se pilaisi kaiken.
      Äidille tuli Nyyrikki ja naapuriin Perjantai, luin niitä suurella mielenkiinnolla jo alle kymmenvuotiaana, vähän vanhempana Reginaa. Vieläköhän nuo lehdet ilmestyy. Osasin lukea alle kouluikäisenä, olin lapsena oikea kirjatoukka, olen vieläkin.

      • Voi tietenkin, etenkin jos elää vain itselleen ja ei ota vastuuta toisten ihmisten sitoumuksista, tunteista, haavoista joita voi aiheuttaa.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Voi tietenkin, etenkin jos elää vain itselleen ja ei ota vastuuta toisten ihmisten sitoumuksista, tunteista, haavoista joita voi aiheuttaa.

        Ehkä en kuulu heihin. Olen ottanut toiset ihmiset huomioon monesti jopa itseni ja terveyteni kustannuksella. Vastuu on ollut toinen nimeni :)
        Nyt elän vain itselleni ja olen sen totisesti ansainnut. On ollut onnea löytää sielunkumppani vielä nyt, en todellakaan kaipaa mitään jännitystä elämääni.
        Noita haavoja tulee elämässä, kaikenlaista sattuu, hyvää ja pahaa. Ei niitä kannata jäädä haikailemaan tai märehtimään.


      • Kirjoitin täysin totuudenmukaisen tapahtuman 21;n vuoden takaa.
        Kaksiviikkoa reissussa ja paljon mukavia tapahtumia ja eri paikkoihin tutustumisia.
        Ja se erämaareissu, joka oli iki-muistoinen.
        Lähdin yöjunalla takaisin kotiin. En halunnut, että mies saattaa minut asemallle.Näin hän herrasmiehenä olisi tehnyt. Tilasin taksin ja lähdin.
        Täällä on nähty unta ja kirjoitettu Reginoista ja Nyyrikeistä.
        Pakkohan se on laittaa mielikuvitus liikkeelle kun oikeassa elämässä ei tapahdu mitään jännää.


      • hmpff
        yksilesken kirjoitti:

        Kirjoitin täysin totuudenmukaisen tapahtuman 21;n vuoden takaa.
        Kaksiviikkoa reissussa ja paljon mukavia tapahtumia ja eri paikkoihin tutustumisia.
        Ja se erämaareissu, joka oli iki-muistoinen.
        Lähdin yöjunalla takaisin kotiin. En halunnut, että mies saattaa minut asemallle.Näin hän herrasmiehenä olisi tehnyt. Tilasin taksin ja lähdin.
        Täällä on nähty unta ja kirjoitettu Reginoista ja Nyyrikeistä.
        Pakkohan se on laittaa mielikuvitus liikkeelle kun oikeassa elämässä ei tapahdu mitään jännää.

        Sä olit melkein oikeassa, ja sehän riittää. Pakko muistella menneitä kun oikeassa elämässä ei tapahdu mitään jännää. Vai mitä?


      • yksilesken kirjoitti:

        Kirjoitin täysin totuudenmukaisen tapahtuman 21;n vuoden takaa.
        Kaksiviikkoa reissussa ja paljon mukavia tapahtumia ja eri paikkoihin tutustumisia.
        Ja se erämaareissu, joka oli iki-muistoinen.
        Lähdin yöjunalla takaisin kotiin. En halunnut, että mies saattaa minut asemallle.Näin hän herrasmiehenä olisi tehnyt. Tilasin taksin ja lähdin.
        Täällä on nähty unta ja kirjoitettu Reginoista ja Nyyrikeistä.
        Pakkohan se on laittaa mielikuvitus liikkeelle kun oikeassa elämässä ei tapahdu mitään jännää.

        No pääasia, että hän pääsi sinusta erilleen.
        Pikkuveli aina manailee, että hitto kun ne jää sitten roikkumaan kiinni niin, ettei niistä meinaa päästä erilleen.


      • likööriä.en.juo
        yksilesken kirjoitti:

        Kirjoitin täysin totuudenmukaisen tapahtuman 21;n vuoden takaa.
        Kaksiviikkoa reissussa ja paljon mukavia tapahtumia ja eri paikkoihin tutustumisia.
        Ja se erämaareissu, joka oli iki-muistoinen.
        Lähdin yöjunalla takaisin kotiin. En halunnut, että mies saattaa minut asemallle.Näin hän herrasmiehenä olisi tehnyt. Tilasin taksin ja lähdin.
        Täällä on nähty unta ja kirjoitettu Reginoista ja Nyyrikeistä.
        Pakkohan se on laittaa mielikuvitus liikkeelle kun oikeassa elämässä ei tapahdu mitään jännää.

        Ah, olen niin kiitollinen ettei omassa elämässäni tapahdu enää mitään jännää. Saan sydämentykytyksiä jo liian dramaattisista elokuvista. En oikeasti kovin siirappisia elokuvia voi katsoa. Liian seksistisiä en myöskään voi katsoa, käännän pääni pois.
        Unikuvista on ihana herätä turvallisesti ruudullinen flanellipyjama kaulaan asti napitettuna :)


      • likööriä.en.juo kirjoitti:

        Ah, olen niin kiitollinen ettei omassa elämässäni tapahdu enää mitään jännää. Saan sydämentykytyksiä jo liian dramaattisista elokuvista. En oikeasti kovin siirappisia elokuvia voi katsoa. Liian seksistisiä en myöskään voi katsoa, käännän pääni pois.
        Unikuvista on ihana herätä turvallisesti ruudullinen flanellipyjama kaulaan asti napitettuna :)

        likööri
        Suojaat siis säädyllisesti povesi. Mutta miten on pyjamahousujen laita?


      • tuli.mieleeni
        Tellukka kirjoitti:

        No pääasia, että hän pääsi sinusta erilleen.
        Pikkuveli aina manailee, että hitto kun ne jää sitten roikkumaan kiinni niin, ettei niistä meinaa päästä erilleen.

        Mikäs muuten olisi kutsumanimi miespuoliselle huoralle?


      • tuli.mieleeni kirjoitti:

        Mikäs muuten olisi kutsumanimi miespuoliselle huoralle?

        Olen kuullut jotain miestä kutsuttavan huorpukiksi.
        Minusta huora nimitys on huono, se on naista halventava ja usein epäoikeudenmukainen.


      • likööriä.en.juo
        yksilesken kirjoitti:

        likööri
        Suojaat siis säädyllisesti povesi. Mutta miten on pyjamahousujen laita?

        Housut on nyöritetty tiukasti ja kahdella rusetilla kiinni.


      • ölalksier
        tuli.mieleeni kirjoitti:

        Mikäs muuten olisi kutsumanimi miespuoliselle huoralle?

        Kyläsonni.


      • likööriä.en.juo kirjoitti:

        Housut on nyöritetty tiukasti ja kahdella rusetilla kiinni.

        likööri
        Ketä varten?


    • korppishuomenta

      Huomenta@
      Avasin vihdoin tämän ketjun. Oli hauskaa lukea kommentit.

      Minun omissa kansioissani on tarina Rapuneito ja Kalaherra, joka kertoo kielletystä rakkaudestani naimisissa olevaan itseäni paljon nuorempaan mieheen. Suhde kesti vuoden verran sitten puhalsin pelin poikki.

      Me, jotka olemme kokeneet muutakin kuin unelmia voimme heittäytyä muistojen lepotuoliin, muistella ja hymyillä.

      Mitän muuta ei kadu kuin elämätöntää elämää.

      Rakkaus ja intohimo kuulostaa joidenkin kommenteissa olevan kaukana toisistaan.

      Upea veto Leskeltä.

      • Jännä. Minä taas ole mielissäni sitä että minun en ole alentunut suhteeseen tai edes yhdenillan mamboon kenenkään toisen ukon kanssa. Minusta se on rimanalitus, johon ryhtymistä häpeäisin kauan ja hartaasti. Minun elämänkokemukset ja muistot tulevat ihan eri asioista.


      • Ei ne rakkaus ja intohimo ole kaukana toisistaan ollenkaan. Liittyvät hyvinkin tiukasti yhteen normaali-ihmisellä.
        Huorat ja huoripukit ovat sitten juttu erikseen, ne jotka rakastavat vain sitä omaa intohimoaan.


      • hmpff

        Korppis. Lueskelin eilen myös kommentteja aikani kuluksi. Minusta ihanaa että ihmiset pystyvät säilyttämään ruusunpunaisen kuvan iänkaikkisesta rakkaudesta, sellaista joka kestää päivästä toiseen, läpi tuulen ja tuiskun.

        Oma kokemukseni rakkaudesta on vähän toisenlainen. Sisältää hetkiä jolloin miettii että mitä helvettiä mä täällä teen. Jos väittäisivät ettei se ollut Rakkautta, niin uskon hartaasti että ovat väärässä.

        Sellainen huomio elämänkokemuksista noin yleensä, että jos just sitä kokemusta ei ole, se ei välttämättä tarkoita että niistä tietäisi mitään. Ainakaan kaikkia puolia. Kaikkein pahimmat tuomitsemaan ovat usein ne, joilla ei ole asiasta kovin laajaa kokemusta.


      • korppistaas
        siilenämää kirjoitti:

        Jännä. Minä taas ole mielissäni sitä että minun en ole alentunut suhteeseen tai edes yhdenillan mamboon kenenkään toisen ukon kanssa. Minusta se on rimanalitus, johon ryhtymistä häpeäisin kauan ja hartaasti. Minun elämänkokemukset ja muistot tulevat ihan eri asioista.

        Vaikka jouduit palaamaan kotiisi kahden eri hulttio miehen kanssa avioliiton ulkouolella rakkaudella tehtyjen lasten kanssa et ole ollut muiden ukkojen kanssa vehtailut silleen kuin vihityn miehesi kanssa.

        Oliko himolla mitään tekemistä mennä sänkyyn noiden kelvottomien miesten kanssa vai rakkausko sokaisi harkintakykysi?


      • korppispitäsinoustaylös
        hmpff kirjoitti:

        Korppis. Lueskelin eilen myös kommentteja aikani kuluksi. Minusta ihanaa että ihmiset pystyvät säilyttämään ruusunpunaisen kuvan iänkaikkisesta rakkaudesta, sellaista joka kestää päivästä toiseen, läpi tuulen ja tuiskun.

        Oma kokemukseni rakkaudesta on vähän toisenlainen. Sisältää hetkiä jolloin miettii että mitä helvettiä mä täällä teen. Jos väittäisivät ettei se ollut Rakkautta, niin uskon hartaasti että ovat väärässä.

        Sellainen huomio elämänkokemuksista noin yleensä, että jos just sitä kokemusta ei ole, se ei välttämättä tarkoita että niistä tietäisi mitään. Ainakaan kaikkia puolia. Kaikkein pahimmat tuomitsemaan ovat usein ne, joilla ei ole asiasta kovin laajaa kokemusta.

        Kun lähdin eka kertaa maailmalle, äiti neuvoi.Pidä huoli itsestäsi, ole kiltti äläkä palaa kotiin avioton lapsi käsivarsillasi.

        Kaikkea kivaa olen kokenut ja rakastellut pitkin ja poikin, minuun on rakastuttu tai ei ja päinvastoin.

        Mutta aviotonta lasta en olisi tehnyt.


      • hmpff
        korppispitäsinoustaylös kirjoitti:

        Kun lähdin eka kertaa maailmalle, äiti neuvoi.Pidä huoli itsestäsi, ole kiltti äläkä palaa kotiin avioton lapsi käsivarsillasi.

        Kaikkea kivaa olen kokenut ja rakastellut pitkin ja poikin, minuun on rakastuttu tai ei ja päinvastoin.

        Mutta aviotonta lasta en olisi tehnyt.

        Minusta on inhimillistä tehdä virheitä, ja yksinkertaisesti vain tyhmää tuomita toisten.


      • hmpff kirjoitti:

        Korppis. Lueskelin eilen myös kommentteja aikani kuluksi. Minusta ihanaa että ihmiset pystyvät säilyttämään ruusunpunaisen kuvan iänkaikkisesta rakkaudesta, sellaista joka kestää päivästä toiseen, läpi tuulen ja tuiskun.

        Oma kokemukseni rakkaudesta on vähän toisenlainen. Sisältää hetkiä jolloin miettii että mitä helvettiä mä täällä teen. Jos väittäisivät ettei se ollut Rakkautta, niin uskon hartaasti että ovat väärässä.

        Sellainen huomio elämänkokemuksista noin yleensä, että jos just sitä kokemusta ei ole, se ei välttämättä tarkoita että niistä tietäisi mitään. Ainakaan kaikkia puolia. Kaikkein pahimmat tuomitsemaan ovat usein ne, joilla ei ole asiasta kovin laajaa kokemusta.

        Tottakai voi rakkaus toiseen loppua, kunhan oppii tuntemaan toisen perin pohjin ja huomaa, ettei hän ollutkaan lähellekään sitä, mitä hänessä rakastin. Ja silloin on ihan viisainta vain erota.

        Mutta jos samaan aikaan sanoo rakastavansa jotakuta, kun himoitsee jotain toista, niin ei se ole rakkautta, vaan silloin siinä valehtelee itselleen (ja ehkä toisellekin). Jos jotain oikeasti rakastaa, niin ei silloin tunne himoa ketään toista kohtaan kuin juuri ja vain häntä kohtaan.
        Sitä voitte pitää rakkautenne mittapuuna.

        Taisin tuon tosin jo muutaman kerran aikaisemmin kirjoittaakin, mutta siinä pysyn.


      • korppisaamiaisella
        hmpff kirjoitti:

        Minusta on inhimillistä tehdä virheitä, ja yksinkertaisesti vain tyhmää tuomita toisten.

        Leski on tuomittu, joten kuittaat omasta puolestasi "tyhmät" tuomitsijat.


      • korppistaas kirjoitti:

        Vaikka jouduit palaamaan kotiisi kahden eri hulttio miehen kanssa avioliiton ulkouolella rakkaudella tehtyjen lasten kanssa et ole ollut muiden ukkojen kanssa vehtailut silleen kuin vihityn miehesi kanssa.

        Oliko himolla mitään tekemistä mennä sänkyyn noiden kelvottomien miesten kanssa vai rakkausko sokaisi harkintakykysi?

        Miten niin "palaamaan kotiini"? Minä olen lapuudenkodistani lähtenyt 17-vuotiaana ja sen jälkeen minulla ei ole ollut kotia mihin "palata" van aina olen omassa kodissani ollut Miehet eivät olleet "hulttiomiehiä".

        Pitäsikö sinun perehtyä viimein siihen miten lapset tehdään, ettei tarviisis kysellä tyhmiä :).

        Joskus voi jotain muuta tunnetta kokea alkuun rakkaudeksi, esimerkiksi sitä että joku on kiinnostunut minusta. Luulee sitten itse rakastavansa. Tollasia oon joskus miettiny.


      • hmpff kirjoitti:

        Minusta on inhimillistä tehdä virheitä, ja yksinkertaisesti vain tyhmää tuomita toisten.

        Minusta ukkomieheen sekaantuminen ei ole inhimillinen virhe. Kertoo molempien moraalista.


      • korppispitäsinoustaylös kirjoitti:

        Kun lähdin eka kertaa maailmalle, äiti neuvoi.Pidä huoli itsestäsi, ole kiltti äläkä palaa kotiin avioton lapsi käsivarsillasi.

        Kaikkea kivaa olen kokenut ja rakastellut pitkin ja poikin, minuun on rakastuttu tai ei ja päinvastoin.

        Mutta aviotonta lasta en olisi tehnyt.

        Eli olisit tehnyt sitten abortin jos vahinko ois käynyt.


      • siilenämää kirjoitti:

        Eli olisit tehnyt sitten abortin jos vahinko ois käynyt.

        Millä aikakaudella olet elänyt.

        Ehkäisypillerit yleistyvät jo 60-luvulla.

        Emäsikaan sekaantuminen on moraalitonta.


      • korppis kirjoitti:

        Millä aikakaudella olet elänyt.

        Ehkäisypillerit yleistyvät jo 60-luvulla.

        Emäsikaan sekaantuminen on moraalitonta.

        Viimeinen virkkeesi kertoo sinun moraalistasi. Meikkä päoin tuollaista olisi sanottu hutsuksi.

        Sanoit: aviotonsta lasta en olisi tehnyt. Minä tarkoitin että jos olisi pamahtanut kuitenkin paksuksi, olisitkos tehnyt abortin jos et olisi ollut aviossa?


      • hmpff
        Tellukka kirjoitti:

        Tottakai voi rakkaus toiseen loppua, kunhan oppii tuntemaan toisen perin pohjin ja huomaa, ettei hän ollutkaan lähellekään sitä, mitä hänessä rakastin. Ja silloin on ihan viisainta vain erota.

        Mutta jos samaan aikaan sanoo rakastavansa jotakuta, kun himoitsee jotain toista, niin ei se ole rakkautta, vaan silloin siinä valehtelee itselleen (ja ehkä toisellekin). Jos jotain oikeasti rakastaa, niin ei silloin tunne himoa ketään toista kohtaan kuin juuri ja vain häntä kohtaan.
        Sitä voitte pitää rakkautenne mittapuuna.

        Taisin tuon tosin jo muutaman kerran aikaisemmin kirjoittaakin, mutta siinä pysyn.

        Sulla on kaunis näkemys rakkaudesta, vaan ei kovin arkinen. Erilaiset parisuhteet tuo erilaiset tuntemukset rakkaudesta?

        Kun menin naimisiin, tein sen rakkaudesta. Mutta tuli monta hetkeä yhteiselämään jolloin velvollisuus oli ainut joka piti liittoa kasassa. Ja lähinnä se, ettei halunnut loukata toista niin syvästi että olisin lähtenyt. Välillä päästiin näiden töyssyjen ylikin, ja avioliitto oli minun mielestä sen jälkeen astetta syvempi ja rikkaampi. Mutta en missään nimeessä menisi väittämään että olisin rakastanut aina ja koko ajan avioliiton aikana.

        Mun mielestä, jos asettaa avioliitolle sellaiset ehdot, että rakkauden pitää olla läsnä koko ajan tai pitää erota, niin vähän liikoja odotetaan. Ehkä moni tekeekin niin? Erotilastot sen kun kasvaa.

        Intohimo ja rakkaus voivat kulkea käsikädessä, mutta ei sekään mikään kiveen hakattu totuus ole. Kumpaakin voi tuntea ilman sitä toista. Kauneimpaahan se on, jos ne on yhteen liitetty...


      • hmpff kirjoitti:

        Sulla on kaunis näkemys rakkaudesta, vaan ei kovin arkinen. Erilaiset parisuhteet tuo erilaiset tuntemukset rakkaudesta?

        Kun menin naimisiin, tein sen rakkaudesta. Mutta tuli monta hetkeä yhteiselämään jolloin velvollisuus oli ainut joka piti liittoa kasassa. Ja lähinnä se, ettei halunnut loukata toista niin syvästi että olisin lähtenyt. Välillä päästiin näiden töyssyjen ylikin, ja avioliitto oli minun mielestä sen jälkeen astetta syvempi ja rikkaampi. Mutta en missään nimeessä menisi väittämään että olisin rakastanut aina ja koko ajan avioliiton aikana.

        Mun mielestä, jos asettaa avioliitolle sellaiset ehdot, että rakkauden pitää olla läsnä koko ajan tai pitää erota, niin vähän liikoja odotetaan. Ehkä moni tekeekin niin? Erotilastot sen kun kasvaa.

        Intohimo ja rakkaus voivat kulkea käsikädessä, mutta ei sekään mikään kiveen hakattu totuus ole. Kumpaakin voi tuntea ilman sitä toista. Kauneimpaahan se on, jos ne on yhteen liitetty...

        Vaiku


      • hmpff
        siilenämää kirjoitti:

        Minusta ukkomieheen sekaantuminen ei ole inhimillinen virhe. Kertoo molempien moraalista.

        Virheitä elämässä tehdään vain hetken mielijohteen perusteella? Ei pitkän kaavan mukaan? Itse olen niin tyhmä, että teen välillä virheitä joista huomaan vasta jälkeenpäin, että pönttö hei, kannattiko tuo :))

        Toisaalta olen ennenkin kuullut todella pontevat tuomiot pettäjille. Kaikki ovat tähän saakka tulleet petetyiltä. Mikä on ymmärrettävää. Ovat nähneet ja kokeneet sen raadollisemman puolen. Silti... joka ikisellä asialla maan päällä on kahta puolta, vähintäänkin. Ja tuhansia vivahteita.


      • hmpff
        Ancelina kirjoitti:

        Vaiku

        Anteeksi, nostaisitko mut takaisin kärryille?


      • Ancelina kirjoitti:

        Vaiku

        Harvinaisen lyhyt kommentti minulta ;)
        Piti sanomani jotain, mutta muutin mieleni, viisaiden edessä on paras luopua.


      • hmpff kirjoitti:

        Anteeksi, nostaisitko mut takaisin kärryille?

        Ei kun juokse perässä.


      • siilenämää kirjoitti:

        Viimeinen virkkeesi kertoo sinun moraalistasi. Meikkä päoin tuollaista olisi sanottu hutsuksi.

        Sanoit: aviotonsta lasta en olisi tehnyt. Minä tarkoitin että jos olisi pamahtanut kuitenkin paksuksi, olisitkos tehnyt abortin jos et olisi ollut aviossa?

        No. ite oot hutsu kahden lehtolapsen äiti.

        Olet koko ajan mimittelemässä minua. Milloin yksinkertaiseksi ja milloin tyhmäksi nyt vihjaat hutsuksi.

        Koeta jo ymmärtää, että kaikki 17-vuotiaat eivät harrasta seksiä tai pamahda paksuksi ehkäisyn puuttuessa.

        Minä en pamahtanut paksuksi niin en pamahtanut. Oli muita harrastuksia.


      • hmpff
        Ancelina kirjoitti:

        Ei kun juokse perässä.

        Pidä kärrys *sniif* enmää kyytiin olisi halunnutkaan *niisk*

        :))

        Vai että viisautta... määmää luulen että erilaisisia kokemuksisia, ja ehkä ehkä ehkä, molemminpuolinen ymmärräs jos hyvään lopputulokseen pääsee. Toivossa on hyvä elää.


      • hmpff kirjoitti:

        Pidä kärrys *sniif* enmää kyytiin olisi halunnutkaan *niisk*

        :))

        Vai että viisautta... määmää luulen että erilaisisia kokemuksisia, ja ehkä ehkä ehkä, molemminpuolinen ymmärräs jos hyvään lopputulokseen pääsee. Toivossa on hyvä elää.

        Hyvä on, tule tänne niin lykkään sua maitokärryissä järven ympäri, huh :)

        Elämässä sattuu ja tapahtuu, jokainen elää niiden omien tilanteidensa kanssa.


      • hmpff kirjoitti:

        Virheitä elämässä tehdään vain hetken mielijohteen perusteella? Ei pitkän kaavan mukaan? Itse olen niin tyhmä, että teen välillä virheitä joista huomaan vasta jälkeenpäin, että pönttö hei, kannattiko tuo :))

        Toisaalta olen ennenkin kuullut todella pontevat tuomiot pettäjille. Kaikki ovat tähän saakka tulleet petetyiltä. Mikä on ymmärrettävää. Ovat nähneet ja kokeneet sen raadollisemman puolen. Silti... joka ikisellä asialla maan päällä on kahta puolta, vähintäänkin. Ja tuhansia vivahteita.

        Mua ei ole petetty ja tuomihen silti😋


      • korppis kirjoitti:

        No. ite oot hutsu kahden lehtolapsen äiti.

        Olet koko ajan mimittelemässä minua. Milloin yksinkertaiseksi ja milloin tyhmäksi nyt vihjaat hutsuksi.

        Koeta jo ymmärtää, että kaikki 17-vuotiaat eivät harrasta seksiä tai pamahda paksuksi ehkäisyn puuttuessa.

        Minä en pamahtanut paksuksi niin en pamahtanut. Oli muita harrastuksia.

        Joojoo mutta kyse onki siitä et jos oisit niin oisitko aborteerannu sen lehtolapsen. Mikään ehkäisy ei ole idioottivarma. Ja minä en lapsentekoon ole koskaan pappia tarvinnut, kastamiseen kylläkin eli vapaaehtoinen harkittu valinta.


      • korppis kirjoitti:

        No. ite oot hutsu kahden lehtolapsen äiti.

        Olet koko ajan mimittelemässä minua. Milloin yksinkertaiseksi ja milloin tyhmäksi nyt vihjaat hutsuksi.

        Koeta jo ymmärtää, että kaikki 17-vuotiaat eivät harrasta seksiä tai pamahda paksuksi ehkäisyn puuttuessa.

        Minä en pamahtanut paksuksi niin en pamahtanut. Oli muita harrastuksia.

        Kaikki ukkomiesten kanssa pelehtijät on hutsuja.


    • Njaa...riekkoilut eivät minun mielestäni ole sellaisia juttuja joita kannattaa kauheesti vetää perässään. Jos on tullut lipsahdettua kelkasta niin uudelleen vain jalaksille ja katsottava eteenpäin ettei taas lentä persielleen lumihankeen seuraavassa töyssyssä. Elikkä itsellä se kontrolli pitää olla, himoistaankin.
      Minulle tulee aina mieleen tällaisia saippuaoopperoita seuratessani että nainen aina kertoo intohimosta, erämaan kutsusta, tähtikirkkaasta taivaasta, muisto jää katkeransuloisena jäljelle. Entä mies? Miten hän kertoo tapauksesta kaveripiirissään, muutaman oluen jälkeen? Onko hän niin sitten kuitenkaan herrasmies? Hän todennäköisesti ei kuitenkaan muistele tätä naista millään erikoisella lämmöllä jälkeenpäin, jos muistaa ollenkaan.

      • Kyllä miehet muistaa, joskus paremmin kuin nainen.
        Voi muistaa liiankin hyvin. En nyt puhu yksinomaan salasuhteista avioliitossa olevien kesken.
        Tietysti on kypsymättömiä, lapsen asteelle jääneitä kehuskelijoita jotka nostavat olematonta itsetuntoaan halventamalla naista jonka kans on viettänyt hetkiä vällyn alla.
        Oikea mies ei tee sellaista ikinä.
        Ei ole mukavaa jos joku pettää hyväuskoista ja rakastavaa puolisoaan, tilaisuus voi tehdä varkaan, lähes kenelle hyvänsä voi käydä niin. Syyllisyys on kestettävä tehtyä ei saa tekemättömäksi.
        Joskus avioliitto voi olla kulissi, molemminpuolinen sopimus että voi olla muiden kans kunhan pitää kulissit pystyssä Motiivi on jokaisen oma asia.
        Jos toinen puoliso sairastuu pitkäaikaisesti eikä toivoa paranemista ole, voi terve osapuoli joutua huolehtia kumppanistaan, joskus jopa vuosikymmeniä. Voiko kukaan vaatia että terve puoliso uhraa elämänsä sairaan hyväksi. Jos hän muistaa elää itsekin on myös parempi hoitaja. Nämä ratkaisut tekee jokainen kohdallaan, turha siihen on muiden pistää tuomiotaan.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Kyllä miehet muistaa, joskus paremmin kuin nainen.
        Voi muistaa liiankin hyvin. En nyt puhu yksinomaan salasuhteista avioliitossa olevien kesken.
        Tietysti on kypsymättömiä, lapsen asteelle jääneitä kehuskelijoita jotka nostavat olematonta itsetuntoaan halventamalla naista jonka kans on viettänyt hetkiä vällyn alla.
        Oikea mies ei tee sellaista ikinä.
        Ei ole mukavaa jos joku pettää hyväuskoista ja rakastavaa puolisoaan, tilaisuus voi tehdä varkaan, lähes kenelle hyvänsä voi käydä niin. Syyllisyys on kestettävä tehtyä ei saa tekemättömäksi.
        Joskus avioliitto voi olla kulissi, molemminpuolinen sopimus että voi olla muiden kans kunhan pitää kulissit pystyssä Motiivi on jokaisen oma asia.
        Jos toinen puoliso sairastuu pitkäaikaisesti eikä toivoa paranemista ole, voi terve osapuoli joutua huolehtia kumppanistaan, joskus jopa vuosikymmeniä. Voiko kukaan vaatia että terve puoliso uhraa elämänsä sairaan hyväksi. Jos hän muistaa elää itsekin on myös parempi hoitaja. Nämä ratkaisut tekee jokainen kohdallaan, turha siihen on muiden pistää tuomiotaan.

        Kirjoitat taas asiaa 😊


      • uskoton-kumpi-meistä

        Paloma.se.co
        "Minulle tulee aina mieleen tällaisia saippuaoopperoita seuratessani että nainen aina kertoo intohimosta, erämaan kutsusta, tähtikirkkaasta taivaasta, muisto jää katkeransuloisena jäljelle. Entä mies? Miten hän kertoo tapauksesta kaveripiirissään, muutaman oluen jälkeen? "

        Minä kerron oman kokemukseni Ruotsinlaivalta 1974 helmikuussa, jossa tapasin opettajien porukan, joiden pöydässä vietin iltaani. Kaikki oli "iskemässä" minua, koska olihan he "ottaneet", mutta minä otin vain vettä, joten se pahainen järkikin säilyi.

        Kuitenkin yksi jäi heistä mieleeni, joka oli toinen heistä, joka yritti hyttiini turhaan, mutta jotain jäi sittenkin mieleeni. Toukokuussa sitten sitten soitin ko. opettajalle ja hän muisti heti minut.

        Hän oli todella ilahtunut soitostani ja kertoi, että oli vaimolleenkin kotona sanonut, että nyt on ??? rakastunut?

        Edelleen pidämme yhtä, tosin harvakseltaan nykyisin, mutta näihin vuosiin on mahtunut niin paljon näitä salarakasteluja, jotka pitävät meidän hengissä ja on aivan upeaa muistella menneitä.


    • korppistaas

      Paloma@

      "Hän todennäköisesti ei kuitenkaan muistele tätä naista millään erikoisella lämmöllä jälkeenpäin, jos muistaa ollenkaan."

      Olen eri mieltä. Ei miehen tunteet naisen tunteita kovempia ole tai sitten olet kuullut näitä ns. tosimiesten juttuja.

      Lapin luonnolla on vetovoimaa.
      Olen henkilökohtaisesti kokenut sen kiehtovuuden. Kiirunassa tunteet jylläsivät kuumina. Posiolla P:n lasten tilalla on kiehtovaa karismaa, luontoon vetävää voimaa. Talo huoku tunnelmaa, lähdevesi saunassa, pöllö niityn yllä, arat porot rantaan menevällä polulla, lintuparvi lehahtaa lentoon lakkasuon reunalta. Miehillekin unohtumattomia kokemuksia.

      Miksiköhän jotkut menestyvät liikemiehet, kirjailijat ja ajattelijat pakenevat Lapin erämaihin lataamaan akkujaan.

      • Luonnosta voin olla kanssasi samaa mieltä. Itsekin kuljen mielelläni metsäpolkuja ja joenrantaa kun tunnen tarvetta eheyttää elämäni kudosta tai muuten vain etsi rauhaa ja mietiskelytilaa. Lapin luonnolla on vahva vetovoima siinä on jotain sellaista alkukantaista ja primitiivistä ja kai ne kontrolloimattomat intohimot jotenkin kytkeytyvät näihin vaikeisiin elinehtoihin jäämeren rannoilla. Eli biologinen suvunjatkamisprosessi on oltava jonkinlainen elämänehto, prioriteetti.

        Minun (vähäiset) kokemukseni miehistä ja heidän jutuistaan ovat että yhden illan seikkailuista he vain kehuskelevat kerran pari kaveriporukassa. Ei niitä yhdistetä mihinkään erämaankutsuun tai pohjantähden kirkkaaseen valoon tai revontulien leimuun. Nää on naisten juttuja. Miehet kertoo kyllä naisista joita he ovat rakastaneet, lämmölläkin, uusille kumppaneilleen, mutta nää pikapanot ei kuulu niihin muistoihin joita he vaalivat.


      • korput.ja.lerput

        Näillä kymmenillä olevat miehet, mahtavatko mainita kaveriporukassa Viagran voimalla naida naksuttavansa. Tuskin. Siinä voi käydä muuten ohrasesti jos monta kertaa päivässä Viagralla voimalla. Sydäninfrakti. Onneksi tämä aloitus koski asiaa vuosikymmenten takaa.


      • korppislohtasuolaamassa
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Luonnosta voin olla kanssasi samaa mieltä. Itsekin kuljen mielelläni metsäpolkuja ja joenrantaa kun tunnen tarvetta eheyttää elämäni kudosta tai muuten vain etsi rauhaa ja mietiskelytilaa. Lapin luonnolla on vahva vetovoima siinä on jotain sellaista alkukantaista ja primitiivistä ja kai ne kontrolloimattomat intohimot jotenkin kytkeytyvät näihin vaikeisiin elinehtoihin jäämeren rannoilla. Eli biologinen suvunjatkamisprosessi on oltava jonkinlainen elämänehto, prioriteetti.

        Minun (vähäiset) kokemukseni miehistä ja heidän jutuistaan ovat että yhden illan seikkailuista he vain kehuskelevat kerran pari kaveriporukassa. Ei niitä yhdistetä mihinkään erämaankutsuun tai pohjantähden kirkkaaseen valoon tai revontulien leimuun. Nää on naisten juttuja. Miehet kertoo kyllä naisista joita he ovat rakastaneet, lämmölläkin, uusille kumppaneilleen, mutta nää pikapanot ei kuulu niihin muistoihin joita he vaalivat.

        No, menneet kokemukseni saavat pääsääntöisesti hymyn huulilleni.

        Kyllä me muistelemme keskenämme entisiä rakastettujamme, yhden illan juttujakin. Usein ne ovat opettaneet jotain uutta onhan kokemukset aina erilaisia.

        Olit mielessäni keskiviikkona ja eilen kun tyhjensin mökin pakkasen ja löysin kaksi savusiikaa Fileerasin kohmeena. Toisesta tein siikatahnaa illanistujaisiin ja toisesta kattilallisen soppaa, hyvää oli, kiitos😊


    • tööttt

      Tosta märehtimisestä samaa mieltä kuin joku toinenkin palstalla - yleensä kai ihmiset kuvittelee että petetyt vaimot eivät tiedä harhapoluille eksyneitten asioista - jollei niitä erityisesti käsitellä
      - mutta... on asioita, joita ei edes tarvitse puhua kun ne tietää ilman puhumistakin - se vaistojenvaraisuus kun lie kaikissa ihmisissä olemassa - ihmiset tietää vajavuutensa ja heikkoutensa
      - myös sen milloin jotain perusteellisesti särkynyt on niin kehossa, mielessä, psyykessä
      - rakkauden kuolema on kuin sirpaleiden helinä tai kuin musiikista tuttu mustalaisviulun sävel
      - veipä mikä tahansa asia ihmisiä eri suuntiin ja tunteiden alueella siirrytty pakkasen ja myrskyjen puolelle - kuin kuurankukkia vain ikkunaan piirtyneinä odottaa vain näkevänsä kaikissa muissakin ihmissuhteissaan - sepä vain siitä - ihmiselon hauraudesta ja särkyneistä unelmista. Ynnä lasivuorilla ratsastajista. Sekin tosiasia myönnettävä ettei sirpaleisista koskaan mitään eheää ja uutta synny.

      • korppissamaamieltä

        Hieno kommentti 💕


      • Eri mieltä. Sirpaleista voi koota entistä ehomman jos molemmilla osapuolilla halua riittää. Yksin ei kukaan kykene mitän pelastamaan. Ja elämää kun eetään, kellä se on "ehjänä" pysynyt, Sirpaleita itse kullakin enempi tai vähempi. Sillä Elämä on.


      • New-age

        Tämä aloitus? Mummojen panomuistot? Miksi? Mitä pitää todistaa ja selitellä?

        Eipäs tee mieli avautua rakkauselämästäni yhtään. Niin privaattia mulle.


      • ees.pieni.juttu
        New-age kirjoitti:

        Tämä aloitus? Mummojen panomuistot? Miksi? Mitä pitää todistaa ja selitellä?

        Eipäs tee mieli avautua rakkauselämästäni yhtään. Niin privaattia mulle.

        Kertosit ny jottain, palstan juorukerho kiihkeenä oottaa.


      • New-age kirjoitti:

        Tämä aloitus? Mummojen panomuistot? Miksi? Mitä pitää todistaa ja selitellä?

        Eipäs tee mieli avautua rakkauselämästäni yhtään. Niin privaattia mulle.

        Täällä on todella paneuduttu kirjoittamaani.
        On mietitty, mikä olisi sopiva nimi aviomiespettureille. Miten olisi:
        Syndroomaa potevat luuserit ja libidonsa rikkoneet jampat.
        On pohdittu, mitä aviomies kertoilee sukujuhlissa muille suvun miehille länsisuomalaisesta huora-madonnasta.
        Ihan sama, en välitä siitä hittojakaan.
        On pohdittu lesken sukupuolta, löyhää moraalia, rakastamisen vaikeutta.
        Olen rotunainen, omaan tiukan moraalin kun olen liitossa, ja rakastaminen, sanana, on hebreaa.
        Paitsi itsensä hyväksymisen ja rakastamisen olen sitkeästi opetellut ja siinä on loppuelämäksi työsarkaa.


      • yksilesken kirjoitti:

        Täällä on todella paneuduttu kirjoittamaani.
        On mietitty, mikä olisi sopiva nimi aviomiespettureille. Miten olisi:
        Syndroomaa potevat luuserit ja libidonsa rikkoneet jampat.
        On pohdittu, mitä aviomies kertoilee sukujuhlissa muille suvun miehille länsisuomalaisesta huora-madonnasta.
        Ihan sama, en välitä siitä hittojakaan.
        On pohdittu lesken sukupuolta, löyhää moraalia, rakastamisen vaikeutta.
        Olen rotunainen, omaan tiukan moraalin kun olen liitossa, ja rakastaminen, sanana, on hebreaa.
        Paitsi itsensä hyväksymisen ja rakastamisen olen sitkeästi opetellut ja siinä on loppuelämäksi työsarkaa.

        "yksilesken"

        Nähdäkseni tässä ei olla paneuduttu yhtään mitenkään.
        Tässä on vain nimmareita vaihdellen venytetty tyhjää pashaa.
        Uskoisin hyvinkin monen palstalla tajunneen erään...muutaman nimmarin tavan toimia.
        Joillekin se 100 kommenttia on muodostunut pakko-mielteeksi.

        H.


      • yksilesken kirjoitti:

        Täällä on todella paneuduttu kirjoittamaani.
        On mietitty, mikä olisi sopiva nimi aviomiespettureille. Miten olisi:
        Syndroomaa potevat luuserit ja libidonsa rikkoneet jampat.
        On pohdittu, mitä aviomies kertoilee sukujuhlissa muille suvun miehille länsisuomalaisesta huora-madonnasta.
        Ihan sama, en välitä siitä hittojakaan.
        On pohdittu lesken sukupuolta, löyhää moraalia, rakastamisen vaikeutta.
        Olen rotunainen, omaan tiukan moraalin kun olen liitossa, ja rakastaminen, sanana, on hebreaa.
        Paitsi itsensä hyväksymisen ja rakastamisen olen sitkeästi opetellut ja siinä on loppuelämäksi työsarkaa.

        Sopisiko tämä kappale kuvaamaan näitä "narreja".
        https://www.youtube.com/watch?v=meM4D8zXsjs


      • kylmätotuus

        Erittäin hieno kirjoitus sinulta nimim. "tööttt".

        En lähde arvostelemaan kenenkään tähän ketjuun kirjoittaneiden mielipiteitä, heidän moraaliaan tai motiivejaan.

        Oma mielipiteeni uskottomuudesta on ehdoton, eikä sitä mikään eikä kukaan pysty muuttamaan.

        Parisuhteen peruspilari on täydellinen luottamus kumppaniin. Uskollisuus on luottamuksen tärkein osa.
        Uskottomuus vie pohjan koko suhteelta.

        Laitan tähän linkin, vaikkei aloittaja niistä pidäkään.

        https://www.youtube.com/watch?v=dTKFhRblM2k


      • Tellukka
        kylmätotuus kirjoitti:

        Erittäin hieno kirjoitus sinulta nimim. "tööttt".

        En lähde arvostelemaan kenenkään tähän ketjuun kirjoittaneiden mielipiteitä, heidän moraaliaan tai motiivejaan.

        Oma mielipiteeni uskottomuudesta on ehdoton, eikä sitä mikään eikä kukaan pysty muuttamaan.

        Parisuhteen peruspilari on täydellinen luottamus kumppaniin. Uskollisuus on luottamuksen tärkein osa.
        Uskottomuus vie pohjan koko suhteelta.

        Laitan tähän linkin, vaikkei aloittaja niistä pidäkään.

        https://www.youtube.com/watch?v=dTKFhRblM2k

        Mutta kuka siinä uskollisessa suhteessa loppujen lopuksi on silloin uskoton ja kenelle?
        Ei uskollisuutta pidä pakoittaa. Se tulee spontaanisti, jos toista rakastaa.

        Jos on väkisin uskollinen toiselle, pelkästään koska niin on avioliittoon mennessä luvannut, mutta tuntee vetoa muualle, niin silloin siinä on uskoton itselleen, pettää itse itseään. Silloin se uskollisuus on vain kahle eikä pohjaudu rakkauteen niinkuin kuuluisi.


      • enkesta
        New-age kirjoitti:

        Tämä aloitus? Mummojen panomuistot? Miksi? Mitä pitää todistaa ja selitellä?

        Eipäs tee mieli avautua rakkauselämästäni yhtään. Niin privaattia mulle.

        Niinku et tolla nikilläsi, voi viddu.


      • kylmätotuus
        Tellukka kirjoitti:

        Mutta kuka siinä uskollisessa suhteessa loppujen lopuksi on silloin uskoton ja kenelle?
        Ei uskollisuutta pidä pakoittaa. Se tulee spontaanisti, jos toista rakastaa.

        Jos on väkisin uskollinen toiselle, pelkästään koska niin on avioliittoon mennessä luvannut, mutta tuntee vetoa muualle, niin silloin siinä on uskoton itselleen, pettää itse itseään. Silloin se uskollisuus on vain kahle eikä pohjaudu rakkauteen niinkuin kuuluisi.

        Sinähän tavallaan vastasit jo itse esittämääsi kysymykseen.

        Minusta hän, joka sortuu uskottomuuteen pettää sekä itseään että kumppaniaan.

        Uskottomuutta ei voi harrastaa yksin, vaan siihen tarvitaan toinenkin osapuoli.
        Mikä on hänen vastuunsa? Sitä en lähde ruotimaan.

        Kukaan meistä ei omista toista ihmistä, eikä voi pakottaa häntä tuntemaan tunteita, joita hänellä ei ole.


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Sinähän tavallaan vastasit jo itse esittämääsi kysymykseen.

        Minusta hän, joka sortuu uskottomuuteen pettää sekä itseään että kumppaniaan.

        Uskottomuutta ei voi harrastaa yksin, vaan siihen tarvitaan toinenkin osapuoli.
        Mikä on hänen vastuunsa? Sitä en lähde ruotimaan.

        Kukaan meistä ei omista toista ihmistä, eikä voi pakottaa häntä tuntemaan tunteita, joita hänellä ei ole.

        Niin oli tarkoituskin vastata itse siihen.
        Samaa kirjoitit tavallaan kuin minäkin vaikka eri sanoin.

        Ihan tosi niin. Kukaan ei omista toista ihmistä ja hänen tunteitaan.
        Missä tulee sitten kuvaan se sana uskottomuus? Mille pitäisi olla uskollinen? Miksi? Minkä hän sille voi, jos hänen rakkautensa on sammunut ja mielenkiinto herännyt ja kohdistuu jo toiseen kohteeseen.
        Miksi pitäisi vain teeskennellä kuin ei mitään ja olla "uskollinen" sellaiselle, jota ei enää rakasta niinkuin aikaisemmin.


    • naaraswulf

      Kylmien, jopa frigidimäisten, naaraiden kommenteissa astuu esiin petetyksi tullut nainen tai petetyksi tulemisen pelko. Tsot tsot, kun sisko lyö siskoa.
      Muutama kypsän aikuisen naisen kommentti mm. mielikki-mummo.
      Elämä on aina tässä ja nyt. Se elää joka ei pelkää.

    • Ei näihin jaksa paneutua.

      Tuolleen läpi hämpsien luettuna te olette suurin osa pihalla kuin lumiukot.
      Yhtä sekasotkua rakkaudesta, avioliitosta, pettämisestä, moraalista ... Sekoitatte kaiken keskenään yhdeksi hutuksi, niinkuin rakkaus (ja himo) olisi jotenkin itse päätettävä tunne, jotka pitäisi osata pitää oikeilla raiteilla moraalin tai avioliiton takia.

      Rakkaus on tunne, joka pulppuaa ihmisen itsensä sisältä niinkuin kaikki muutkin tunteet. Niille pitää antaa tilaa. Ei siihen pidä sekoittaa avioliittoa, moraalia, pidättäytymistä pettämisestä. Jos himot hyrrää muualle, niin antaa mennä vain ... Mutta silloin ei pidä valehdella itselleen rakastavansa enää kumppaniaan.
      Silloin se niinsanottu rakkaus on vain sanan helinää tai samanlaista rakkautta kuin "rakastaisi" hyvää ystäväänsä, vanhempiaan, lapsiaan, hyvää ruokaa, vapaana juoksevia lehmiä ...
      Ja voihan sellaisessakin suhteessa elää ihan hyvin, sanottakoon sitä sitten vaikka avioliitoksi.

      Jokaisella ihmisellä on vapaus/oikeus/velvollisuuskin itseään kohtaan tuntea niinkuin tuntee. Jos tuntee himoa jotain muuta kohtaan kuin kumppaniaan, niin mitä sitä teeskentelemään ja pidättäytymään avioliiton, moraalin tai jonkun muun sellaisen kahleen takia. Mutta rakkaus kumppaniinsa puuttuu silloin (on häipynyt, ollut ja mennyt) ja minkäs sille voi. Ja silloin on rehellisintä myöntää se itselleen.

      Tunteet tule ja tunteet menee. Mistä tulee, minne menee ... Se on vain ikävä asetelma, kun toisen rakkaus menee aikaisemmin kuin toisen. Aina hän, joka rakastaa enemmän ja vielä silloinkin, kun toisen rakkaus on jo kuollut, on sillä heikommalla puolella.

      • monetko

        Nyt on reva levällään
        ui sinne kovalla evällään
        hän joka tunne ei
        tunteet pettäjä vei vei.

        Hänellä on lirkkujen lirkku
        siihen sortuu mirkkujen mirkku.
        Sanoo sitä sun tätä
        ei sitä et on läpi mätä.


    • Kyllä sitä ennen jaksoi keskijalalla kantaa täyttä 10l ämpäriä tänään ei käy, ei kestä polvet.

      • henrjii

        mää olen tehnyt sillä muuta kivaa, polvetkin kestää kun ei kantele ämpäriä


    • Ihan pakko osallistua vielä tähän hienoon keskusteluketjuun, vaikka valomerkki lienee jo annettu.
      Otsikosta ei voinut tietää, että puhutaan rakkaudesta..))
      Ei niin, että olisin erityisen pätevä siitä puhumaan, mutta hiukan tahtoisin olla eri - tai samaa mieltä tietyistä asioista.
      Aloittajan kuvaus osoittaa minusta, että ihminen voi täysin voimaton intohimosen tunteen vallassa, niin irti arkitodellisuudesta ja arkiminästään, etteivät häntä sido sen lait. Hyvin aloittaja kuvasi senkin, että paluu arkeen saa hänet arvioimaan kokemaansa "maailman mitoilla", jolloin esille nousevat moraalikysymykset.
      Itse olen arvokonservatiivi avioliitonkin kohdalla. Uskollisuus ja rehellisyys saavat aikaan kunnioituksen, mitä pidän avioliiton kantavana rakenteena. Tunteet tulevat ja menevät - kuten toinen kirjoittaja totesi, mutta rakkaus ei minusta koskaan häviä, silloinkaan kun se ei saa vastakaikua. Se voi myös olla poissa pitkään, ja löytyä taas. Siksi sitoutuminen on tärkeätä.

      Siitä olen hiukan eri mieltä, että rakkaus suuntautuisi vain yhteen ihmiseen kerrallaan. Eroottisen rakkauden kohdalla se mielestäni pätee, mutta kuten tiedetään, on muitakin rakkauden lajeja. Niitä voi olla jopa miehen ja naisen välillä. Ja tiettävästi toteumaton rakkaus voi olla suuri innoituksen lähde esim taiteilijoille. Muusa ei aina ollut eroottisen rakkauden kohde.

      Siipeensä saaneiden rakkauttakin käsiteltiin. Minusta avioero jättää ihmiseen jäljen. "Ei tule elämästä eheätä enää" totesi romaanihenkilö Juha kun haki vaimonsa Marjan Shemeikan talosta.
      Tietysti rikkinäisenäkin voi elää, jossakin mielessä jopa täydemmin kuin rikkoutumattomana, mutta tavoitteena rikkoutumista ei mielestäni kannata pitää, vaikka sitäkin kuulee tarjottavan.

      • hmpff

        Meinasin jo olla lukematta tätä ketjua, mutta onneksi avasin vielä. Aivan loistava kirjoitus! Ihan nappiin meni.

        Pidän aivan tavattoman paljon Tellukan näkemyksestä rakkaudesta. Se on niin kaunis, ja voi kun se olisi toiminut ainakin mun kohdalla noin, mutta ei. Mun rakkaus on ollut kuin pilvet taivaalla, muuttavat muotoa ja elää ja välillä jopa kaikkoaa, löytyäkseen taas taivaanrannalla purppuraisina. Sivuhuomautuksena, ehkä se oli syykin siihen ettei se kestänyt, kuka jaksaa pilviä jahdata.

        On niin paljon kiinni ihmisistä, kuinka rakastetaan. Onko ehjä, onko kumpikaan ehjä. Onko ulkopuolisia rasitteita, saako olla osana yhteiskuntaa, terveenä, lapsia, onko lapset terveet, ym.ym.

        Silti on minusta tärkeää elämän jatkon kannalta, että arvioi välillä omia tekoja. Pistää tapahtumat oikeisiin lokerikkoihin - tuo oli virhe, tämä ei niin paha. Antaa anteeksi ja jatkaa (kohti uusia virheitä).

        Näitä miettinyt paljon nyt kun omat lapset ovat parisuhteissa. Miten antaa eväitä niihin, milloin tukea ja milloin ei.


      • hmpff kirjoitti:

        Meinasin jo olla lukematta tätä ketjua, mutta onneksi avasin vielä. Aivan loistava kirjoitus! Ihan nappiin meni.

        Pidän aivan tavattoman paljon Tellukan näkemyksestä rakkaudesta. Se on niin kaunis, ja voi kun se olisi toiminut ainakin mun kohdalla noin, mutta ei. Mun rakkaus on ollut kuin pilvet taivaalla, muuttavat muotoa ja elää ja välillä jopa kaikkoaa, löytyäkseen taas taivaanrannalla purppuraisina. Sivuhuomautuksena, ehkä se oli syykin siihen ettei se kestänyt, kuka jaksaa pilviä jahdata.

        On niin paljon kiinni ihmisistä, kuinka rakastetaan. Onko ehjä, onko kumpikaan ehjä. Onko ulkopuolisia rasitteita, saako olla osana yhteiskuntaa, terveenä, lapsia, onko lapset terveet, ym.ym.

        Silti on minusta tärkeää elämän jatkon kannalta, että arvioi välillä omia tekoja. Pistää tapahtumat oikeisiin lokerikkoihin - tuo oli virhe, tämä ei niin paha. Antaa anteeksi ja jatkaa (kohti uusia virheitä).

        Näitä miettinyt paljon nyt kun omat lapset ovat parisuhteissa. Miten antaa eväitä niihin, milloin tukea ja milloin ei.

        Kiitos hmpf, Samoin ajattelen: rakkaus on lujilla tänä päivänä kun niin monet rasitteet kuormittavat sitä, eikä välttämättä ole sitä suurta yhteistä tavoitetta, kun lapsiakaan eivät kaikki hanki.
        Tellukan teksti on samaa tinkimätöntä linjaa, jolle hän on uskollinen. Epätäydellisenä joudun itse olemaan hiukan armollisempi, ainakin itselleni..))

        Myös tuosta itsensä arvioimisesta olen samaa mieltä. Ellei sitä tee, toistaa samoja virheitä.
        Voi tietysti toistaa muutenkin, mutta ainakin tietää mitä tekee - ja kärsii siitä..))

        Lasten avioliitot ja lastenlasten kasvatus taitavat olla niitä asioita, joista on paras jäävätä itsensä. Ainakin minun on tehtävä niin. Jos apua/neuvoa kysytään, yritän tietysti olla kuulolla ja pyrkiä tasapuolisuuteen. Se on tietysti ollut pakko nähdä, että jollakin tavoin miniät muistuttavat minua, hyvässä ja pahassa. Ehkä se on lasten elämäntehtävä, jatkaa siitä mihin kotikasvatuksessa jäätiin. Jos siinä laisti jotakin, se tulee vastaan nyt ja myös niin, että jos siinä rakentui, se on voimavarana nyt. "Isien pahat teot siirtyvät lapsiin, kolmanteen ja neljänteen polveen", sanotaan, mutta niin siirtyvät hyvätkin..))


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5500
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3517
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1642
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      205
      1604
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      76
      1076
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1058
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      907
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      836
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      809
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      798
    Aihe