Pakkoruotsin suorittaminen?

Kompakysymykset kielten yo-kokeissa voisi myös lopettaa ja siirtyä testaamaan aitoa kielten osaamista sekä erityisesti motivaatiota ja ahkeruutta ko. oppiaineen kohdalla.

Vanhojen jo suoritettujen yo-tutkinnon arvosanat ja tutkinnot mitätöitäisiin samoin kaikki maisteritutkinnot. Ne saisi takaisin suorittamalla uudestaan kaikki kokeet ja käymällä lukion ja yliopiston uudelleen.

Opetustoimen virkahenkilöstölle sekä koulutusasioista vastaavalle ministerille vähimmäisvaatimus 10 ällää, vähintään 15 vuotta opetuskokemusta ja vähintään 10 vuotta johtamiskokemusta opetushallinnon parissa sekä opetushallinnon tutkinto että vähintään maisteritutkinto, mieluiten tohtorin arvo. Vain yli 55-vuotiaille. Lisäksi vähintään 5 vuotta kokemusta oppilaanohjaustehtävistä ja psykologian opintoja riittävästi.

Ja mikä kaikista tärkeintä, Sannille ehdottomasti potkut ja äkkiä, joku huomattavasti pätevämpi, kokeneempi, osaavampi, empaattisempi ja opetusalalla pitkän uran tehnyt opetusalan rautainen ammattilainen tilalle!!!!!!!

Haista vttu, ei todellakaan ole! Amislaisia on iät ja ajat menneet ammattikorkeaan eikä tämä ole mikään ongelma vaan etu, koko yhteiskunnan etu ja luonnollinen jatke.

Ongelmana on suomalaisten kateus ja kokoomuslainen, äärioikeistolainen tietoinen suomalaisen yhteiskunnan tuhoaminen ja heikentäminen sekä suomalaisten sairas sadismi!!!

Yliopistotutkintoja voi suorittaa ilman pakkoruotsia, mutta virkamiestöihin sen jälkeen et enää pääse Suomessa.

Se suomalainen sairaanhoitaja Irmeli on saanut nauttia ruotsin opetusta vuosikausia peruskoulusta lähtien. Ei luulisi olevan enää kovin iso juttu osoittaa auttava ruotsin osaaminen korkeakouluasteella.

Jos nyt alettaisiin opettaa ruotsia vain puolelle ikäluokasta, niin hyvin pian on se ruotsin opetuksesta osaton puoli parkumassa oikeutta ruotsin oppimiseen kaikille. Sitä ruotsia kun kuitenkin sitten jossain vaiheessa kysytään yhdeltä jos toiseltakin sellaiselta joka ei olisi ikinä uskonut kyseistä kieltä mihinkään tarvitsevansa.

Ja siis ruotsin kielen tuoma mahdollinen etu oikeuttaa sen, että jos sitä ei hallitse, viedään muutkin mahdollisuudet pois, jos ei esimerkiksi pysty opintojaan sen vuoksi suorittamaan. Eihän pakkoruotsin lopettaminen tarkoittaisi opetusoikeuden poistamista kaikilta, vaan mahdollistaisi sen valinnanvapauden. Länsinaapurissakin yllätys yllätys englantia osataan puhua, ja paremmin kuin suomessa.

gddg kirjoitti:

Ja siis ruotsin kielen tuoma mahdollinen etu oikeuttaa sen, että jos sitä ei hallitse, viedään muutkin mahdollisuudet pois, jos ei esimerkiksi pysty opintojaan sen vuoksi suorittamaan. Eihän pakkoruotsin lopettaminen tarkoittaisi opetusoikeuden poistamista kaikilta, vaan mahdollistaisi sen valinnanvapauden. Länsinaapurissakin yllätys yllätys englantia osataan puhua, ja paremmin kuin suomessa.

Lue lisää

Täytyypä vihjaista, että naapurilla on yllättävän paljon tauluja kellarissa...

tätätaas kirjoitti:

Se suomalainen sairaanhoitaja Irmeli on saanut nauttia ruotsin opetusta vuosikausia peruskoulusta lähtien. Ei luulisi olevan enää kovin iso juttu osoittaa auttava ruotsin osaaminen korkeakouluasteella.

Jos nyt alettaisiin opettaa ruotsia vain puolelle ikäluokasta, niin hyvin pian on se ruotsin opetuksesta osaton puoli parkumassa oikeutta ruotsin oppimiseen kaikille. Sitä ruotsia kun kuitenkin sitten jossain vaiheessa kysytään yhdeltä jos toiseltakin sellaiselta joka ei olisi ikinä uskonut kyseistä kieltä mihinkään tarvitsevansa.

Lue lisää

Elämässä ei aina voi tosiaan tietää, mitä joskus tarvitsee. Mutta miten joku voi ajatella noin, että kaikkien pitää ikään kuin varalta opetella jotain kieltä sen takia, että sitä joskus joku jossain "yhdeltä sun toiselta" ehkä kysyy?

Pieni osa suomalaisista tarvitsee ruotsia, mutta ylivoimaisesti suurin osa ei tarvitse. Eikä pelkkä kouluruotsi edes tuota sellaista käytännön kielitaitoa, että sillä pärjäisi.

Olisiko kuitenkin järkevämpää opiskella kieliä sen mukaan, mitä tarvitsee? Moni aloittaa uuden kielen opiskelun vasta lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja oppii sen hyvin. Väitän, että olisi paljon tehokkaampaa opettaa ruotsia vasta siinä vaiheessa kun opiskellaan korkeakoulussa johonkin virkaan pätevöittävää tutkintoa. Silloin on motivaatio kohdillaan ja varmasti opitaan.

Tämä ei tosiaan tarkoita, että kaikki korkeakoulutukinnon suoittaneet tarvitsisivat ruotsia. Esimerkiksi sairaanhoitajana suomalaisella paikkakunnalla ei tarvita ruotsin kielen taitoa eikä ruotsia vaadita useimpiin toimiin myöskään kaksikielisellä paikkakunnalla. Useimmiten muun kuin suomenkielisen potilaan kanssa tarvitsee englantia, joskus olisi hyvä osata myös arabian tai darin kieltä. Tai insinöörinä suomalaisessa yrityksessä on esimerkiksi rakennusalalla enemmän hyötyä virosta, puolasta tai venäjästä, koska niitä puhutaan työmailla, ja kansainvälisissä tehtävissä on työkielenä lähes poikkeuksetta englanti.

Kyllä fakta on se, että kaikki koulutetut ja sivistysmaista tulevat ihmiset osaavat nykyään englantia. Muita kieliä tarvitaan silloin kun ollaan tekemisissä kielitaidottomien, vähemmän koulutettujen pakolaisten tai duunareitten kanssa.

Kannatan sitä, että ruotsia saisi opiskella ne, jotka sitä tarvitsevat, ja joille siitä on oikeasti hyötyä.