Pari kysymystä virkamiesruotsin suorittamisesta. Onko ruotsi suoritettava ennen maisterivaihteeseen pääsyä? Miten ruotsi käytännössä suoritetaan (kokeet, tehtävät yms..), ja minkälaisia ovat valmentavat kurssijat, ja niiden lähtötaso? Entä onko vapautuksen mahdollisuutta, tai muuta suhmurointia?
Itse olen opiskelijana helsingin yliopiston humanistisessa, ja ruotsin kielen taitoni on täysi nolla, lukion pakolliset kurssit läpäisin useiden hylättyjen jälkeen kaikki rimaa hipoen vitosella.
Itse olen opiskelijana helsingin yliopiston humanistisessa, ja ruotsin kielen taitoni on täysi nolla, lukion pakolliset kurssit läpäisin useiden hylättyjen jälkeen kaikki rimaa hipoen vitosella.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toinen kotimainen kieli vaaditaan hum.kand.-tutkintoon, siis ennen maisteriopintoja. Sinä et voi saada siitä vapautusta.
Tutustu yliopiston kielikeskuksen tarjontaan. Voit varmaan saada ohjausta myös ihan kädestä pitäen sopivien kurssien valitsemiseksi.
Yliopistotasolla ei yleensä käytetä sellaisia sanoja kuin 'pakkoruotsi'. Olen sitä mieltä, että nykyään yliopiston kaikkien tiedekuntien pääsyvaatimuksiin olisi syytä kuulua vähintään E keskipitkästä ruotsista tai vähintään M pitkästä ruotsista yo-todistuksessa. Ja L pitkästä ruotsista vapauttaisi enemmistä ruotsin opinnoista ja kokeista yliopistossa eli sillä saisi suoritusmerkinnän heti opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen.
Kompakysymykset kielten yo-kokeissa voisi myös lopettaa ja siirtyä testaamaan aitoa kielten osaamista sekä erityisesti motivaatiota ja ahkeruutta ko. oppiaineen kohdalla.
Vanhojen jo suoritettujen yo-tutkinnon arvosanat ja tutkinnot mitätöitäisiin samoin kaikki maisteritutkinnot. Ne saisi takaisin suorittamalla uudestaan kaikki kokeet ja käymällä lukion ja yliopiston uudelleen.
Opetustoimen virkahenkilöstölle sekä koulutusasioista vastaavalle ministerille vähimmäisvaatimus 10 ällää, vähintään 15 vuotta opetuskokemusta ja vähintään 10 vuotta johtamiskokemusta opetushallinnon parissa sekä opetushallinnon tutkinto että vähintään maisteritutkinto, mieluiten tohtorin arvo. Vain yli 55-vuotiaille. Lisäksi vähintään 5 vuotta kokemusta oppilaanohjaustehtävistä ja psykologian opintoja riittävästi.
Ja mikä kaikista tärkeintä, Sannille ehdottomasti potkut ja äkkiä, joku huomattavasti pätevämpi, kokeneempi, osaavampi, empaattisempi ja opetusalalla pitkän uran tehnyt opetusalan rautainen ammattilainen tilalle!!!!!!!
Jos olet muunkielinen mamu tai muuten vain käynyt koulusi ulkomailla, esim. expattina, niin virkamiesruotsia ei vaadita. Virkamiesruotsin vaatimus koskee vain Suomessa opiskelleita suomalaisia. Siitäkin voidaan myöntää poikkeuksia, jos ruotsin suorittaminen on todella mahdottoman vaikeaa ja ainoa este tutkinnon suorittamiselle.
Nykyään tämä on suurempi ongelma, kun opiskelijoita tulee ilman lukioa ammattikoulupohjalta, jatkavat AMK:hon ja osa heistä jatkaa yliopistoonkin. Etenkin tekniikan alalla ongelmia on, kun eivät ole muutenkaan "kielimiehiä". Tutkinnon suorittaminen ei saa olla kiinni pelkästä virkamiesruotsista, jos kaikki muu on tehty. Kyllä suomalainen insinööri maailmalla pärjää hyvin englannillakin.
On siis mahdollista suorittaa alempi korkeakoulututkinto ilman siihen sisältyvää virkamiesruotsin koetta.
Haista vttu, ei todellakaan ole! Amislaisia on iät ja ajat menneet ammattikorkeaan eikä tämä ole mikään ongelma vaan etu, koko yhteiskunnan etu ja luonnollinen jatke.
Ongelmana on suomalaisten kateus ja kokoomuslainen, äärioikeistolainen tietoinen suomalaisen yhteiskunnan tuhoaminen ja heikentäminen sekä suomalaisten sairas sadismi!!!
Yliopistotutkintoja voi suorittaa ilman pakkoruotsia, mutta virkamiestöihin sen jälkeen et enää pääse Suomessa.
Virkamiesruotsi on yleensäkin turha ja epäoikeudenmukainen. Sitä pitää vaatia vain siellä, missä sitä todella tarvitaan, ei siis kaikilta. Joissain tilanteissa se on myös spesiaalisti hyvin epäoikeudenmukainen. Jos Ruotsista tulee Gunilla Suomeen töihin sairaanhoitajaksi, hänen ei tarvitse opiskella eikä osata suomen kieltä. Mutta jokaisen suomenkielisen sairaanhoitaja-Irmelin on suoritettava tutkinto ruotsin kielessä. Irmeli saattaa muuten olla vaikka kuinka pätevä sairaanhoitajan työssään, mutta ilman pakkoruotsia häntä ei pidetä täysin pätevänä. Ihmeellisiä ovat joskus Herra(i)n tiet ja maailma on vääryyttä täynnä.
Se suomalainen sairaanhoitaja Irmeli on saanut nauttia ruotsin opetusta vuosikausia peruskoulusta lähtien. Ei luulisi olevan enää kovin iso juttu osoittaa auttava ruotsin osaaminen korkeakouluasteella.
Jos nyt alettaisiin opettaa ruotsia vain puolelle ikäluokasta, niin hyvin pian on se ruotsin opetuksesta osaton puoli parkumassa oikeutta ruotsin oppimiseen kaikille. Sitä ruotsia kun kuitenkin sitten jossain vaiheessa kysytään yhdeltä jos toiseltakin sellaiselta joka ei olisi ikinä uskonut kyseistä kieltä mihinkään tarvitsevansa.
Ja siis ruotsin kielen tuoma mahdollinen etu oikeuttaa sen, että jos sitä ei hallitse, viedään muutkin mahdollisuudet pois, jos ei esimerkiksi pysty opintojaan sen vuoksi suorittamaan. Eihän pakkoruotsin lopettaminen tarkoittaisi opetusoikeuden poistamista kaikilta, vaan mahdollistaisi sen valinnanvapauden. Länsinaapurissakin yllätys yllätys englantia osataan puhua, ja paremmin kuin suomessa.
Täytyypä vihjaista, että naapurilla on yllättävän paljon tauluja kellarissa...
Elämässä ei aina voi tosiaan tietää, mitä joskus tarvitsee. Mutta miten joku voi ajatella noin, että kaikkien pitää ikään kuin varalta opetella jotain kieltä sen takia, että sitä joskus joku jossain "yhdeltä sun toiselta" ehkä kysyy?
Pieni osa suomalaisista tarvitsee ruotsia, mutta ylivoimaisesti suurin osa ei tarvitse. Eikä pelkkä kouluruotsi edes tuota sellaista käytännön kielitaitoa, että sillä pärjäisi.
Olisiko kuitenkin järkevämpää opiskella kieliä sen mukaan, mitä tarvitsee? Moni aloittaa uuden kielen opiskelun vasta lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja oppii sen hyvin. Väitän, että olisi paljon tehokkaampaa opettaa ruotsia vasta siinä vaiheessa kun opiskellaan korkeakoulussa johonkin virkaan pätevöittävää tutkintoa. Silloin on motivaatio kohdillaan ja varmasti opitaan.
Tämä ei tosiaan tarkoita, että kaikki korkeakoulutukinnon suoittaneet tarvitsisivat ruotsia. Esimerkiksi sairaanhoitajana suomalaisella paikkakunnalla ei tarvita ruotsin kielen taitoa eikä ruotsia vaadita useimpiin toimiin myöskään kaksikielisellä paikkakunnalla. Useimmiten muun kuin suomenkielisen potilaan kanssa tarvitsee englantia, joskus olisi hyvä osata myös arabian tai darin kieltä. Tai insinöörinä suomalaisessa yrityksessä on esimerkiksi rakennusalalla enemmän hyötyä virosta, puolasta tai venäjästä, koska niitä puhutaan työmailla, ja kansainvälisissä tehtävissä on työkielenä lähes poikkeuksetta englanti.
Kyllä fakta on se, että kaikki koulutetut ja sivistysmaista tulevat ihmiset osaavat nykyään englantia. Muita kieliä tarvitaan silloin kun ollaan tekemisissä kielitaidottomien, vähemmän koulutettujen pakolaisten tai duunareitten kanssa.
Kannatan sitä, että ruotsia saisi opiskella ne, jotka sitä tarvitsevat, ja joille siitä on oikeasti hyötyä.
Kyllä se pitää suorittaa. Ei suorittaminen minusta kovin ylivoimaisen vaikeaa ollut. Virkamiesruotsin kokeen rimaa on laskettu niin että kyllä siitä melkein kaikki pääsee läpi ja ne, jotka ei pääse kovalla yrittämiselläkään, saa vapautuksen.
Itsekin virkamiesruotsin olen suorittanut, minulla on sen mukaan hyvä ruotsin kielen taito. Mutta oikeasti työtilanteissa en tosiaankaan osaa puhua ruotsia. Ehkä juuri jokin kahvin tilaaminen Tukholmassa onnistuu, mutta että ammattiin liittyvistä kysymyksistä muka alkaisin ruotsiksi keskustella, hah! En vaan osaa. Enkä kyllä ole töissä myöskään tarvinnut ruotsia.
Yliopistossa ei ole pakkoruotsia vaan toinen kotimainen. Vaatimukset eivät ole nykyään kovat. Jos on päässyt lukiosta ylioppilaaksi ja vielä yliopistoonkin, ruotsista kyllä selviää, mikäli yhtään tahtoa on. Ammattikoulutietä tulleilla ruotsi on usein kova paikka, mutta ei mahdoton. Ruotsi eli toinen kotimainen tarvitaan jo kandin tutkintoon.
Korkkarissa vaade on B1 (sujuva).