Tiedotusvälineissä on viime aikoina ollut esillä huoli suomalaisten eriarvoistumisesta. Vaikuttaa siltä, että kansamme jakaantuminen suurituloisiin ja köyhiin on syvenemässä. Alkanut talouskasvu ei näy niiden ihmisten elämässä, joilla ei ole työtä tai varallisuutta. Sen sijaan pienetkin leikkaukset usein heikentävät heidän toimeentuloaan.
Suurituloisen saattaa olla vaikea samaistua sellaisen ihmisen tilanteeseen, joka joutuu kamppailemaan pystyäkseen turvaamaan itselleen tai perheelleen elämän perustarpeet. Nykyinen media- ja kokemustenjakamisyhteiskunta saattavat lisätä tunnetta eriarvoisuudesta ja syventää näköalattomuutta ja syrjäytymistä. Tämä tulee esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa ovat todellisuutta näyttävät kuvat ulkomaanmatkoilta ja katsaukset uusimmista harrastusvälinehankinnoista sekä toisaalta kertomukset leipäjonoista ja talousvaikeuksista.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 900 000 ihmistä. Tänä vuonna on uutisoitu, että leipäjonojen pituus on kasvanut maassamme selvästi. Leipäjonoissa näkyy yksin asuvien aikuisten lisäksi yhä useammin nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Kaikilla ei ole esimerkiksi varaa hankkia välttämättömiä opiskelukirjoja tai koulun liikuntatunneilla tarvittavia välineitä.
Taloudellisen eriarvoisuuden tuomat vaikeat elämäntilanteet tulevat esille myös kristillisyytemme perhe- ja diakoniatyössä. Moni kamppailee jokapäiväisen toimeentulon hankkimiseksi. Kaikilla ei ole varaa osallistua kristillisyytemme leireille tai lähteä Suviseuroihin.
Taloudelliset vaikeudet saattavat koetella myös uskonelämää. Rauhanyhdistyksissä ja pienemmissäkin piireissä on hyvä miettiä, miten uuvuttavassa elämäntilanteessa olevia voitaisiin auttaa virkistymään esimerkiksi aviopuolisoleireillä. Kannattaa myös rohkaistua pyytämään apua, sillä apua on vaikea antaa, jos ei tiedä avuntarvetta.
Joskus taloudelliset ongelmat saattavat johtua myös liian suurista itselle asetetuista vaatimuksista. Ajassamme korostetaan usein rahaa, omaisuutta, erikoisia elämyksiä ja näyttäviä ulkoisia puitteita. Näiden tavoitteleminen saattaa tehdä elämästä kireää, kiireistä ja taloudellisesti ahdasta sekä viedä aikaa ja voimia tärkeimmiltä, Jumalasuhteen hoitamiselta, perheeltä ja ystäviltä. ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”, opettaa Raamattu (Ap. t. 20:35).
Jumalan sana myös rohkaisee, että vaikeassa elämäntilanteessakin saa luottaa lujasti Jumalan huolenpitoon. Hän pitää omistaan paremman huolen kuin taivaan linnuista, jotka nekin saavat kaiken tarpeellisen (Matt. 6:26).
Suurituloisen saattaa olla vaikea samaistua sellaisen ihmisen tilanteeseen, joka joutuu kamppailemaan pystyäkseen turvaamaan itselleen tai perheelleen elämän perustarpeet. Nykyinen media- ja kokemustenjakamisyhteiskunta saattavat lisätä tunnetta eriarvoisuudesta ja syventää näköalattomuutta ja syrjäytymistä. Tämä tulee esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa ovat todellisuutta näyttävät kuvat ulkomaanmatkoilta ja katsaukset uusimmista harrastusvälinehankinnoista sekä toisaalta kertomukset leipäjonoista ja talousvaikeuksista.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 900 000 ihmistä. Tänä vuonna on uutisoitu, että leipäjonojen pituus on kasvanut maassamme selvästi. Leipäjonoissa näkyy yksin asuvien aikuisten lisäksi yhä useammin nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Kaikilla ei ole esimerkiksi varaa hankkia välttämättömiä opiskelukirjoja tai koulun liikuntatunneilla tarvittavia välineitä.
Taloudellisen eriarvoisuuden tuomat vaikeat elämäntilanteet tulevat esille myös kristillisyytemme perhe- ja diakoniatyössä. Moni kamppailee jokapäiväisen toimeentulon hankkimiseksi. Kaikilla ei ole varaa osallistua kristillisyytemme leireille tai lähteä Suviseuroihin.
Taloudelliset vaikeudet saattavat koetella myös uskonelämää. Rauhanyhdistyksissä ja pienemmissäkin piireissä on hyvä miettiä, miten uuvuttavassa elämäntilanteessa olevia voitaisiin auttaa virkistymään esimerkiksi aviopuolisoleireillä. Kannattaa myös rohkaistua pyytämään apua, sillä apua on vaikea antaa, jos ei tiedä avuntarvetta.
Joskus taloudelliset ongelmat saattavat johtua myös liian suurista itselle asetetuista vaatimuksista. Ajassamme korostetaan usein rahaa, omaisuutta, erikoisia elämyksiä ja näyttäviä ulkoisia puitteita. Näiden tavoitteleminen saattaa tehdä elämästä kireää, kiireistä ja taloudellisesti ahdasta sekä viedä aikaa ja voimia tärkeimmiltä, Jumalasuhteen hoitamiselta, perheeltä ja ystäviltä. ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”, opettaa Raamattu (Ap. t. 20:35).
Jumalan sana myös rohkaisee, että vaikeassa elämäntilanteessakin saa luottaa lujasti Jumalan huolenpitoon. Hän pitää omistaan paremman huolen kuin taivaan linnuista, jotka nekin saavat kaiken tarpeellisen (Matt. 6:26).
Vastaukset 2
Vanhimmat
tällaista kirjoitusta eriarvoistumisesta ja köyhyydestä Päivämieheen. Lehdessä on mielestäni kerrottu liian yksipuolisesti hyvätuloisten elämään kuuluvista asioista, joista monet kokevat syrjäytyneensä. Tämän kirjoituksen kokee varmasti moni, jopa leipäjonosta turvaa hakenut, omakseen.
Lässytystä, olen samaa mieltä, mutta kun akka ei enää anna. Ei ollu häävi aiemminkaan tavaraa tarjoamaan.