Tervehdys kaikille. Tätä foorumia lukiessani olen huomannut, että vaikka täällä annettavat neuvot ja kannustukset ujoudesta kärsiville ovat hyviä, ei ujouden syihin kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Ujous on käyttäytymismalli, joka johtuu henkilön sisäisten ajatuskuvien ja mielen rakenteesta. Näistä sisäisistä, usein tiedostomattomista, mielen raketeista syntyvät käyttäytymismallit, joiden mukaan ihminen käyttäytyy. Ujous on yksi käyttäytymismalli. Lyhyesti sanottuna ujous ei ole sairaus, vaan "sairauden" oire.
Jokaisen ujodesta kärsivän ihmisen takaa löytää itsetunto-ongelman. Kun henkilön itsetunto on alhainen, aiheuttaa se usein erillaisia ns. oireita, joista kenties selvin on ujous. Ujoutta tulisikin enemmän pitää selvänä oireena heikosta itsetunnosta ja siten keskittyä kehittämään minäkuvaa sekä itseluottamusta.
Olen maalikko, joten suhtautukaa tekstiini tietyllä kriittisyydellä. Toivon ainoastaan heidän, jotka kärsivät omasta ujoudestaan, keskittymään enemmän itsetuntonsa parantamiseen. Uskon näin saatavan parempia tuloksia, kun tiedostetaan ne perustat, joista ujous syntyy.
Ujous on käyttäytymismalli, joka johtuu henkilön sisäisten ajatuskuvien ja mielen rakenteesta. Näistä sisäisistä, usein tiedostomattomista, mielen raketeista syntyvät käyttäytymismallit, joiden mukaan ihminen käyttäytyy. Ujous on yksi käyttäytymismalli. Lyhyesti sanottuna ujous ei ole sairaus, vaan "sairauden" oire.
Jokaisen ujodesta kärsivän ihmisen takaa löytää itsetunto-ongelman. Kun henkilön itsetunto on alhainen, aiheuttaa se usein erillaisia ns. oireita, joista kenties selvin on ujous. Ujoutta tulisikin enemmän pitää selvänä oireena heikosta itsetunnosta ja siten keskittyä kehittämään minäkuvaa sekä itseluottamusta.
Olen maalikko, joten suhtautukaa tekstiini tietyllä kriittisyydellä. Toivon ainoastaan heidän, jotka kärsivät omasta ujoudestaan, keskittymään enemmän itsetuntonsa parantamiseen. Uskon näin saatavan parempia tuloksia, kun tiedostetaan ne perustat, joista ujous syntyy.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ujouden takana ei todellakaan aina ole itsetunto-ongelma. Tämä on psykologiaa lukeneen tieto eli fakta.
Mitäs muuta siellä takana sitten on..?
Voisin melkein väittää että jos Suomessa ruvettaisiin ujouden häpeämisen sijaan antamaan ujoudelle positiivista kuvaa niin yksinäisten ja ujojen masennus/mielenterveydelliset ongelmat suomessa pienentyisivät suuresti koska mekin tuntisimme kuuluvamme johonkin.
Eikö tässä olisi jollekkin kansanedustajalle sopiva homma?
ujous on pelkoa, takertumista menneeseen.
itse pyrin muuttamaan omaa ajatusmaailmaani sosiaalisista tilanteista. huomasin että en olekaan niin ujo mitä ennen ja rohkeammaksi aion kasvaa päivä oäivältä. minä en ole enää menneisyyteni vanki, enkä muiden ihmisten orja.
minusta tuli ujo kun pikkusiskoni syntyi ja sitä lellittiin ja minua sorreettiin koko ajan. minut alistettiin pikkusiskon mielen alle. aina oiti tehdöä ja olla kuin pikkusisko halusi, voi voi nyt sentään, mitenkä nyt pärjäät pikkuinen ?katsoin jopa sellasen videon missä isäni kuvasi meitä kameralla siskoni kiukustui minulle ja minä peräännyin, olinhan alistettu palvomaan pikkusiskoani. vittu mitkä vanhemmat mulla on ollu.täysiä nollia. miksi en pääse erooon katkeruudesta pikkusiskoani kohtaan . otti luonnolle tunnnustaa että minusta tuli pikkkusiskoni orja ja roskakuppi. vittu että vihaan. omaa isäääni ja äitiäni. haluan antaa anteeksi mutta en tiedä pystynkö ? NIIN RANKKOJA KOKEMUKSI8A ON OLLUT. ALISTUSTA, RIISTOA, HALVEKSUNTAA, PELOTTELUA.
OLEN NIIN VÄSYNYT MENNEESEEN ETTÄ HALUAN PÄÄSTÄÄ SIITÄ IRTI LOPULLISESTI.
NYT MINULLA ON TYÖ JOSSA OPIN ESIINTYMÄÄN JA VOIN JOKA PÄIVÄ OPPIA VOITTAMAAN UJOUTENI. HALUAN NIMITTÄIN KASVAA ROHKEAKSI JA AIKAANSAAAVAKSI NAISEKSI.
että pääsemme tuosta menneisyyden painolastista.
Vaikeaa se on!
Itsellä kokemuksia, että isäni arvosteli ulkonäköäni ja mitätöi tekemisiäni jatkuvasti, ja pelotteli etten tule pärjäämään elämässä. Halveksi arkuuttani.
Aika järkyttävää käytöstä aikuiselta lastaan kohtaan, kun jäljestä päin ajattelee!
Ja tuo ei ainakaan ole jo muutenkin ujoa ja herkkää ihmistä (minua siis) tehnyt rohkeammaksi.
Kovaa taistelua on ollut että pääsisin jotenkin elämään kiinni, ja uskoisin että olen ihan hyvä ja kelvollinen ihminen tällaisenaan.
Ujot ihmiset pitäisi tosiaan hyväksyä sellaisinaan samoin kuin rohkeammat, eikä hävetä heitä.
On todella järkyttävää jos vanhempi häpeää omaa lastaan, kun se on ujo ja arka!
Näin on minulla ollut, ja varmasti tuollaisia perheitä on ollut paljon ainakin ennen vanhaan.