Ajattelin ja halusin kirjoittaa hänelle vielä erikseen tämän kommentin, jonka kirjoitin aiemmin tuohon toiseen keskusteluun.
Olen haaveillut koko päivän siitä, että hän olisi kanssani siellä missä milloinkin olen ollut. Olen myös koko päivän haaveillut siitä, kuinka ihanaa olisi, jos voisin näyttää ja osoittaa hänelle kaikki ne rakkauden ja hellyyden tunteet, joita minulla häntä kohtaan on. Silittäisin hänen poskea kädelläni samalla, kun pussaisin häntä, pitäisin häntä kädestä kiinni, hellisin häntä ja jakaisimme yhdessä kaikki hetket, ympärillä olevat syksyn värit ja mitä ikinä vastaan tulisikaan.
Minua turhauttaa, kun haluaisin saada rakastaa häntä ja osoittaa ne kaikki tunteeni hänelle, mutta mitään ei tapahdu, aika kuluu ja rakastamisen sijasta kaikki aika menee hukkaan. Jne.
Olen haaveillut koko päivän siitä, että hän olisi kanssani siellä missä milloinkin olen ollut. Olen myös koko päivän haaveillut siitä, kuinka ihanaa olisi, jos voisin näyttää ja osoittaa hänelle kaikki ne rakkauden ja hellyyden tunteet, joita minulla häntä kohtaan on. Silittäisin hänen poskea kädelläni samalla, kun pussaisin häntä, pitäisin häntä kädestä kiinni, hellisin häntä ja jakaisimme yhdessä kaikki hetket, ympärillä olevat syksyn värit ja mitä ikinä vastaan tulisikaan.
Minua turhauttaa, kun haluaisin saada rakastaa häntä ja osoittaa ne kaikki tunteeni hänelle, mutta mitään ei tapahdu, aika kuluu ja rakastamisen sijasta kaikki aika menee hukkaan. Jne.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tämä viesti on menneisyydestä. Aikaa ei ole.
Pitäisikö sinun tänne kirjoittamisen sijasta laittaa hänelle viestiä? Mieti kuinka lyhyt elämä voi olla ja tapaturmia tapahtuu joka päivä.
Niin, olen miettinyt, ja sitä suuremmalla syyllä en haluaisi hukata enää päivääkään enkä hetkeäkään niistä, jotka olisi mahdollista viettää hänen kanssaan.
Minulla on sen verran kokemusta elämästä, että tiedän, mikä on tärkeää.
Ja olen yrittänyt, mutta se ei ole minusta kiinni...
Onko kyseessä varattu mies? Jos on, niin terveisiä tältä puolelta. Turhauttaa myös, mutta minkäs teet.
Häh? Kyllähän sä tossa tilanteessa voit tehdä paljonkin. Toisin kuin se, joka ilmeisesti ei ole varattu?
Omaan elämään voi vaikuttaa aika paljonkin, siihen, millaiseksi sen tekee. Jos kerta noin paljon jotakuta rakastat, niin mitä ihmettä teet vielä jonkun muun kanssa ja kidut ja riudut rakkauttasi? Mihinkään pettämisiin ei kannata lähteä, vaan asiat voi hoitaa muuten ihan kunniakkaasti.
Nyt itket asiaa, johon voit 100-prosenttisesti vaikuttaa.
Mieti, miten ja kenen kanssa haluat sen yhden ja ainoan elämäsi viettää.
Pakko+kommentoida+vielä.+Ei+asiat+ole+niin+yksinkertaisia+aina.+Voi+ihastua+ja+jopa+rakastuakin+toiseen,+vaikka+vanha+suhdekin+olisi+vähintään+ok.+Lisäksi+voi+olla+lapsiakin+ja+monta+muutakin+ihmistä,+jotka+saattaisivat+kärsiä+itsekkäistä+ratkaisuista.+Olet+oikeassa+sen+suhteen+että+voin+100%+vaikuttaa,+mutta+vastuu+painaa+ja+hyppy+tuntemattomaan+on+aina+riski.+Pettäminen+ei+tule+kyseeseen.+Tunteita+ja+vetovoimaa+ei+silti+voi+estää,+varsinkin+jos+niiden+kohde+on+jatkuvasti+ympärillä.
Oot ihan oikeassa. Mutta kysymys kuuluu, onko niitä lapsia sinun tapauksessa? Vastuu kysymykset sun muut ovat ymmärrettäviä, jos lapsia on, mutta jos niitä ei ole, silloin ei voi vedota niihin. Eli mikä sun tilanne kaikessa on? Ei, mikä voisi ihmisten tilanne yleisesti tällaisissa tilanteissa olla.
Periaatteessa harmittaa sellainen, et ihmiset ruikuttaa ankeaa kohtaloaan silloin, jos asioihin voi itse vaikuttaa.
Ja epäitsekkyys on hieno piirre. Siinä on vaan se, että kukaan ei tule koskaan kiittämään sua siitä, jos elät elämän, johon et itse ollut tyytyväinen.
On, valitettavasti. Ja jos nyt ihan suoraan sanon ja olen rehellinen, niin en halua elää ilman häntä. Hän on minulle tärkeintä. Nyt ymmärrän vielä paremmin sisaruksiani, joille rakkaus meni muiden suurien intohimojenkin edelle.
Moni ennen niin merkityksellinen ja minulle tärkein ja rakkain asia tuntuu merkityksettömältä ilman häntä.
Ei siis ole mistään ihan pienistä ja ohimenevistä tunteista kyse...
Kyllä niitä lapsiakin on, mutta ei tosiaan ole ainoa syy ja turhasta en varsinkaan täällä ruikuta. Ja taas toisaalta, mistä sitä etukäteen tietää, vaikka alkuun osapuolia järkyttävä ratkaisu voisi lopulta olla kaikille se paras. Isoja kysymyksiä...
Täytyy muuten varmuuden vuoksi sanoa, etteivät tuosta yhdestä lauseestani huolimatta nuo täällä tänään olleet aloitukset, joissa otsikkona oli jotakin sellaista, että "tapan itseni, jos et ala seurustella kanssani", todellakaan olleet minulta. Ettei kukaan nyt vain tulkitse väärin...
Painu helvettiin apina
Toivottavasti "HänMielessäni" (ilmeisesti nainen) ja
"SamojaAjatuksia" (mies) löytävät jonkin ratkaisun,
joko irtautuen toisistaan tai edellisistä suhteistaan.
Ilmeisesti kummallakin osapuolella on lapsia,
joten en ihmettelisi vaikka nämä ihmiset (keitä lienevätkin)
jatkaisivat elämäänsä entisissä urissaan, toisensa unohtaen.
Onko aloittajalla lapsia vai kaipauksen kohteella?
Olen miettinyt aivan samoja asioita kuin aloittaja ja moni muu täällä. Olen vain epävarma hänestä, kun en ole nähnyt häntä aikoihin. Oma tilanteeni ei ole mitenkään vaikea niin kuin luulisi. Voisin aivan hyvin tehdä muutoksia, jotka tapahtuisivat sulassa sovusss eikä repien. Lastenkin kannalta asiat on puhuttu. Kaikki olisi niin taputeltu kuin vain voi kuvitella. Toinen haluaisi olla pääasiallinen huoltaja. Nyt jo hänellä kiinteä suhde luotuna. Yksi jo omillaan. Lähtisin vuosia puhuttuun vapauteen. Molempien kannalta odotettuun. Ei kai tämän valmiimmin voisi lähteä ja pitää hyvässä hengessä silti vanhemmuuden.
https://m.youtube.com/watch?v=gH63tM0lZnM#
Tilanteesi kuulostaa hyvin selkeältä (nainen?).
Kumpikin teistä puolisoista haluaa erota sanojesi mukaan.
Toivottavasti uskallatte tehdä ratkaisunne.
En osaa sanoa, onko aloittajalla eli nimimerkillä
"HänMielessäni" lapsia, koskapa en ko. henkilöä tunne.
Vaikuttaisi kuitenkin, ettei ole. Ja nimimerkki "SamojaAjatuksia"
vaikuttaisi puolestaan olevan SIDOTTU, ja ehkä SITOUTUNUTKIN,nykyiseen
perheeseensä niin tiukasti kuin ikinä voi olla.
Nämä ovat kuitenkin vain ulkopuolisen näkemyksiä asioista;
sillä en ole kumpikaan yllä keskustelevista nimimerkeistä.
Niinpä olikin. Pienten lasten vanhempien pitäisi mielestäni tehdä kaikkensa pitääkseen perheen kasassa. Tämä on mielipiteeni kuitenkin.
Itselläni on hyvä olla näinkin, olen rakastettu. Voin lähteä, voin jäädä. En lähde jos ei ole syytä lähteä.
Jaaha. Minulla ei ole lapsia: ei pieniä eikä isoja.
Toivottavasti saat tunteesi selville, koska ne vaikuttavat ristiriitaisilta. Ensin kirjoitit:
"Lähtisin vuosia puhuttuun vapauteen. Molempien kannalta odotettuun. " Nyt arvelet kuitenkin voivasi jäädä vanhaankin, koska koet siinäkin olevasi "rakastettu"
Tuollaisessa tilanteessa on varmasti parempi jäädä, kuin lähteä ja rikkoa perheensä. Koska selvästikään mikään suuri ristiriita EI TYÖNNÄ sinua pois nykyisen perheesi luota, vaan koet olevasi sielläkin rakastettu. Toisaalta mikään suuri tunne EI myöskään VEDÄ sinua pois perheesi luota.
.
Olen rakastettu, mutta kokenut niin paljon, (en avaa kokemuksia tässä) että kaikki on selvää. Niin kummalta kuin se kuulostaakin. Olen rakastettu, mutta voisin hyvin kuvitella puolisoni rakastavasti jonkun toisen kanssa ja hän samoin minut. Kaikki on puhuttu. Suhteessa voi olla monista syistä. Tottumus, raha, helppous jne.
Olet parisuhteessa ja odotat joltain palavia tunteita?
Ihastus voi olla vain päässäsi ellei toinen ole sanonut sitä? Yleensähän nämä "vaikeet" jutut on kun molemmat varattuja.
Yhdenkään tuntemani hlön "me ollaan juteltu nämä" ei ole pitänyt paikkansa vaan kumppani on aina ollut vähä omilla teillään. Surku kun ei osata olla rehellisiä toiselle ja itselleen. Ei lupaa hyvää uuteen suhteeseen...jos luonne on leväperäinen.
Ei ole lapsia kummallakaan meistä, ei minulla eikä hänellä.
Vähän huvituin tuosta. Kirkon jo tälle toiselle varasin, asunnonkin katselin, ei vain ;D
Mikä silloin on esteenä? Materia?
Ei ole mitään, mikä menisi hänen edelleen.
Henkilön yksinpuheluketju kukaan ei ole eroamassa. Koita ymmärtää jo. Ja jos minun perheen elämää vaikeutat niin tulet vastaamaan näistä kirjoitteluista
En ole varma, kenelle suuntasit kommenttisi, aloittajalle vai tuolle ihmiselle, jonka kommenttia lainasit, mutta tiedoksesi, että ainakaan aloittaja ei ole kirjoittanut tähän keskusteluun muilla nimimerkeillä kuin tällä yhdellä.
"MiettinytHäntä" -nimimerkillä kirjoittava ihminen on siis eri ihminen kuin aloittaja. Se pitäisi selvitä jo asiasisällöstä.
Minustakin olisi ihanaa helliä ja paijata sinua.
Kauniisti kirjoitit.
Oon samaa mieltä.
Minuakin turhauttaa.