Hitaasti kuin mannerlaatat. Huomaamatta ja hiljaa, lumien vangitsemat vuortensolat, joet jäiden alla. Heikko maanjäristyksen jälki, kaukainen aalto, levottomuus, halu kiirehtiä ilman tietoa ja tiet kutsuvat, metsät kuin keltaiset aallot, yritä ehtiä, vielä vielä, mene.
https://youtu.be/EayN_Jj0740
Ja olen yhä tässä, mutta ajatukseni katoavat, ne eivät tarvitse siltoja.
https://youtu.be/EayN_Jj0740
Ja olen yhä tässä, mutta ajatukseni katoavat, ne eivät tarvitse siltoja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihanaa musiikkia
Ne rakentavat valtakuntia, valosta taloja, pyrähtävät kuin mehiläiset ja minä olen vain kuori, joka jää jäljelle, heijastuksien elokuvanäyttämö, aina valkokankaan väärällä puolella, jossa kuva on nurinkurin ja lennän liian korkealle, liian nopeasti kuin Ikaros, kahden lasin väliin suljettu olento ja pimeydessä ne palaavat kuin naakkaparvet - ajatukset, toiveet, halut, kulkevat vapaina ja sulattavat sulkansa kun maa on jo sulkenut minut sisäänsä, polttanut aloilleen savijalat, jotka haluaisivat kulkea luoksesi.
https://youtu.be/8nTFjVm9sTQ
Maailmassa vailla horisonttia. Yksi valo kaukana; käännä päätäsi niin näet, älä kadota, ja minä liikun kun sinä vajoat, minä vajoan kun sinä liikut, enkä koskaan tiedä kuljemmeko me kauemmas vai lähemmäs, vai olemmeko me kuin kaksi laivaa, jotka turvaavat toisensa, maydayn kantaman päässä.
https://youtu.be/x9J2jvgMJjI
Älä kulje yöhön yksin.
Toisinaan on hyvä kulkea edeltä yksin, sytyttää tuli odottamaan, tietää mitä on yhä edessä. Poimi minut mukaasi, kun kuljet tätä tietä.
https://youtu.be/zO0tBgYM5Vg
Ja olen levoton sielu, jolla on tyhjä kirja sylissään, halu lukea tulevaisuutta, tietää ja hahmottaa, nähdä onko päivien päässä jokin piste, kohtaamisen tai tietämisen hetki, risteys, jolloin tämä polkuni ei ole vain omani; sinun ajatuksesi eivät ole vaatteisiisi kirjailtuja, ne ovat painovoiman vaihtelua, teoriaa, ja toisinaan vedät lähemmäksi, toisinaan työnnät kauemmaksi ja vaikka haluaisinkin uskoa, että kaikki on jotenkin muuttunut, olit erilainen, elämä on toisin, niin pelkään odottaa kuin laivaa, jonka purjeet ovat valkeat kun viestisi onkin musta.
Vaikuttava viimeinen lause. Kuvaat hienosti negatiivista tunnetta. Siihen samaistuu.
Mitä tarkoittaa "olit erilainen"?
Sitä on vaikea kuvailla sanoiksi. Katse ja olemus ovat nyt jotenkin erilaiset kuin ennen. Se aiempi hyvin istuva, voittamaton haarniska rakoili, hän ei ollutkaan enää niin kaukainen ja etäinen kuin terävä vuorenhuippu, vaan hänessä oli jotain hyvin haavoittuvaista. Jotain mikä vain sai tuntemaan, että haluaisin vain halata häntä ja sanoa, että asioilla on tapana järjestyä - tietämättä täysin syytä miksi.
Nuo purjeet olivat laina yhdestä antiikin tarusta.
Se on miksi haluat taulun maalata. Tyhjä taulu. Sinä sen päätät.
Kyse ei ole vain siitä mitä minä haluan tai elämä olisi hyvin yksinkertaista. En ole varma onko hänellä nyt elämässään sellainen hetki ja vaihe, että tarvitsee aikaa ja haluaa olla rauhassa, kun omasta puolestani tunne on vain se, että haluan olla hänen lähellään, minun tarvitsee olla hänen kanssaan, vaikka se olisi vain hetki hiljaisuudessa vierekkäin.
Tyyni,koski kirjoitat jotenkin tosi kauniisti. Siinä on jotain rauhoittavaa ja lempeää.
Maailma on menettänyt lumonsa. Tuntemattomat määränpäät, loputtomat lähtöportit. Haluaisin lähteä sinun kanssasi.
Jos luulit sanojeni olleen menneisyydelle, ne olivat sinulle, nykyisyydelle.
Halusin sinun tietävän miten kauniiksi koin kaiken tummista varjoistaan huolimatta ja koen yhä, harvinaiseksi tarinaksi, jollaista ei ole toista. Se mitä tunnen on minun ristini, älä tunne sitä omana taakkanasi, älä kanna syyllisyyttä, sillä valinta oli minun, sinut valitsin, vaikka en omakseni saanutkaan.
AT:lle