Purjevene 10-20 kiloeuroa?

Et tainnut ymmärtää lukemaasi?

Roopertsoni kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää lukemaasi?

Kyllä tuo aloitus on niin ympäripyöreä ettei siinä taida todellinen ostaja olla liikkeella: "suunnilleen kympin tai kaksi". Kysymyksetkin viittavat provoiluun.

Nyt hankitaan. Ylläpitoon ja korjauksiin otetaan sitten toisesta taskusta.

2-3 hengelle mukavaa vkl/huviveneilyä on hakusessa. Nykyinen vene kokonsa ja varustuksen puolesta turhan vähäinen. Haeskelen venettä siis lähinnä perämeren alueelta, joten etelän tarjonta ei tänne saakka yllä eikä tähän aikaan vuodesta enää purjehdita viittäsataa merimailia yhdellä istumalla.

Ei kai H-323:ssa, Helmsman Senioritassa tai missään Infernossa ole vakiona barduunoja. Joissain Infernoissa ne on lisävarusteena ja yksittäisi Infernoja, ainakin 31, on kisarikillä, joka vaatii barduunat. 10-20 k€ budjettiin mahtunee vain Inferno 26 ja 29, jotka molemmat ovat sporttisemmasta päästä Infernojakin.

Mikähän on aloittajan käsitys "homeisista todella vanhoista kipoista". Onko esimerksi 80-luvun puolivälin Inferno 29 sellainen? Varmasti etsimällä löytyy erittäinkin hyväkuntoinen Inferno 29, FE-83, Maxi Fenix/Magic tms. 80-luvun alkupuoliskon vene tuohon 10-20 tonnin haitariin. Voi löytyä Inferno 28:kin, mutta silloin ollaa 20 tonnin paikkeilla ja kunto ei ehkä erinomainen.

Jos merkittävästi uudempia tuon kokoisia haluaa alle 20 tonnin, joutuu etsimään jonkun hyvin erikoisen veneen. Hyvin tunnettuja ja jokseenkin hyväkuntoisia ei tuolla hinnalla saa 90-luvulta tai uudempina ko. kokoluokassa.

90-luvun veneitä ei Suomessa ole juurikaan tarjolla. Lama-aikaa ei kauppa käynyt. 2000-luvun puolivälissä kauppa vilkaistui ja vähän päälle neljälläkympillä voisi irrota siltä ajalta esim. Bava 30. Joku 80-luvun Inferno 29 tai Maxi Fenix voi olla ihan hyvä päivä- tai viikonloppuretkiin, mutta kohta tulisi kuitenkin tarve vaihtaa asuttavampaan.

Homeinen vanha kippo =
Pilssissä lilluu toukokuun sateet, kaatuneet kaljat ja öljyt. Home ja kellari haisee vaikka on muka just laitetu uudet patjat ja tyynyt. 40 -vuotias merivesijäähdytteinen kone on muka hyvässä tikissä ja kunnossa, vaikka todellisuudessa veden ja palotilan välissä on alle milli rautaa jäljellä. Purjeet on venyneet lakanat jotka on rutattu märkänä pussiin heinäkuussa. Köysistä jää käsiin valkoista jauhoa ja joka ikinen pylpyrä kitisee. Maston purjeura on lommolla vähintään yhdestä kohtaa ja maston valojohto on niin hierautunu että polttaa sulakkeen heti kun ankkurivalon sytyttää. Myyjän mielestä hyvä yksilö ja hyvin pidetty. Siksi tästä 29 jalkaisesta "klassikosta" pitäisi maksaa 13000 euroa? Puuvenepuolella näistä ehtoopuolen purkeista on jotain iloa juhannuksena mutta lasikuidusta joutuu maksamaan jätteenkäsittelymaksun. Sen mitä puolikuntoisesta elektroniikasta tai halpalaatuisista heloista saisi myyntipalstoilla ei riitä kaatopakkamaksuun.

Pitäjiä ja käyttäjiä on kaikenlaisia, mutta lienee niin että ehjiä ja hyviä ei juuri myyntipalsoilla makaa. En mä mitään sporttia tarvi. Ihan tavallinen perhevene. Ehjä, homeeton, kunnossaolevilla vermeillä ja ilman ylläreitä. Tässä vähän kyselen sitä että onko joku Finn 26 tms. jotenkin pommi noin yleisesti?

FINN 26 on paljon itserakennettuna joko osittain tai kokonaan. Varman päälle ostaja ottaa vain tehdastekoisen. Penninvenyttäjä sen halvimman kotikutoisen. Kahdella kympillä saa jo kunnon veneitä.

Meliora_ kirjoitti:

Homeinen vanha kippo =
Pilssissä lilluu toukokuun sateet, kaatuneet kaljat ja öljyt. Home ja kellari haisee vaikka on muka just laitetu uudet patjat ja tyynyt. 40 -vuotias merivesijäähdytteinen kone on muka hyvässä tikissä ja kunnossa, vaikka todellisuudessa veden ja palotilan välissä on alle milli rautaa jäljellä. Purjeet on venyneet lakanat jotka on rutattu märkänä pussiin heinäkuussa. Köysistä jää käsiin valkoista jauhoa ja joka ikinen pylpyrä kitisee. Maston purjeura on lommolla vähintään yhdestä kohtaa ja maston valojohto on niin hierautunu että polttaa sulakkeen heti kun ankkurivalon sytyttää. Myyjän mielestä hyvä yksilö ja hyvin pidetty. Siksi tästä 29 jalkaisesta "klassikosta" pitäisi maksaa 13000 euroa? Puuvenepuolella näistä ehtoopuolen purkeista on jotain iloa juhannuksena mutta lasikuidusta joutuu maksamaan jätteenkäsittelymaksun. Sen mitä puolikuntoisesta elektroniikasta tai halpalaatuisista heloista saisi myyntipalstoilla ei riitä kaatopakkamaksuun.

Pitäjiä ja käyttäjiä on kaikenlaisia, mutta lienee niin että ehjiä ja hyviä ei juuri myyntipalsoilla makaa. En mä mitään sporttia tarvi. Ihan tavallinen perhevene. Ehjä, homeeton, kunnossaolevilla vermeillä ja ilman ylläreitä. Tässä vähän kyselen sitä että onko joku Finn 26 tms. jotenkin pommi noin yleisesti?

Lue lisää

Paljastuikin kysyjän asennevamma. Ei kannattane varmaan jatkaa tätä keskustelua. Todella hienoja 80-luvun hyväkuntoisia veneitä yhä myynnissä. Pitää vain etsiä.

Tuossa puhuttiin kiloeurosta, ei kilosta per euro. Jos haluat tunkea jonkun laskuoperaattorin siihen sanojen väliin, laita kertomerkki. Jakolaskustahan tässä ei ollut kyse.

Hölinäsi antaisi uskottavamman vaikutelman mikäli osaisit kirjoittaa. Taidat olla niitä närpiön börjejä?

Onko siirrytty mielestäsi ilmoittamaan veneen massa euroina? Kyllä noiden tavallisimmin käytettyjen etuliitteiden pitäisi olla selvää jo ihan peruskoulupohjalla.

Jaa eikö kiertokoulussa luettu SI-järjestelmän etuliitteitä? Katekismusta vain? Mitähän herrat olisivat Megaeurosta mieltä?

kiloontuhat kirjoitti:

Onko siirrytty mielestäsi ilmoittamaan veneen massa euroina? Kyllä noiden tavallisimmin käytettyjen etuliitteiden pitäisi olla selvää jo ihan peruskoulupohjalla.

Minulle on opetettu koulussa, että Kilo (kg) on painon yksikkö 1kg = 1000g. mutta sitä ei yleensä liitetä rahayksikköihin. Tuhat euroa = 1000 e. 10 tuhatta = 10.000 e jne. jne..

Tietotekniikassa on eri asia. siinä käytettään kilobittejä ja megatavuja, mutta en ole missään kaupassa nähny esim. auton maksavan 20 kiloeuroa ????

Ei kilo mihinkään massaan liity. Puhutaanhan sitä vaikka kilojouleista tai kilometreistäkin. Mielestäni k€ on ihan ok.

Tässä taulukko: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksikön_etuliite

DImerenkulkija kirjoitti:

Ei kilo mihinkään massaan liity. Puhutaanhan sitä vaikka kilojouleista tai kilometreistäkin. Mielestäni k€ on ihan ok.

Tässä taulukko: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksikön_etuliite

Lue lisää

Nimenomaan mittayksikössä käytetään etuliitettä kilo, mutta ei rahayksiköissä.

"Rahayksiköt eivät kuulu kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän piiriin (Système International d’Unités), eikä rahayksiköihin voi sen vuoksi liittää SI-järjestelmän etuliitteitä kilo, mega jne..."
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=13

Paitsi tällä suolipalstalla näköjään voi liittää ihan mitä huvittaa. Täällähän ei valvota mitenkään oikein kirjoitusta, eikä tekstejä "oikolueta".

Mitälie.Tarkoittaa kirjoitti:

Minulle on opetettu koulussa, että Kilo (kg) on painon yksikkö 1kg = 1000g. mutta sitä ei yleensä liitetä rahayksikköihin. Tuhat euroa = 1000 e. 10 tuhatta = 10.000 e jne. jne..

Tietotekniikassa on eri asia. siinä käytettään kilobittejä ja megatavuja, mutta en ole missään kaupassa nähny esim. auton maksavan 20 kiloeuroa ????

Lue lisää

Jos olisit ollut hereillä edes yhdellä tunnilla siellä koulussa, tietäisit siellä opetetun, että massan, ei painon yksikkö on kilogramma. Siksi pieni k etuliitteenä, joka liitettynä minkä hyvänsä yksikön eteen tarkoittaa tuhatta. Ja kun käsite on näköjään outo, kerrotaan, että etuliite m tarkoittaa tuhannesosaa, mm=millimetri, 1m/1000.

Otetaan näin vaikea asia vähän kerrallaan, seuraavalla oppitunnilla sitten mega ja mikro.

takas.kouluun kirjoitti:

Jos olisit ollut hereillä edes yhdellä tunnilla siellä koulussa, tietäisit siellä opetetun, että massan, ei painon yksikkö on kilogramma. Siksi pieni k etuliitteenä, joka liitettynä minkä hyvänsä yksikön eteen tarkoittaa tuhatta. Ja kun käsite on näköjään outo, kerrotaan, että etuliite m tarkoittaa tuhannesosaa, mm=millimetri, 1m/1000.

Otetaan näin vaikea asia vähän kerrallaan, seuraavalla oppitunnilla sitten mega ja mikro.

Lue lisää

Olisit itse ollu paikalla siellä äidinkielen tunneilla, !!!

Nussit pilkkuja, kun käännät puheenaiheen mittayksiköihin, vaikka kyse on rahayksiköstä. Kumpaakin termiä (massa, ja paino) käytetään suomen kielessä, kun kuvataan jonkun kappaleen massaa. Auto painaa 1000 kg, tai auton kokonaismassa on 1500kg. Toisesta viestistä jäi ainoastaan gramma kilon perästä pois. se oli ainut virhe.

Mutta, jos joku väittää että kiloa voi käyttää rahayksiköissä, niin siinä runkataan jo suomen kielen kielioppia !!!

Mitälie.Tarkoittaa kirjoitti:

Olisit itse ollu paikalla siellä äidinkielen tunneilla, !!!

Nussit pilkkuja, kun käännät puheenaiheen mittayksiköihin, vaikka kyse on rahayksiköstä. Kumpaakin termiä (massa, ja paino) käytetään suomen kielessä, kun kuvataan jonkun kappaleen massaa. Auto painaa 1000 kg, tai auton kokonaismassa on 1500kg. Toisesta viestistä jäi ainoastaan gramma kilon perästä pois. se oli ainut virhe.

Mutta, jos joku väittää että kiloa voi käyttää rahayksiköissä, niin siinä runkataan jo suomen kielen kielioppia !!!

Lue lisää

Käsitteitä k€ sekä M€ käytetään liike-elämässä päivittäin. Aivan normaaleja termejä jokaiselle joka on yhtään tekemisissä tuloslaskelmien, ennusteiden, budjettien tai projektisuunnitelmien kanssa. Runkkaus ei tähän liity mitenkään.

Mitälie.Tarkoittaa kirjoitti:

Olisit itse ollu paikalla siellä äidinkielen tunneilla, !!!

Nussit pilkkuja, kun käännät puheenaiheen mittayksiköihin, vaikka kyse on rahayksiköstä. Kumpaakin termiä (massa, ja paino) käytetään suomen kielessä, kun kuvataan jonkun kappaleen massaa. Auto painaa 1000 kg, tai auton kokonaismassa on 1500kg. Toisesta viestistä jäi ainoastaan gramma kilon perästä pois. se oli ainut virhe.

Mutta, jos joku väittää että kiloa voi käyttää rahayksiköissä, niin siinä runkataan jo suomen kielen kielioppia !!!

Lue lisää

Mittayksikköhän se eurokin on ja siinhen kuuluu jo sentti eli c€ lyhennys aivan kuten senttiä käytetään cm:n sijaan. Varsin yleinen tapa on käyttää k€ ja M€. Ko. etuliitteittä käytetään myös yleisesti tavujen ja bittien kanssa, vaikkei niilläkään ole mitään tekemistä SI-järjestelmän tai sitä edeltäneen metrijärjestelmänkanssa.

Joakim1 kirjoitti:

Mittayksikköhän se eurokin on ja siinhen kuuluu jo sentti eli c€ lyhennys aivan kuten senttiä käytetään cm:n sijaan. Varsin yleinen tapa on käyttää k€ ja M€. Ko. etuliitteittä käytetään myös yleisesti tavujen ja bittien kanssa, vaikkei niilläkään ole mitään tekemistä SI-järjestelmän tai sitä edeltäneen metrijärjestelmänkanssa.

Lue lisää

Joo käytettään epävirallisesti , mutta virallisesti 1000 euron lyhenys = t€. Kuten esim. pankit käyttää asiakirjoissaan. Tuo k€ lyhennys on lähinnä "urbaania slangikieltä".

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/nykyisin-eri-asiakirjoissa-löytyy-rahalukujen-jäljessä-k€-esim-100k€

Tuossa on oikein kirjoitettu otsikko veneen hinnasta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3157940/pulpettivene-3-5-t

Rahayksiköiden lyhenteitä: t = Tuhat (Thousand) , M = Miljoona (Million) mrd. = miljardi (engl . B=Billion) jne.

Mitälie.Tarkoittaa kirjoitti:

Tuossa on oikein kirjoitettu otsikko veneen hinnasta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3157940/pulpettivene-3-5-t

Rahayksiköiden lyhenteitä: t = Tuhat (Thousand) , M = Miljoona (Million) mrd. = miljardi (engl . B=Billion) jne.

Lue lisää

M on kylläkln mega eikä miljoona, vaikka molemmat sattuvat m-kirjaimella alkavan. Mikä logiikka olisi kirjoittaa t pienellä ja M isolla ellei M olisi juuri isolla kirjoitettu SI-etuliite mega? Tässä käsitellään asiaa ja pidetään t:tä aivan yhtä huonona kuin k:ta. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=512

Tässä ehkä virallisin ohje, jossa tuomitaan samaan kastiin epäsuositeltavina t€ ja k€.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/rahasummat/ohje/137

Joakim1 kirjoitti:

M on kylläkln mega eikä miljoona, vaikka molemmat sattuvat m-kirjaimella alkavan. Mikä logiikka olisi kirjoittaa t pienellä ja M isolla ellei M olisi juuri isolla kirjoitettu SI-etuliite mega? Tässä käsitellään asiaa ja pidetään t:tä aivan yhtä huonona kuin k:ta. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=512

Tässä ehkä virallisin ohje, jossa tuomitaan samaan kastiin epäsuositeltavina t€ ja k€.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/rahasummat/ohje/137

Lue lisää

"M on kylläkln mega eikä miljoona" "Mikä logiikka olisi kirjoittaa t pienellä ja M isolla "

- Nyt en ymmärrä. Mikä on ero miljoonan ja megan välillä?
- Toiseksi, ison M:n käyttäminen voi hyvinkin johtua tarpeesta erotella mega millistä, joka on yksikäsitteisesti pieni m. Selkeästi on myös olemassa tarve lyhyemmälle etuliitteelle kuin milj., ja M sopii tähän hyvin.
Tuhat-etuliitteen kanssa ei ole samanlaista tarkennustarvetta, ja niinpä näkee käytettävän sekä pientä että isoa t:tä. Tosin nykyään harvemmin, mutta markka-aikana Tmk näkyi aina silloin tällöin.
Tuon 1999 kirjoitetun viitteen osalta huomautan, että sen sisältämiä ohjeita perustellaan osin silloin uuden euro-rahayksikön ja sen lyhenteiden outoudella. Nyt kun on 17 vuotta kulunut, tilanne on muuttunut eikä tuota ohjetta välttämättä tarvitse enää pitää kovin relevanttina. Kielikin muttuu ajan myötä.

Joakim1 kirjoitti:

M on kylläkln mega eikä miljoona, vaikka molemmat sattuvat m-kirjaimella alkavan. Mikä logiikka olisi kirjoittaa t pienellä ja M isolla ellei M olisi juuri isolla kirjoitettu SI-etuliite mega? Tässä käsitellään asiaa ja pidetään t:tä aivan yhtä huonona kuin k:ta. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=512

Tässä ehkä virallisin ohje, jossa tuomitaan samaan kastiin epäsuositeltavina t€ ja k€.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/rahasummat/ohje/137

Lue lisää

Jokatapauksessa t€ , ja M€ lyhenteitä käytetään yleisesti pankkien asiakirjoissa, mutta k€ lyhennettä ei koskaan. Ja M tarkoitta rahaliikenteessä miljoonaa !

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/rahasummat/ohje/137
("...Silloin kun tilaa todella on hyvin vähän, voi miljoonan lyhentää myös isolla M-kirjaimella: M€ ja Me (joskus MEUR)...")

p-ilkku kirjoitti:

"M on kylläkln mega eikä miljoona" "Mikä logiikka olisi kirjoittaa t pienellä ja M isolla "

- Nyt en ymmärrä. Mikä on ero miljoonan ja megan välillä?
- Toiseksi, ison M:n käyttäminen voi hyvinkin johtua tarpeesta erotella mega millistä, joka on yksikäsitteisesti pieni m. Selkeästi on myös olemassa tarve lyhyemmälle etuliitteelle kuin milj., ja M sopii tähän hyvin.
Tuhat-etuliitteen kanssa ei ole samanlaista tarkennustarvetta, ja niinpä näkee käytettävän sekä pientä että isoa t:tä. Tosin nykyään harvemmin, mutta markka-aikana Tmk näkyi aina silloin tällöin.
Tuon 1999 kirjoitetun viitteen osalta huomautan, että sen sisältämiä ohjeita perustellaan osin silloin uuden euro-rahayksikön ja sen lyhenteiden outoudella. Nyt kun on 17 vuotta kulunut, tilanne on muuttunut eikä tuota ohjetta välttämättä tarvitse enää pitää kovin relevanttina. Kielikin muttuu ajan myötä.

Lue lisää

Iso M on mega juuri siitä syystä, että se on iso ja SI:n virallinen etuliite. Jos se tulisi miljoonasta, miksi se olisi iso? Ja jos se tulisi miljoonasta, miten lukija tietää, että m viittaa juuri miljoonaan eikä miljardiin, joka myös alkaa m-kirjaimella. Sekoittamisvaara on melko ilmeinen.

t tietysti voisi olla myös triljoona, mutta se on niin kaukana tuhannesta, että sekoittamisvaaraa ei ole. Iso T taas on tietysti Tera eli 10^12 eli biljoona.

Kyllä noi SI-etuliitteet ovat paljon selkeämpiä, koska ne eivät ole kieliriippuvaisia. Sekaannusta alkaa tulla viimeistään miljardista alkean, kun englanninkieliset nimet ovat "pykälän" edellä suomalaisia. Englanniksi miljardi on billion. Tuhat miljardia on suomeksi biljoona ja englanniksi trillion, joka taas kovasti muistuttaa suomenkielen tuhatta biljoonaa eli triljoonaa. Aika harva noita osaa jostain katsomatta ja nettisanakirjakin antaa osin väärää tietoa.
http://www.sanakirja.org/search.php?q=biljoona&l=17&l2=3

https://en.wikipedia.org/wiki/Names_of_large_numbers

Joakim1 kirjoitti:

Iso M on mega juuri siitä syystä, että se on iso ja SI:n virallinen etuliite. Jos se tulisi miljoonasta, miksi se olisi iso? Ja jos se tulisi miljoonasta, miten lukija tietää, että m viittaa juuri miljoonaan eikä miljardiin, joka myös alkaa m-kirjaimella. Sekoittamisvaara on melko ilmeinen.

t tietysti voisi olla myös triljoona, mutta se on niin kaukana tuhannesta, että sekoittamisvaaraa ei ole. Iso T taas on tietysti Tera eli 10^12 eli biljoona.

Kyllä noi SI-etuliitteet ovat paljon selkeämpiä, koska ne eivät ole kieliriippuvaisia. Sekaannusta alkaa tulla viimeistään miljardista alkean, kun englanninkieliset nimet ovat "pykälän" edellä suomalaisia. Englanniksi miljardi on billion. Tuhat miljardia on suomeksi biljoona ja englanniksi trillion, joka taas kovasti muistuttaa suomenkielen tuhatta biljoonaa eli triljoonaa. Aika harva noita osaa jostain katsomatta ja nettisanakirjakin antaa osin väärää tietoa.
http://www.sanakirja.org/search.php?q=biljoona&l=17&l2=3

https://en.wikipedia.org/wiki/Names_of_large_numbers

Lue lisää

Eikö taukki ymmärrä, että SI järjestelmän MITTAyksiköt ei liity mitenkään RAHAyksiköihin.??
Niin kauan kuin niitä ei yhdistetä. Toistaiseksi siis mennään rahaliikenteessä Tuhansilla , Miljoonilla, ja Miljardeilla euroilla,.. eikä desi, kilo, tai megaeuroilla.

KoitaNyTajuta kirjoitti:

Eikö taukki ymmärrä, että SI järjestelmän MITTAyksiköt ei liity mitenkään RAHAyksiköihin.??
Niin kauan kuin niitä ei yhdistetä. Toistaiseksi siis mennään rahaliikenteessä Tuhansilla , Miljoonilla, ja Miljardeilla euroilla,.. eikä desi, kilo, tai megaeuroilla.

Lue lisää

Järjetöntä jankkaamista. Käsitteitä k€ ja M€ käytetään jatkuvasti liike-elämässä, haluat sitä tai et. Ja vinkiksi, maailmantaloudesta yli 99,5% on Suomen ulkopuolella.

Metelino kirjoitti:

Järjetöntä jankkaamista. Käsitteitä k€ ja M€ käytetään jatkuvasti liike-elämässä, haluat sitä tai et. Ja vinkiksi, maailmantaloudesta yli 99,5% on Suomen ulkopuolella.

Ja vinkiksi myös sinulle, t€ lyhennys on käytössä koko euroalueella. k€ lyhennystä käyttää vain jotku junttifirmat.

https://www.proz.com/kudoz/german_to_english/economics/5316254-t€.html

Joakim1 kirjoitti:

Iso M on mega juuri siitä syystä, että se on iso ja SI:n virallinen etuliite. Jos se tulisi miljoonasta, miksi se olisi iso? Ja jos se tulisi miljoonasta, miten lukija tietää, että m viittaa juuri miljoonaan eikä miljardiin, joka myös alkaa m-kirjaimella. Sekoittamisvaara on melko ilmeinen.

t tietysti voisi olla myös triljoona, mutta se on niin kaukana tuhannesta, että sekoittamisvaaraa ei ole. Iso T taas on tietysti Tera eli 10^12 eli biljoona.

Kyllä noi SI-etuliitteet ovat paljon selkeämpiä, koska ne eivät ole kieliriippuvaisia. Sekaannusta alkaa tulla viimeistään miljardista alkean, kun englanninkieliset nimet ovat "pykälän" edellä suomalaisia. Englanniksi miljardi on billion. Tuhat miljardia on suomeksi biljoona ja englanniksi trillion, joka taas kovasti muistuttaa suomenkielen tuhatta biljoonaa eli triljoonaa. Aika harva noita osaa jostain katsomatta ja nettisanakirjakin antaa osin väärää tietoa.
http://www.sanakirja.org/search.php?q=biljoona&l=17&l2=3

https://en.wikipedia.org/wiki/Names_of_large_numbers

Lue lisää

"Kyllä noi SI-etuliitteet ovat paljon selkeämpiä, koska ne eivät ole kieliriippuvaisia. "
Reaalimaailmassa kuitenkin isot maat käyttävät omia kirjoitustapojaan SI:stä riippumatta. Esimerkiksi 50000 euroa kirjotetaan Saksassa usein 50 TEUR ja Englannissa € 50k. Myös kirjoitusasu £100m on Englannissa yleinen ja tarkoittaa siis miljoonia.
Joten riippumatta siitä, että Suomessa virallisesti halutaan olla mallioppilas SI-järjestelmän käytössä, muut menevät omia polkujaan.

"Iso M on mega juuri siitä syystä, että se on iso ja SI:n virallinen etuliite. Jos se tulisi miljoonasta, miksi se olisi iso? Ja jos se tulisi miljoonasta, miten lukija tietää, että m viittaa juuri miljoonaan eikä miljardiin, joka myös alkaa m-kirjaimella. Sekoittamisvaara on melko ilmeinen."

Johan vastasin. On olemassa tarve erottaa miljoona millistä. Enkä edelleen saanut vastausta siihen, mikä on megan ja miljoonan ero. Yhtä monta nollaa nissä on.

economy kirjoitti:

Ja vinkiksi myös sinulle, t€ lyhennys on käytössä koko euroalueella. k€ lyhennystä käyttää vain jotku junttifirmat.

https://www.proz.com/kudoz/german_to_english/economics/5316254-t€.html

Lue lisää

Jengillä on jännä tapa linkkailla (vieläpä väärin) kaikenlaisia nettisivuja jotka sattuu tukemaan omaa harhaisuutta. Mitä nääkin linkit kielitoimistoihin tai johonkin proz.comiin (?) muka todistaa?

p-ilkku kirjoitti:

"Kyllä noi SI-etuliitteet ovat paljon selkeämpiä, koska ne eivät ole kieliriippuvaisia. "
Reaalimaailmassa kuitenkin isot maat käyttävät omia kirjoitustapojaan SI:stä riippumatta. Esimerkiksi 50000 euroa kirjotetaan Saksassa usein 50 TEUR ja Englannissa € 50k. Myös kirjoitusasu £100m on Englannissa yleinen ja tarkoittaa siis miljoonia.
Joten riippumatta siitä, että Suomessa virallisesti halutaan olla mallioppilas SI-järjestelmän käytössä, muut menevät omia polkujaan.

"Iso M on mega juuri siitä syystä, että se on iso ja SI:n virallinen etuliite. Jos se tulisi miljoonasta, miksi se olisi iso? Ja jos se tulisi miljoonasta, miten lukija tietää, että m viittaa juuri miljoonaan eikä miljardiin, joka myös alkaa m-kirjaimella. Sekoittamisvaara on melko ilmeinen."

Johan vastasin. On olemassa tarve erottaa miljoona millistä. Enkä edelleen saanut vastausta siihen, mikä on megan ja miljoonan ero. Yhtä monta nollaa nissä on.

Lue lisää

Mikö tarve on erottaa miloonat eurot millieuroista? Miksi edes joku puhuisi millieuroista kun pienin rahayksikkö on sentti. m ja M ovat milli ja mega. Mega nyt sattuu olemaan suuruudeltaan miljoona, mutta iso M viittaa selkeästi juuri megaan.

Johan esitin linkin Kielitoimiston ohjeistukseen, jossa selkeästi sanotaan, ettei pidä käyttää t€ eikä k€ lyhenteitä. Kumpikin on siis väärin, mutta kummankin ymmärtää suurin osa lukijoista. Tälläkin palstallaon k€ ollut lukuisia kertoja käytössä eikä kukaan ole siitä ennen ottanut hernettä nenäänsä.

economy kirjoitti:

Ja vinkiksi myös sinulle, t€ lyhennys on käytössä koko euroalueella. k€ lyhennystä käyttää vain jotku junttifirmat.

https://www.proz.com/kudoz/german_to_english/economics/5316254-t€.html

Lue lisää

Junttifirmat, heh. Todellinen maailmankansalainen.

Fortune500 kirjoitti:

Junttifirmat, heh. Todellinen maailmankansalainen.

Joo, lopetan osaltani kommentoinnin ja jatkan työskentelyä täällä 30 miljardin euron junttifirmassa.

Metelino kirjoitti:

Joo, lopetan osaltani kommentoinnin ja jatkan työskentelyä täällä 30 miljardin euron junttifirmassa.

Joo, junttifirman se täytyy tosiaan olla, jos on aikaa puhua työaikana paskaa suoli24 palstalla.
Ei oo teidänkään firmasta paljon hyötyä tälle yhteiskunnalle, kun käytätte aikaa paskanpuhumiseen !!

Joakim1 kirjoitti:

Mikö tarve on erottaa miloonat eurot millieuroista? Miksi edes joku puhuisi millieuroista kun pienin rahayksikkö on sentti. m ja M ovat milli ja mega. Mega nyt sattuu olemaan suuruudeltaan miljoona, mutta iso M viittaa selkeästi juuri megaan.

Johan esitin linkin Kielitoimiston ohjeistukseen, jossa selkeästi sanotaan, ettei pidä käyttää t€ eikä k€ lyhenteitä. Kumpikin on siis väärin, mutta kummankin ymmärtää suurin osa lukijoista. Tälläkin palstallaon k€ ollut lukuisia kertoja käytössä eikä kukaan ole siitä ennen ottanut hernettä nenäänsä.

Lue lisää

Silti, kansainväliset pankit käyttää t€ , tai T€ lyhennettä, koska sitä voi käyttää jos on tilanpuute asiakirjoissa. Sen sijaan k€ lyhennettä ei käytä mikään virallinen pankki, koska se ei ole tuhat luvun lyhenne, ja rahojen käsittelyssä käytetään pelkkiä numeroiden lyhenteitä. k voidaan sekoitta myös tietotekniikkaan, jossa sen arvo on 1024.

Näillä epävirallisilla palstoillahan saa käyttää ihan mitä tahansa lyhenteitä. Se ei ole kiellettyä.

Oikeeta puhetta. Ei sua kukaan ole täällä kaivannutkaan.

Niiden kanssa tulet värkkäämään siltikin.

Ei veneily mitään menetä, vaikka vain jatkaisit haaveilua.

Kyllähän tuohon alkuperäiseen 10-20 t (tai k ;-) hintaan saa ihan kohtuukuntosia p-veneitä vaikka vähän pidemmällekkin reissulle. Nettiveneessä myynnissä n. 15-20 hintaa n mm. King cruiseria (33), Jeanneau Attalia 32, H-323, Targa 96 yms.
Uuden veroisia tuskin löytyy, mutta erittäin hyvin pidettyjä kylläkin..

Onnea uudelle veneelle! Onko tuo siis 1980 esitelty First 35 vai uudempaa 2008 tullutta mallia? Välisssä oli vielä First 35s5 ja 35.7.

Jos pyytää vihjeitä 10 000 - 20 000 euron venestä, ei saaduista ole varmaankaan hyötyä, kun ostaakin 2 - 3 kertaa kalliimman. Jo aiemmin mainittu asennevamma kyllä tekstistä paistaa läpi.

Ai se aiemmin antamasi määrittely "Homeinen vanha kippo" olikin kuvaus omasta veneestäsi.

Kaunissaaren keskilaiturissa jo ollaan valmiina kiinnitysköysiä vastaanottamaan, kun satamaan saapuu varovaisin ohjausliikkein hallittu Firstisi.

Aloittaja on ilmiselvästi idiootti, koska hän kysyi neuvoa 10-20 kiloeuroa maksavan veneen ostamiseen ja suuttui kun ei saanut neuvoja paljon kalliimman veneen ostamiseen. DDD