Moi,
oon 18-vuotias tyttö täält Vantaan alueelta, käyn juuri parhaillaa lukion kolmatta vuotta ja mulle on tuntunut sillee, että haluaisin venyttää valmistumistani 4 vuoteen, mutta tuntuu siltä että mun opo ei haluaisi sitä. Mulle on tosi tärkeetä, että oma lukion todistus olisi keskiarvoltaan vähintään 7, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaa siltä, että keskiarvo on 6.20, joka on tosi paska. Ja oon tosi hidas opiskelemaan, mulle koituu paineita kurssien määrästä riippuen siitä paljon kursseilla on luottevaa.
Ongelmana on siis se, että ku mun toi opo passittaa tekee lukion kolmessa ja puolessa vuodessa, mul tulis olemaan ylioppilaskirjotukset just sillo ku mul on tosi paljon aineita yhes jaksossa ja monet niistä aineista kuten syventävä ruotsi, enkku ja matikka niin mun keskittyminen menee päin perseille ja must tuntuu siltä että ne ylioppilaskirjotuksetkin menevät päin persettä, koska mä en pysty keskittyy samaa aikaa molempiin, jos mul on esim. ylioppilaskirjotukset jostai äikästä tms, ja sit opiskelen samalla siinä sivu ohella matikkaa, enkkua ja ruotsia. Huoh.. opo ei niiku ymmärrä yhtää että täs on kyse MUN TULEVAISUUDESTA, ei sen. Jotenkin mä en tiiä miten mä voisin ilmaista sille, että haluan käydä lukion neljässä vuodessa.
Mul tosiaan ei oo siis mitään jatko-opinto paikkaa viel ihan tarkalleen selvänä, mutta oon kyllä kuitenkin tietoinen että olen menossa ammattikorkee kouluun lukion jälkeen, mutta en ole vielä varma mitä mä meen sinne tekemään ja mihin ammattiin haluaisin sit ryhtyä.
Mua kiinnostaa mm. pienoiselektroniikka, biologia ja piirtäminen. Joo nyt joku varmasti miettii, että oonko ykkös ja kakkosvuoden lusmuilia, ja vastaus on etten ole, koska mä otin aivan liikaa kursseja jo heti alussa, en ajatellut yhtään mun tulevaisuuden päälle. Otin vain aineita, oli pakollisii, syventäviä ja soveltavia, mutta jotenkin se riistäyty käsistä koko homma.
Olisi mukava saada tietää, mitä mun pitäs tehdä ja miten mun pitäs selittää tämä koko homma tuolle opolleni. Niin, nyt vois ihan vapaata keskustelua käyä tohon alas kommentteihin ja mielipiteitä myöskin saa ottaa esille! Ja tietenkin onko järkeä mun tapauksessa esim käydä just neljässä vuodessa lukio? vaiko onko kolme puoli vuotta sitten parempi ratkaisu? AUTTAKEE!
oon 18-vuotias tyttö täält Vantaan alueelta, käyn juuri parhaillaa lukion kolmatta vuotta ja mulle on tuntunut sillee, että haluaisin venyttää valmistumistani 4 vuoteen, mutta tuntuu siltä että mun opo ei haluaisi sitä. Mulle on tosi tärkeetä, että oma lukion todistus olisi keskiarvoltaan vähintään 7, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaa siltä, että keskiarvo on 6.20, joka on tosi paska. Ja oon tosi hidas opiskelemaan, mulle koituu paineita kurssien määrästä riippuen siitä paljon kursseilla on luottevaa.
Ongelmana on siis se, että ku mun toi opo passittaa tekee lukion kolmessa ja puolessa vuodessa, mul tulis olemaan ylioppilaskirjotukset just sillo ku mul on tosi paljon aineita yhes jaksossa ja monet niistä aineista kuten syventävä ruotsi, enkku ja matikka niin mun keskittyminen menee päin perseille ja must tuntuu siltä että ne ylioppilaskirjotuksetkin menevät päin persettä, koska mä en pysty keskittyy samaa aikaa molempiin, jos mul on esim. ylioppilaskirjotukset jostai äikästä tms, ja sit opiskelen samalla siinä sivu ohella matikkaa, enkkua ja ruotsia. Huoh.. opo ei niiku ymmärrä yhtää että täs on kyse MUN TULEVAISUUDESTA, ei sen. Jotenkin mä en tiiä miten mä voisin ilmaista sille, että haluan käydä lukion neljässä vuodessa.
Mul tosiaan ei oo siis mitään jatko-opinto paikkaa viel ihan tarkalleen selvänä, mutta oon kyllä kuitenkin tietoinen että olen menossa ammattikorkee kouluun lukion jälkeen, mutta en ole vielä varma mitä mä meen sinne tekemään ja mihin ammattiin haluaisin sit ryhtyä.
Mua kiinnostaa mm. pienoiselektroniikka, biologia ja piirtäminen. Joo nyt joku varmasti miettii, että oonko ykkös ja kakkosvuoden lusmuilia, ja vastaus on etten ole, koska mä otin aivan liikaa kursseja jo heti alussa, en ajatellut yhtään mun tulevaisuuden päälle. Otin vain aineita, oli pakollisii, syventäviä ja soveltavia, mutta jotenkin se riistäyty käsistä koko homma.
Olisi mukava saada tietää, mitä mun pitäs tehdä ja miten mun pitäs selittää tämä koko homma tuolle opolleni. Niin, nyt vois ihan vapaata keskustelua käyä tohon alas kommentteihin ja mielipiteitä myöskin saa ottaa esille! Ja tietenkin onko järkeä mun tapauksessa esim käydä just neljässä vuodessa lukio? vaiko onko kolme puoli vuotta sitten parempi ratkaisu? AUTTAKEE!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuha venyttäminen harvoin auttaa. Arvosanasi ei siitä mihinkään parane. Voi käydä jopa päinvastoin. Kun itsellesi asettamasi aikataulu on tiukka niin se pakottaa sinut ponnistelemaan ja opiskelemaan älykkäästi. Mitä enemmän tarjoat löysää hihnaa, niin sitä varmempaa on että opiskeluprojektisi karkaa käsistäsi. Kyseessä on ns parkinsonin laki
http://www.lifehack.org/articles/featured/how-to-use-parkinsons-law-to-your-advantage.html
Sinulle 4 vuotta voi olla paras, ja sinulla on oikeus käyttää sitä joustoa, joka lukiossa on käytettävissä. Opo ei sitä määrää.
Monella lukio kestää sen 4 vuotta senkin takia, että ollaan yksi vuosi vaihdossa. Ei se niin kummallista ole.
Jos saisit vaadittavat kurssit kokoon 3,5 vuodessa, ei ole järkeä venyttää lukiota 4 vuoteen kootaksesi 100 kurssia. Mutta saadaksesi kokoon vähimmäismäärän kunnon arvosanoilla, saatat siis oikeasti tarvita 4 vuotta. Siihen sinulla on oikeus.
Tee muutos jo tänään. Menestys tulee siitä, kun tekee reilusti enemmän kuin vain ne "annetut" kotitehtävät. Asioiden kanssa ei saisi nysvätä ja hautoa liian pitkään. Käsijarru siis pois päältä. Pyri siihen, että teet "kotitehtävät" aina joka päivä niin nopeasti kuin pystyt. Silloin jää runsaasti aikaa omaan syventävään asioiden lukemiseen ja opiskeluun. Lue ja tee asioita etupeltoon omatoimisesti. Ilmeisesti opiskelumetodisi ovat pahasti pielessä ja kaavoihin kangistunutta junnaamista. Kysy opoltasi neuvoja miten opiskella tehokkaasti. Tässä muutama fakta. Riittävä yöuni kehittää muistia. Muisti rakentuu itsestänsä nukkuessamme. Klo 22 petiin. Some ja puhelin kiinni aina kun luet. Se on must juttu. Liikunta välittömästi ennen lukemista tehostaa opiskelua. Liikunta lisää keskittymistä parantavan serotoniinihormonin (aivokemikaali) eritystä. Vältä makeisia ja limsoja kun luet. Iskosta itseesi voittajan ja menestyjän mielikuva. Silloin myös varmasti menestyt. Jos päässäsi pyörii jatkuvasti tappio ja asioiden epäonnistuminen, silloin myös varmasti epäonnistut. Me olemme omien ajatustemme luomuksia. Mitä jatkuvasti ajattelemme sitä myös todellakin olemme. Tässä bonuksena hyvä tubesivusto opiskelutaitoihin. Suosittelen. Opit samalla kieltä (amerikan englanti) . https://www.youtube.com/user/electrickeye91/videos
Siitä nimenomaan on kysymys, että missä ajassa saat vaadittavat 75 kurssia aikaiseksi. Nopeimmillaan siihen pääsee jo kahdessa vuodessa. Itse kuitenkin säädät oman vauhtisi. Opolla ei ole siihen mitään sanottavaa. Ihmetyttää, että miksi opot yrittävät käyttäytyä kuin heillä olisi jotain päätösvaltaa asiassa. Ei ole ja sillä siisti.
Oma lukion keskiarvoni oli 8,5 ja silti päädyin työttömäksi alkkikseksi. Parempaa tulevaisuutta sinulle!
Elämässä asiat tapahtuvat vauhdilla. Käydään kilpailua aikaa vasten. On lyhyt aikaikkuna jolloin jutut kannattaisi tehdä. Parasta ennen päivämäärä. Kun siitä aikaikkunasta putoaa niin menee aina vaikeammaksi. Takamatkalta on paha kiriä. Opiskelut, seurustelut,lasten saanti, työpaikat,ura. Niillä kaikilla on oma aikaikkunansa. Fiksu tekee juttunsa rivakasti. Kilpailuahan se on.
Jos koet sen parhaaksi ratkaisuksi itsellesi, niin kyllä. Silloin siinä on järkeä.
Itse kävin (jo ns valmiiksi) nelivuotisen lukion, ja pidän sitä edelleenkin -näin vuosi valmistumisen jälkeenkin- parhaana mahdollisena valintana itselleni.
Minua auttoi se, ettei ollut mahdoton kiire suorittaa kaikkea mahdollisimman nopeasti.
Uskoisin, että kertomasi perusteella, neljän vuoden ratkaisu sopisi sinullekin.
Niin, ja siitä oposta. Älä välitä hänen mielipiteestään, vain omalla fiilikselläsi on loppupeleissä merkitystä.
Ennen vanhaan tuplattiin koko luokka, ja aika monet kävivät 4 tai jopa 5 vuotta. Heistä tuli silti päääministereitä ja professorejakin. Tulosta ja elämääkin.