Ettei viitsi lähteä enää yksin ilta/päiväpurjehdukselle? Avance 245, First 21.7, ja H-vene ovat yksinkin hallittavia, miten FG 28 tai Elan 31. tuleeko tuon kokoiseilla enää lähdettyä yksin liikkeelle, vai lähdettekö vaan kun on seuraa mukana kiinnittymisiä ja keulapurjeita varten?
Olisiko parempi joku painoraja, 3000 kg?
En ole aloittelija ja joskus lähtisi mukaan isompikin porukka, joten mahdollisimman isoa haetaan tähän tarkoitukseen että koko ei vielä haittaisi yksinkään lähtiessä.
Entä cruiseripuolelta esim Bavaria 36, tuleeko lähdettyä koskaan yksin muutaman tunnin lenkille?
Olisiko parempi joku painoraja, 3000 kg?
En ole aloittelija ja joskus lähtisi mukaan isompikin porukka, joten mahdollisimman isoa haetaan tähän tarkoitukseen että koko ei vielä haittaisi yksinkään lähtiessä.
Entä cruiseripuolelta esim Bavaria 36, tuleeko lähdettyä koskaan yksin muutaman tunnin lenkille?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Viikonloppuna kävin yksin vanhalla 30 jalkaisella parin tunnin lenkin. (no 8h kun oli mukavat kelit)
Mitäpä siinä, irtilaiturista ja moottorilla merille.
Sopivassa tilassa autopinna ohjaamaan vastatuuleen ja iso ylös. Pinna sivuun ja rulla genua auki.
Autopinna auttaa kun tarvii kävästä alhaalla tekemäs voikkaria tai noutaa olutta kylmäboksista.
Jos on kovempia tuulia 10-12 m/s kandee tehdä reivit satamassa. Yleensäkkin auttaa kun fundeeraa hommat etukäteen.
Tiedän monen veneilevän yksikseen 36 jalkasilla veneillä. Ei onglema.
Jos haluat kokemusta isommista veneistä niin etsi kilpavene porukka ja liity miehistöön. Kilpailevissa veneissä on useasti puutetta osaavasta miehistöstä.
Ei ole ylärajaa. Isotkin rullapurjeet hoituu yhdellä ihmisellä. Jos satamaan on hankala tulla yksin vaikkapa kovassa sivutuulessa, niin se rajoittaa. Itse purjehdin paljon yksin 9-tonnisella, 11m pitkällä ketsillä.
Autopilotti on välttämätön isommassa veneessä. Ja sellaiset kaiteet, että voi astua/ hypätä laiturille ja takaisin nopeasti. Keulafendari on hyvä lisävaruste.
38 ft ja jos satama on suojaisa nii kyl se onnistuu. Vesillä ,ei mitään ongelmaa, kun on systeemipilotti. Pari kertaa viime kesänäkin yksin.
Pari iltapäivällä soolona kesässä on tullu tehtyä sopivassa kelissä niin edellisellä 31 jalkaisella kuin nykyisellä 40-jalkaisella cruiserilla.
Jäi vähän epäselväksi, oliko kysymyksen painopiste sanassa "yksin" vai "lenkille". Minä seilaan vaimon vuorotyön vuoksi noin puolet reissuista yksin. Mutta hyvin harvinaista on lähteä ylipäätään saati yksin sellaiselle lenkille, jolta palataan samana päivänä kotisatamaan. Äkkiseltään en muista yli 20 vuoden veneilyhistoriastani kuin yhden sellaisen lähdön ja sekin oli moottoriveneaikana. Vene (nykyinen) on 35-jalkainen.
Monenlaisia kokemuksia. Minä käyn kohtalaisen usein iltapurjehduksella 40-jalkaisella veneelläni. Ei suurempia ongelmia, toki ilman gastia enemmän tekemistä kuin porukalla.
Yksinpurjehduksessa on valtavasti etuja, varsinkin verrattuna toistaitoiseen gastiin. Oikeastaan muuta ei tarvita, kuin sen että suunnittelee manööverit etukäteen. Siinä se. Ei tarvii selittää mitään kenellekään. Juttukaverin puute on sitten asia erikseen. Koko kausi yksin 38 jalkaisella sujui hyvin. Iso kiitos satamissa avuliaille kanssaveneilijöille.
Ei tuohon ole kokorajaa ainakaan Suomessa hiukankaan yleisille veneille. Itse teen muutaman tuollaisen lenkin vuodessa yksin 35-jalkaisella. Voisi melkein sanoa, että kaikki tuollaiset lenkit teen yksin ellei kyse ole kisasta. Matkaa ei ole tullut purjehdittua yksin. Suurin vene Suomessa, jolla tiedän yksin purjehditun on 50-jalkainen.
Yksinpurjehduksen suurin haaste on keulapurjeen viikkaaminen, mutta olen kyllä viikannut monta kertaa 30 m2 fokan yksin. Tietysti myös satamamanööverit voivat olla haastavia. Vesillä on helppoa, kun tekee hommat ajatuksella hosumatta. Usein tulee yksin ajettua spinnullakin. Oikeastaan melkein joka kerta kun lähden lenkille. Yleensä ei ole kiinnostusta lähteä kovaan tuleen (10 m/s tai enemmän) ellei ole kisa tai matkalla jonnekin.
Raja riippuu enemmän ihmisestä ja purjehdusvesistä kuin veneestä. Itse en viitsi enää pörrätä lähivesillä kuin kilpailuissa, ja niissä on miehistö tarpeen.
Kuinka yksinpurjehtija rantautuu poijuun sivutuulella, kun vieressä ei ole muita veneitä? Veneiden väliin meneminen on helppoa, kun voi nojata naapuriin ja paatti pysyy paikallaan. Sivutuulessa pitäisi laittaa tuulenpuoleinen keulaköysi heti kiinni tai vene on poikittain. Miten se käy yksin?
Esimerkiksi ajamalla suosiolla vinoon "tuulen yläpuolelle". Ei siinäkään kannata viivytellä keulaköyden kanssa.
Olen miettinyt ylimääräisen haan, sellaisen avokoukkumallin, hankkimista noita tilanteita varten.
Riippuu tietysti valtavasti paikasta, johon on menossa. Jos kyseessä on syvä laituri, voihan sen poijun napata koukkuun ja ajaa sitten kylkikiinnitykseen. Tuosta voi sitten siirtyä poijukiinnitykseen, kun köydet ovat paikallaan.
Tuo vinoon tuulta päin ajo voi olla vaikea. Rantaan pääsee kyllä, mutta mitä sitten tapahtuu. Saat köyden kiinnikin, mutta poijuköysi pitäisi sattua varsin sopivasti, jotta keula ei osu laituriin/rantaan ja kuitenkin pääset vielä hyvin takaisin veneeseen. Kotisatamassa on tuttu poiju, johon on helppo laittaa sopiva köysi.
Jotkut käyttävät keulafendaria ja ajavat sopivasti jarruttaen päin laituria ja jättävät sitten vedon päälle, mikä pitää keulan paikallaan.
Vaikeinta tietysti on luonnonsatamassa, jossa ei ole edes varmuutta saako keulaa rantaan ja kiinnityspisteet voivat olla kaukana rannasta. Sellainen on ehkä paras jättää suosiolla väliin tuulen osuessa ikävästi.
Tässä on nyt puhuttu paljon veneen hallinnasta. Jos lähtee ja tulee kotisatamaan (yksin) niin voi etukäteen tietää kuinka paljon köyttä tarvitaan.
Meillä on ollut vene (Porvoon) joessa 15vuotta ja iltapurjehduksia sieltä ei ole tullut tehty kovin monta. Nyt on venepaikka vaihtunut semmoiseen että purjeilla pääsee heti kun on irti laiturista (tai pari sata metriä koneella) niin on jo yhden kesän aikana tullut lähdetty useasti.
Ainakin minulle venepaikan sijainti on tärkein iltapurjehduksia ajatelleen. Miten helposti/nopeasti pääsee veneelle ja miten helposti laiturista pääsee purjehtimaan.
Yksinpurjehtijalle kätevin on ankkuri ja jolla.
>>Vaikeinta tietysti on luonnonsatamassa
Jos harrastaa luonnonsatamia yksinpurjehtien, niin jolla on todella suuri apu. Veneen ankkurointi lahdelle ja soutaminen rantaan jollalla on helppoa ja nopeaa keulakiinnitykseen verrattuna. Eikä tarvitse hermoilla, että onko rantakallio riittävän jyrkkä tuntemattomassa paikassa.
Ihan jokaiseen laituriin sitä ei viitsi tehdä, mutta jos laiturissa on puukehys siistissä kunnossa, on mielestäni turha liikaa suojella venettä. Kosketus lähes nollanopeudella ei aiheuta merkittäviä vaurioita.
Luonnonsatamassa tosiaan ankkuroituminen ja jollalla rantautuminen on paras ratkaisu. Mielestäni myös muulloin kuin yksin liikkuessa.
Keulafendari ei vaimentanut kovin hyvin iskua laituriin. Lisäsin omaan aisapaikkaan tänä vuonna ilmatäytteisen laiturifendarin, joka vaimentaa tosi hyvin yhdessä keulafendarin kanssa. Nykyään on helppo tulla yksin laituriin, kun köydet voi laitella rauhassa ja vene pysyy paikallaan veto päällä. Sama toimii myös laiturista lähtiessä. Keula laituriin ja köydet irti rauhassa, sitten vain peruutta ulos paikalta. Sivutuulessa saa kyllä lähteä ihan rivakasti. Itse asiassa yksin hyvällä tekniikalla on helpompi lähteä kuin kokemattoman gastin kanssa.
Onnistuisiko siten, että laitat poijuhaan poijuun autopilotti päälle kurssi suoraan siihen paikkaan johon haluat, köysi vaikka vinssin ympäri ja lasket hissukseen laituriin päin, kun olet sopivalla etäisyydellä laitat köyden vielä kertaalleen vinsin ympäri ja knaapiin lukkoon. Menet keulaan ja otat köydet astut laiturille ja köydet kiinni. Takaisin paattiin ja vaihde vapaalle ja löystät hieman poijuköyttä tarvittaessa.
Ei taida onnistua hyvin tyvenessä autopilotilla moottorilla. Potkurivirta ja jarruttava köysi siirtäisivät venettä sivuttain köyden puolelle. Sujuisi paremmin eli suoraan ilman autopilottia ja potkurivirtaa liukumalla.
Mutta lievään sivutuuleen peräköysi tuulen puolella voisi olla kokeilemisen arvoinen. Ei ole omia kokemuksia moisesta ideasta.
Olen käyttänyt tätä keula kiinni laituriin ja veto päällä keinoa usein, Autopilotti (Reiska 2000) pitää kyllä tyynessä ja vielä pienessä sivutuulessakin veneen suorassa, mutta ei enää navakammassa kelissä.
Kovempi sivutuuli on kyllä paha vastustaja. Tahtoo olla keinot yksinään ollessa kortilla.
Poijuköysi täytyy kyllä olla löysällä kun sitä laituria puskee. Jos tuuli ei tee kiusaa, niin hyvin toimii.
Täällä moni todistaa, että veto päällä puskeminen on käypä keino. Mutta "mikseitoimisi" ehdottaa tähtäämistä omaan pilttuuseen ja ajamista sinne autopilotilla jarrutellen köydellä. Koetin arvailla, mitä tapahtuu.
Iltapäivä- tai iltapurjehduksella varmaankin tyypillisesti lähdetään kotipilttuusta lenkille ja palataan sinne muualla rantautumatta. Sen voinee tehdä yksin jotakuinkin minkäkokoisen veneen kanssa tahansa.
Kiitos vastauksista! Vaikuttaa siltä tämän perusteella, että isommalla lähdette myös yksin liikkeelle mielellään. Jos kuitenkin on todennäköistä, että hyvin suuri osa purjehduksista on näitä yksin ja max 6h, niin mitä kokoluokkaa suosittelisitte?
Kyseessä ei ole kokoluokkakysymys, vaan minkälaisella veneellä se on kivaa. Veneen on oltava hauska purjehdittava eli rungon pitäsi olla kevyesti liikkuva, paljon purjepintaa isossa ja fokassa, hyvä AP, keulapurjeen vinssit ruorimiehen ulottuvilla jne..
Kysymys ei ole mielekäs tietämättä mitään omista preferensseistäsi. Esimerkiksi tuossa ensimmäisenä vastannut lähestyi asiaa täysin omasta näkökulmastaan miettien vain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat varsinaiseen purjehdussuoritukseen. Niiden kannalta kokoluokalla ei olekaan juuri väliä. Mutta veneilyssä on muutakin tärkeää. Kärjistäen voi sanoa, että noilla ensimmäisen vastaajan kriteereillä voi valita päiväpurren mutta ei matkavenettä.
Ainoastaan satama on haaste. Meillä esim. sataman säännöissä on, että pitää olla kaksi poijua isommissa veneissä (järjetöntä). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toinen poijuköysi jätetään poijusta laiturille veteen (merkittynä), mutta aina tuo toinen poijuköysi on tietysti suojan puolella ja yksin sen hanskaaminen on vaikeaa. Vielä lisäksi, kun siinä vieressä lilluu toinen köysi vedessä, jonka yli ei saa mennä ja tyypillisesti köydet molemminpuolin :). Yksin sivutuulella vähän tekemätön paikka.
Lähdetkö laiturista vai poijusta? Suosittelen poijupaikkaa jos tulee liikuttua paljon yksin - tällöin veneen koolla/taidolla ei ole niinkään suurta merkitystä. Taitojen karttuessa on keli/sää rajoittavampi tekijä kuin veneen koko.
Itse purjehdin 41 jalkaisella ja usein myös yksin. Pidemmillä matkoilla otan jollan mukaan, mikä lieventää suunnittelun tuskaa yöpymispaikkojen suhteen - kovemmassa tuulessa tai pimenevässä illassa ei tarvitse välttämättä rantautua laisinkaan, riittää kun pudottaa ankkurin.