Suomalaisen mytologian mukaan seisomme nyt talven kynnyksellä, sanokoot kesäksi tätä nuo EU:n puolipallon pinnalla asuvat. Mielessä soi orpopojan valssi: "Ja taattoni tarinoita talvisia, vaille mun arpani jää"
Miksi niin, emmehän tanssi orpopojan lailla ilman kotia sentään. Jokaisella on sentään katto päänsä päällä, ja halu tehdä kodistaan viihtyisän. Miten sitten kukin viihtyy, onkin paljon itsestä kiinni.
On todettu nykynuorten kadottaneet joutenolon luovuuden, antaa ajatusten tulla ja mennä, joutuessaan ikäänkuin jatkuvasti suorittamaan liiallisten harrastusten parissa. Sitä lisää vielä vapaa-ajan tietokonepelit ja kaveripiirin yhtämittaiset yhteydenotot. Niinpä suuri osa nuorisostamme haluaakin ansaita niin paljon kuin mahdollista, hankkiakseen vapaa-ajan leikkeihinsä aikaa. Perheen perustaminen ei enää kiinnosta niinkään.
No, meistähän nyt onkin kysymys, eikä maailmanmenosta.
Aikanaan ikäpolvemme ihmiset opimme kyllä leikkimään, vähemmilläkin vempeleillä, luovuus kukoisti mielikuvitusleikeissä vapaana ja ohjaamattomana.
Tulevien talvi-iltojen hämärissä, annetaanko tarinoinnin saada sijaa, yhtä lailla kuin ennenkin, nehän saavat ilon kokemuksia aikaan meissä!
Ei aina asiallisuus ja suorittaminen jaksa yksistään kiehtoa meitä, siihen rinnalle tarvitaan
iloa, ja ylipäätään tunteiden ilmaisuja. Sitä me "Homo Ludens" = leikkivä ihminen, tarvitsemme täällä pimenevän Taivaan naulan alla.
Miksi niin, emmehän tanssi orpopojan lailla ilman kotia sentään. Jokaisella on sentään katto päänsä päällä, ja halu tehdä kodistaan viihtyisän. Miten sitten kukin viihtyy, onkin paljon itsestä kiinni.
On todettu nykynuorten kadottaneet joutenolon luovuuden, antaa ajatusten tulla ja mennä, joutuessaan ikäänkuin jatkuvasti suorittamaan liiallisten harrastusten parissa. Sitä lisää vielä vapaa-ajan tietokonepelit ja kaveripiirin yhtämittaiset yhteydenotot. Niinpä suuri osa nuorisostamme haluaakin ansaita niin paljon kuin mahdollista, hankkiakseen vapaa-ajan leikkeihinsä aikaa. Perheen perustaminen ei enää kiinnosta niinkään.
No, meistähän nyt onkin kysymys, eikä maailmanmenosta.
Aikanaan ikäpolvemme ihmiset opimme kyllä leikkimään, vähemmilläkin vempeleillä, luovuus kukoisti mielikuvitusleikeissä vapaana ja ohjaamattomana.
Tulevien talvi-iltojen hämärissä, annetaanko tarinoinnin saada sijaa, yhtä lailla kuin ennenkin, nehän saavat ilon kokemuksia aikaan meissä!
Ei aina asiallisuus ja suorittaminen jaksa yksistään kiehtoa meitä, siihen rinnalle tarvitaan
iloa, ja ylipäätään tunteiden ilmaisuja. Sitä me "Homo Ludens" = leikkivä ihminen, tarvitsemme täällä pimenevän Taivaan naulan alla.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Otetaan nyt vaikka teatteri! Mitä muuta se on kuin leikkimielellä asettua eri rooliin. Näytellä muuta kuin mitä oikeasti on?'
Katsoja yhtyy leikkiin uskomalla näytöstä parin tunnin ajan. Sitä sanotaan taiteeksi.
Joka taiteenlajissa avaa ihminen ovet selälleen leikkimiselle, sitä me sanomme kulttuuriksi.
Hyggeillään, kotoillaan ja otetaan kansanperinteen kekri lisämausteeksi. Kynttilöiden lempeää loistetta ja takkatulen taikaa, sukankudin ja hitaasti haudutettua teetä. Sadonkorjuun aineksista pellillinen piirakkaa, sitä jakamaan naapureita, ystäviä ja omia rakkaita. Korttipeli-ilta, Topeliuksen Talvi-iltain tarinoiden ääneenlukua, jos tosi topeliaaniksi tahtoo.
Saa käpertyä yksin sohvannurkkaan, kääriytyä pehmeään torkupeittoon, nauttia lasi täyteläistä punaviiniä kera valikoitujen juustojen ja katsoa haikeansuloinen elokuva.
Sataa , sataa , lokakuulta tuntuu. Mutta osin valoisaa ja värit ovat vielä, ei aloiteta kaamosta.
🍁☕️🍷🔥🧀🍂
Kuullostaa ihanalta, mieli kaipaa lämpöä ja miksi ei pientä herkutteluakin, olkoon se kunkin mielen ja kukkaron mukaista.
Eilen illalla juuri istuin viihtymässä illan filmin äärellä, mutustellen parmesaania ja tummia viinirypäleitä. Punaviiniä ei kotona nyt olekaan, ruokailijoiden vähyyden vuoksi, mutta marja-aroniaa mehuna, johon voi halutessaan laittaa tilkan vodkaa ajanee saman asian.
Perinneruuat kiinnostaa nykyään, ja tavallaan ihana joutilaisuuskin. Kätilö lastenlapseni viettää kohta 30 vuotispäiväänsä ravintolassa, pitänee kysellä onko jokin lahjakeräys meneillään. Vihreä ja rehevä on pihapiiri vielä täälläkin!
Suomi 100 vuotta on kuin hyvin haarautunut elämänpuu,,,,
http://www.episodi.fi/elokuvat/tarinoiden-suomi/
Kotiuduin mökiltä kaupunkiin, tuntuu oikein mukavalta siellä tuuli navakasti, vettä alkoi vihvomaan kylmältä tuntui, ihminen jos ei osaa järjestää oloansa on jämähtänyt, onko laiskuus saanut vallan. Toimintaa pitää olla sopivasti ei liikaa.
Joku viisas sanoi että: Jokainen on oman onnensa seppä! Mutta minkäs teet jos peukalo on keskellä kämmentä, ja aamuisin nukuttaa ;)
Tai. Kun päivän keskilämpötila laskee alle 10 asteen, tätä sanotaan syksyksi, tarkemmin alkusyksyksi. Mut mielellään tänäkin päivänä tuli sisälle vaikkapa vain 20 asteen lämpimään.
Asiaa??
Päivän vai vuorokauden keskilämpötila?
Määre...syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila laskee p y s y v ä s ti alle 10
Oi ja ah, aurinko paistaa nyt täydeltä terältä, ulos on lähdettävä, kahvi ja jäätelö houkuttaa.
Huikeat edut
Tietysti vuorokauden, ei päivän keskilämpö, jolla noita keskiarvoja mittaillaan, katellaan sano. Mukava iltanäkymä kun aurinko laskihe iltaruskoineen alamäkeen sano.
Sunnuntai-iltana mökin lähtösiivouksen jälkeen pulahdin 12-asteiseen veteen ja istahdin sen jälkeen laiturin päähän katselemaan viimeisen kerran tänä vuonna järvimaisemaa. Vastapäisen saaren väritys oli muuttunut kokovihreästä kellertävän-ruskehtavan-vihreäksi. Järven pinta oli melko tyyni, ilman lämpötila taisi olla 7 asteen paikkeilla.
Siinä istuessa annoin syksylle luvan tulla, astua esiin, ohittaa kesän joka lipsahti taas vaikka se meikällä onkin paljon pidempi kuin muilla toisenlaisen ajattelutapani takia. Syksyyn vaihdettuani pulahdin vielä kerran virkistävän viileään veteen. Hyvästiksi ja toiveeksi ensi kesästä ...
Siis sunnuntai-iltapäivänä ...
Ja mikäs on pulahtaessa jos on vahva sydän. Kaikkien ihmisten sydän ei kestä edeskeskikesän vedenlämpöä. Tänäkin kesänä oli näitä rantaveteen hukkuneita.
Talviuinti vielä muka riskialtiimpaa. En uskaltaisi enää hypätä 0-asteiseen veteen kuten ennen avantouintikautena.
Tosi kovan ponnistelun ja herkuilta kieltäytymisen kautta sain 5 kiloa painoa pois. Nyt ei enää niin paljon kuulu puuskutusta ylämäkeen noustessa.
Nyt sade tulee vielä vetenä, mutta jo kolmenviikon päästä tai sisällä on ensimmäiset räntänäytit nähty.
En minäkään ikinä hyppää järveen suin päin. Sinne voi mennä varovastikin, vähitellen, totutellen ... ja sitten pulahtaa, sana ei kerro hyppäämisestä. Enkä jaksa uskoa että rantaveteen hukkujat ovat olleet haikkosydämisiä, oletettavasti niillä on ollut heikkoa vain päässä.
En usko ett kukaan lokakuussa noin vaan pulahtelee järveen kun vesi ehkä 12 astetta. Saunastakaan harva viitsii enää mennä. Tämä muka ihan vaan muuten päivälllä siitä laiturilta. Kunhan puhuu taas palturia.
Kaupunkimme on yksi 21 suurimmasasta väkiluvultaan. Uimahallissamme on myös kylmävesiallas. Vesi on jäähdytetty 7 asteiseksi.
Onneksi minun pulahtamiseni eivät ole mitenkään päin kiinni sinun uskomisistasi. 12-asteinen vesi ei ole vielä kovinkaan kylmää verrattuna esim. pakkastalven avannon veden lämpötilaan ja avantouimareita on olemassa aika paljon. Oletko ikuna koskaan kuullut?
Ilman saunaa pulahtelin kerran, kaksi. Saunasta niin monta kertaa että ei jaksanut laskea.
Sateen ropinaan keittiön ikkunapeltiin heräsin tänä aamuna. Onhan syksy 😂💦 ei veden loiskeelta nyt voi välttyä.
Enpä voi sanoa pitäväni kuljeskella muovinen sadeviitta päälläni, joskin se on astetta parempi kuin hihoihin pukeminen. Niinpä on viihdyttävä sisätiloissa kotona ja kodin ulkopuolellakin.
Ei viihtyvyydessä mitään pulaa ole,..eilen kävi tyttärentytär tervehtimässä, ja yhdessä nautimme kevyen tee aterian. Ulkona käväisin pikapikaa, ja iltäpäivällä paistelin kinkku ja vuohenjuusto pasteijoita.
Tuossa ylläolevassa kertomuksessa jonkun uintipulahduksesta, on turha tehdä epätodellista, kas jospa hän tarinoi otsikon kehoituksen mukaan, tai todella on tottunut uimari.
Toki on hyvä kertomuksissakin selventää lukijalle fiktion ja todellisuuden rajat.
Ajatellaan vaikka elokuvien tarjontaa viihdeteollisuudessa, miten paljon ne vetävät katsojan mukaan, me elämme niissä mukana, eikä sitä voi estää mikään!
Monet virtuaalitarinat filmeissä, kirjoissa on antaneet tunnemaailmaamme unohtumattomia hetkiä.
Tuon aloitteen tehdessäni, koin tietenkin kuvatekijänä tutun tunteen, kun työ vie mennessään. Maisemaa kuvatessa elää siinä kaikkine muistikuvineen mukana, puiden lehdissä, ruohonkorsissa, vanhaa hirsiaittaa maalatessa muistuu vanhojen hirsien tuoksu, kaikki mitä on jäänyt alitajuntaan.
Älkää olko niin tosikkoja ja turhan ankariakaan, pieni kannustus voi joskus olla jollekin ihan "olennainen" asia.
Terveisin Kahvipirtin Latelle 😋
Uudessa vitilumessa ennen pyöriskeltiin savusaunan aikaan. Paljon kesympää kuin avannossa pulahtaminen. Harrastin sitäkin pari kautta.Sekin koukuttaa. Tuntui kuin jotakin olisi pois. Oli kaminalla lämmitetty koppi.Naisten ja miesten puoli.
Homma taisi lopahtaa siihen ettei yhdistys saanut palkattua puoli-ilmaista avannon aukipitäjää ja kopin lämmittäjää.
Todella merkillisen metkaa että voi olla olemassa ihmisiä, jotka eivät tunne avanto- tai muitakaan viileämmissä vesissä viihtyviä uimareita. Tynnyrissä ja kellarissa on toden totta ahdasta.
Sataa sataa, koko päivän satanut. Kunnon syksy ja hieno ruska, ilo irti pienestä kynttilästä, niitä olen polttanut jo monena iltana.
Autoon kitkat alle voi jo laittaa niin ei pääse kelit yllättämään, niissä se hyväpuoli ettei ole rajattua aikaa. Kesäpaikkojen syystyöt, vain pakolliset teen ja keväällä vasta haravoin koska maa tykkää kevätharavoinnista. Yhä vähemmän tekijöitä löytyy meidänkin perikunnassa, kaikki alkaa olemaan niin vanhoja etteivät viitsi.
Ei helvetti, tämä peli vetele 😬🍂😀🍁🍁🍂
Tarkemmin kun ajattelee on ihan hyvä kun taas pimeys ja kylmyys vähentää aktiivisuutta ja antaa lepoa. Kaamosaika on tarkoitettu hiljaiselolle, levolle.
Minä olen nyt jo nukkunut pitempiä unia jopa 8-9 tuntia samaan putkeen, herään
ja saatan jäädä vielä sänkyyn aamu tv:tä seuraamaan siksi aikaa kun puuro on
hautunut mukavan pehmeäksi. Ilma on ollut niin surkeaa että aamulenkit jääneet kokonaan pois. Lähinnä muu aktiivisuus saanut täyttää, koko kesän,
tarpeellisen liikunnan. Kuntosali ja uimahalli odottaa, niitä käytän taas talvikautena, kuitenkin säännöllisesti miten jaksan ja viitsin.
Tällä tyylillä meinaan saavuttaa keväänkynnyksen, jos luoja suo.
Jos vanhat merkit paikkansa niin menemistä riittää liikaakin, harrastukset.....
Nyt alkoi jo kauhistuttamaan....😬 💛
Tosi on, että unenlahjat on lisääntyneet 😊 Toisaalta viihdyn hyvin kotipuuhissa, ei siitä ole kiinni. Ulkoilu vaan olis hyväksi ja liikunta. Tuo uimahallin maininta sai päättämään minunkin alkavan vesijuoksua taas, täällä on ihan lähellä kaupungin suurin uimahalli.
Tilasin juuri Klingeliltä pari suloista joululiinaa, tuo kodinhoito on niin mieluista minulle.
Tänään kuljin ihan tahallani Ison Omenan lähes päästä päähän kerroksittain, olinkin ihan kuitti kotiin tullessani. Sainhan liikuntaa ilman kastumista, puh ja huoh!
Kirjolohi oli kokonaisena vain 7 € ja riat, joten graavasin osan ja loput pakkaseen kalasoppaan. Palvinpotkasta tein keiton juureksilla ja lehtikaalilla, joten muutaman päivän taas pärjäilee 🍵🥑🥕🍇
Noihin tummiin rypäleihin on tullut ihan himostus, niin makeita ja ihania.
Hauskaa iltaa palstalle 😊
Kitkat matkat pitkät matkat, joku niist sanaili, niist huimist. Tänään Yle-radion maamme pohjoisosan säätiedotuksiin annettiin säälipistet rännällekin.
Seuraan Hesarin mielenkiintoista sarjaa lähivuosikymmenien äärisäätiloista. Joku vuos Lapissa oli ollut jo -19 lukemia. Tämä ennen 10.10. Niissä on päiväys.
Uusimaa on oikea saderämnni kun niikseen tulee.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/408558-ai-sataa-vai-tata-espoon-sade-ennatysta-ei-ole-rikottu-72-vuoteen
Tuota Espoon Lahnuksen 108 sm vuorokauden aikana satamista ei heikot sateet hätyytä.
Alkusyksystä siellä lyötiin sade-ennätys lääläri mm-määrillä 81 mm. Tais olla 9 päivän aikana