Haato 21 LTO-koneessa on käytössä ainoastaan toinen tulo ja toinen poistoilmaliitäntä. Onko tällä vaikutusta koneen hyötysuhteeseen?
Äkkisiltään ajatellen, jos toinen lähtö ja tulo on suljettu, ilman virtaus kennon läpi ei välttämättä tapahdukaan koko lämmönvaihtokennon osalta kovin optimaalisesti. Minulla on vieläpä niin, että käytössä olevat liitännät ovat 'vastakkaisilla' kennon reunoilla.
Tein tuossa jopa mittauksia dataloggerilla, jossa oli 3 lämpötila-anturia. Pikaiset laskelmat näyttäis aika huonoa hyötysuhdetta. Tosin suodattimetkin oli aika likaiset, pitää vaihtaa hetimiten.
Mutta anyways, kannattaisiko koneesta ottaa molemmat lähdöt / tulot ja liittää ne Y-liittimellä varsinaisiin tulo ja poisto putkiin? Näin tulisi tasainen virtaus lämmönvaihtokennon läpi.
Äkkisiltään ajatellen, jos toinen lähtö ja tulo on suljettu, ilman virtaus kennon läpi ei välttämättä tapahdukaan koko lämmönvaihtokennon osalta kovin optimaalisesti. Minulla on vieläpä niin, että käytössä olevat liitännät ovat 'vastakkaisilla' kennon reunoilla.
Tein tuossa jopa mittauksia dataloggerilla, jossa oli 3 lämpötila-anturia. Pikaiset laskelmat näyttäis aika huonoa hyötysuhdetta. Tosin suodattimetkin oli aika likaiset, pitää vaihtaa hetimiten.
Mutta anyways, kannattaisiko koneesta ottaa molemmat lähdöt / tulot ja liittää ne Y-liittimellä varsinaisiin tulo ja poisto putkiin? Näin tulisi tasainen virtaus lämmönvaihtokennon läpi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noh, eikö kukaan ilmastoinnin ammattilainen ota kantaa? Tämä ympäristöministeriön pdf on todella rautaista luettavaa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI
Kuinkahan moni LVI-suunnittelija antaa yhtä tarkan selvityksen, kun taloon suunnitellaan ilmastointia? Vai putkahtaako nykyisin jostain softasta ulos nuo vaatimukset, kun muut talon muuttujat tiedetään?
Vaihdoin koneeseeni suodattimet ja laitoin taas dataloggauksen käyntiin. Näytti tilanne heti paljon paremmalta.
Mitähän kantaa siihen pitäisi ottaa?
Olen aikaisemmin todennut, ettei koneiden hyötysuhteita kannata kenttämittauksin yrittää määrittää. Virtauksen epätasaisuus heiknetää hyötysuhdetta, miten paljon, mahdoton sanoa. Siellä missä on suuri nopeus hyötysuhde laskee, missä on pieni nopeus hyötysuhde nousee, noin karkeasti ottaen. Virtauksen tasaisuus taas on kiinni paitsi suunnista myös levysiirtimen painehäviöstä; Mitä suurenmpi painehäviö, sitä tasaisempi virtaus on kennon läpi.
Suunnittelijat taitavat käyttää tuota yleistä poistoilman hyötysuhdelukua ja exeliin kerran tehty taulukko suoltaa vaaditut laskelmat nopeasti ulos.
Suodattimien ei pitäitsi vaikutta hyötysuhteseen mitään paitsi siten, että ilmavirtasuhde muuttuu.
Siis alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, tässä kaaviokuva:
PX-
-X-
-XT
(P)oistoilma ja (T)uloilma ovat kennon(X) eri laidoilla. Onko mitään merkitystä ilman virtaukseen kennon läpi?
En oikein hahmota, otetaan tällä tavalla,
kenno päältä katsottuna:
_____________
|A......||........| -> jäte ulos
|........||........|
|........||........|
|........||........|
|........||........|
|B____||_____|
Parempi kuva :-) Eli siis poistoilma tulee kohtaan A ja tuloilma lähtee kohdasta B. Ristissä siis ovat. En tiedä miten ilmavirta käyttäytyy, mutta ainakin postoilman suodatin on paljon likaisempi kanavan kohdalta. Voisi siis ajatella että enemmän ilmaa menee kennon A laidalta ulos ja toisaalta kennon B laidalta tulee enemmän ilmaa sisään. Ilmavirrat eivät siis 'kohtaa' kennossa täydellisesti. Tai sitten tämä on vain minun kuvitelma :-)
Omakotiasuja on aivan oikeassa. Ilmavirta pitäisi jakautua tasaisesti kennoon, jotta hyötysuhde olisi optimaalinen. Pääasia on lienee kuitenkin, että ilma vaihtuu vedotttomasti ja meluttomasti ja vähän energiaakin säästyy.
Ja ympäristöministeriön moniste on tosiaankin hyödyllinen. Kiitos vihjeestä.
moniste paitsi hyödyllinen myös pakollinen.
Tuosta ilman optimaalisesta virtauksesta: Parhaimmat kanavistot virtausteknisesti on tehty joskus 40..50-luvuilla, kun työvoima oli halpaa. Nykyään oikaistaan tehdasvalmisteisten standardiosien kanssa koska niitä on pakko kustannussyistä käyttää.
Kunnolliset muuntoyhteet suorakaidekanavasta pyöreään ovat kalliita, koska ne tehdään käsityönä.
Tällaisissa pientaloprojekteissa issa ei juuri tuhlata ajatuksia virtausvastuksille, nopeusjakautumille tai äänenmuodostukselle, koska on "liian halpaa" korjata ongelmat standardiosilla.
Verrattuna isoihin ilmanvaihtolaitoksiin nämä ovat enrgiataloudellisesti surkeita.