Kun en pysty hankkimaan itselleni

Älä tee sitä! Meillä on vaan yksi elämä.

Välistä käy niin että välit menevät poikki läheisten kanssa ja voi olla ihan hyväkin että on rako, etäisyys ja voi rauhassa fuksia asioita. Katkeroituminen on kyllä myrkky sielulle ja sen ohella itsesääli. Älä hätiköi kuolemasi kanssa vaikka olet sitä pitkään miettinyt. Se ei kyllä edestäsi karkaa vaikka annat vielä lisäaikaa. Jutustelu jonkun kanssa nyt auttaisi ja jos ei ole kuulevia korvia niin sitten kirjoittaminen. Se helpottaa oloa kun saa murheen ja epätoivon sanoiksi pukea. Anna kuulua itsestäsi lisää. Jos on liian henkilökohtaista niin voin antaa sähköpostiosoitteenkin.

Ihan on samat mietteet olleet minullakin!
Ja viimeinen niitti myös se, että aik lapsi lopetti yhteydenpidon.
Ymmärrän tilanteesi.
Voisimme ehkä olla vertaistukena toisillemme, ettei pahempaa tapahtuisi.

Lapset, aikuisetkin lapset ja nimenomaan juuri he, ottavat joskus etäisyyttä mutta palaavat taas läheisten luokse, kun aika on. Tsemppiä!

Junan alle hyppääminen on pysyvä ratkaisu yleensä ohi menevään ongelmaan eli ei kannata. Vaihtoehto voi olla esim puhtaalta pöydältä aloittaminen ihan toisaalla.

Älä mene junan alle! Törmää autolla linja-autoon tai rekkaan!

Itsemurhan voi tehdä helposti ja nopeasti ilman , että muut saisi siitä hirveät traumat!
On käynyt joo itsellä mielessä myös mutta jotain rajaa hitto oikeesti!!
Viillä reisistä , niiden suuria verisuonia saa fiksattua nopeasti.. ei mitään ranteet auki ja soitto lanssille...
Ei näin. Älkää tehkö itsellenne mitään.
Olen itse saanut edes vähän elämän iloa lääkkeillä.
Ei missään nimessä ssri- tai snrilääkkeitä! Ne pahentaa itsemurha fiiliksiä..
Päihteet autto hetkeksi mutta niistä vasta pahaa seurasi..