Onko kenelläkään mittän apukeinoja minulle jonka elämän suurin ilo on syöminen!??
Aamuisin kun herään niin ajattelen jo mitä kaikkea hyvää voisi syödä. Syön aivan liikaa kerralla ja tunnen itseni kuin palloksi. Sattuu mutta en pysty lopettamaan.... Nälkään en yleensä syö koskaan!
Itsetuntoni on nollassa ja syömisen ansiosta kuljen kehää: syön-lihoan-masennun-syön-lihoan-masennun....
Miten pystyisin tämän lopettamaan?
Onko olemassa jotain ns. tukiryhmiä ylensyöjille?
Olen todella kiitollinen jos joku pystyisi auttamaan. :)
Aamuisin kun herään niin ajattelen jo mitä kaikkea hyvää voisi syödä. Syön aivan liikaa kerralla ja tunnen itseni kuin palloksi. Sattuu mutta en pysty lopettamaan.... Nälkään en yleensä syö koskaan!
Itsetuntoni on nollassa ja syömisen ansiosta kuljen kehää: syön-lihoan-masennun-syön-lihoan-masennun....
Miten pystyisin tämän lopettamaan?
Onko olemassa jotain ns. tukiryhmiä ylensyöjille?
Olen todella kiitollinen jos joku pystyisi auttamaan. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on ihan sama ongelma. olen kotiäiti ja aikaa syödä joka välis. paino noussu kesästä 10kg. En ole koskaan edes viimeisillään raskaana painanu näin paljon. Mahalaukku on varmaan jo niin venyny ettei mikään riitä. Syön vuorotellen makeaa ja suolaista. Tarvitsen myös pikaisesti apua..en vain tiedä kuka mua voisi auttaa..minä itse?! Mutta miten teen lopun syömisen himolle?!
Heippa!
En tiedä kykenenkö auttamaan muuten kuin sanomalla ettet ole yksin. Minulla on aivan sama ongelma! Illalla tulee ahmittua kunnes maha on kivikova, eikä silloinkaan meinaa tulla loppua. Aamulla herätessäni mietin mitä kaikkea voinkaan taas syödä ja ahmiminen alkaa taas.. Ruoka on minulle pakkomielle: luen lehdestä kaikki ruokaohjeet, haaveilen ruoasta ja sitten taas paastoan kun alkaa puntari näyttämään järjettömiä lukuja. Ja masentaa...
Sinun pitäisi kertoa ongelmastasi jollekin. Mielellään sellaiselle, joka oikeasti ymmärtää sillä olen huomannut että kaikki eivät voi esim. käsittää millaisista ruokamääristä on kyse tai millainen ongelma on henkisesti.
Joskus olen onnistunut hillitsemään ahmimiskohtausta laittamalla jotain "menevää" musiikkia. Silloin tulee hyvä fiilis eikä ahdistustaan pura välttämättä ruokaan. Kannattaa kokeilla!
No niin...
Minä teen aivan samaa.
Olen kolmisen vuotta syönyt metalax ulostuslääkkeitä, että voisin muka hyvällä omalla tunnolla ahmia mitä vain.
Laihdutin seurustellessani 15kg huomaamattani ja noin 2vuotta sitten kun erosin niin nyt ollaan taas samoissa painolukemissa kun aloin seurustelemaan. Elikäs 15kg on tullut takaisin.
Aivan helvettiä aamusta iltaan, joka päivä. Suolistoni ei enään toimi normaalisti ja lihominen on kokoajan helpompaa... juuri sen takia koska sulatusjärjestelmäni on pilalla ja joudun turvautumaan ulostuslääkkeisiin tai sitten opettelemaan syömään vain silloin kun on huutava nälkä ja vain ja ainoastaan kuitupitoista ruokaa.
Puhdistuskuurit käyty läpi ja suolistohuutelut, mutta rahat loppuu kesken...
Tänäänkin tuli syötyä taas pitsaa...
Musiikki on auttanut mua silloin tällöin kun pidän tanssimisesta ja sellainen ajattelu, että esim. Tuskin roskaruuan tekemistä lopetetaan, ehdin varmasti vielä syödä itseni ähkyyn, elikä tänään minun ei niin tarvitse tehdä ja otan pirteän asenteen ja yritän vedellä pitää itteni poissa ruuan ääreltä.
Ja se on vaikeaa.
Minä kun voisin syödä ihan mitä vain, vaikka maha tuntuisi jo repeävän.
Itken monesti, koska ahmiminen tekee mut hulluksi. Ja kukaan ei ymmärrä, kun yritän kertoa että näkisittepä kuinka paljon minä todellisuudessa pystyn ahmimaan.
Ja sitten vielä se, että kuinka väsyneeksi se tekee mut fyysisestikin. Nukun 12h ja päikkärit ja löhöön sohvalla.
Olen työtön tällä hetkellä.
Parhaani mukaan käyn jumpissa ja salilla. N. 4kertaa viikossa. Nyt on tosin ollut viikon tauko.
Toivottavasti voidaan auttaa toisiamme, tarvitsen kaveria tähän ongelmaan, enemmän kuin mihinkään muuhun.
vaikka www.oafinland.org/
Hei te kaikki syömärit: Minulla on yksi kaveri joka kävi psygiatrilla siksi että oli Rohmu syöjä.
Hän sai keskustelu terapiaa. Tiedän myös että Hypnoosi auttaa.Rentoutus on hyvä keino. Joskus tulee kuitenkin tilanteita missä syöminen on ainoa stressin purkautumis keino. Esim, kun on toimeton, työtön, Ja kun itsetunto on nollassa, tai on jokin sairaus. Itse yritän katkaista kierteen syömällä vain raakaravintoa ja juomalla sitruuna vettä.Syömällä happamia salaati kastikkeita ilman rasvaa salaatinkanssa. Ja menemällä ulos kävelemään. Joskus onistun ,joskus en. Olen aivan liian yli painoinen siitä huolimatta. Äsken tuttavani kertoi, että jos kilpirauhanen on vajaatoimintainen, niin ruoka kulkee niin hitaasti suolistosta, että se ehtii kaikki imeytyä kehoon ja muutua läskiksi. Siis ei tarvitse syödä juuri mitään kun jo lihoo. Mitä sanotte tähän te toiset syömärit?
Helppo sanoa, mutta elämässä on muitakin ihania asioita kuin syöminen..
Itse olen bulimikko, sairastanut jo viitisen vuotta, ja joka päivä on yhtä taistelua.. Eli mieli tekee ahmia, melkeinpä päivittäin, mutta en voisi kuvitellakkaan jättäväni niitä energiamääriä elimistööni.. Aina, kun alkaa tehdä mieli ahmia, mene alasti peilin eteen, ja mieti kannattaako?? Ja raaka kaalikin osaa olla hyvää, tai lantut ja porkkana.. Niitä saapi ahmia hyvällä omalla tunnolla.. Ja sitten ei kannata märehtiä yksin kotona, se on pahinta.. Ei muuta kun liikkeelle tai pyydät kavereita kylään tai keksit jotain mielekästä puuhaa..
Itsekuria ja tahdon voimaa vaan kehiin..
Tsemppiä siulle :)