Kirkon tilalle

Tuttuja sivuja! Metsola on tosi hyvä. Sen toisen sivuston "historiallisiin paljastuksiin" on kyllä syytä suhtautua mitä suuremmalla varauksella.

Sotak... kirjoitti:

Tuttuja sivuja! Metsola on tosi hyvä. Sen toisen sivuston "historiallisiin paljastuksiin" on kyllä syytä suhtautua mitä suuremmalla varauksella.

...tuosta Metsolan sivusta. Niin minäkin. Siitä toisestakin pidän. Mutta tosiaan ei kaikkea voi ottaa todesta mutta lukea voi silti. Olen lukenut Koraaniakin jonkun verran vain sen takia että jotain tietäisin siitä...
Etupäässä kun tulee tällaisista asioista puhe niin voin tunnustaa että *yliluonnollinen* on kiinnostavaa. Esim. parapsykologi, UFO ja sen sellaiset. Ja myöskin New Age, vaikken nyt uskokkaan mutta sellainen on mielenkiintoista...

/serene

Miten pakanuus voisi olla mahdollista ilman okkultismia. Okkultismi tarkoittaa salattua, ja Luonto pitää sisällään vielä paljon salattua. Luontopakanuus on jo itsessään okkultismia.

Elba kirjoitti:

Miten pakanuus voisi olla mahdollista ilman okkultismia. Okkultismi tarkoittaa salattua, ja Luonto pitää sisällään vielä paljon salattua. Luontopakanuus on jo itsessään okkultismia.

Lue lisää

Eihän pakanuuteen tarvitse liittää mitään yliluonnollista; eikö luonnon, maailmankaikkeuden juhliminen, kunnioittaminen ja vaikka palvominenkin ole mahdollista ihan naturalistiselta pohjalta ? Osa pakanoista tietenkin harjoittaa noituutta, mutta eivät läheskään kaikki. Osa on polyteistejä, osa panteisteja.

ogelilainen kirjoitti:

Eihän pakanuuteen tarvitse liittää mitään yliluonnollista; eikö luonnon, maailmankaikkeuden juhliminen, kunnioittaminen ja vaikka palvominenkin ole mahdollista ihan naturalistiselta pohjalta ? Osa pakanoista tietenkin harjoittaa noituutta, mutta eivät läheskään kaikki. Osa on polyteistejä, osa panteisteja.

Lue lisää

En kutsuisi ateismia pakanuudeksi, se on vain materialismiuskoa. Pakanuudessa on mukana myös tiettyä henkisyyttä. Eikä "luonnonuskonnossa" pidetä mitään yliluonnollisena, kaikki mikä on, kuuluu universumiin. Naturalismi on ok, mutta pitää tunnustaa myös se, ettei ihminen vielä tiedä kaikkia luonnon mysteereitä.

Elba kirjoitti:

En kutsuisi ateismia pakanuudeksi, se on vain materialismiuskoa. Pakanuudessa on mukana myös tiettyä henkisyyttä. Eikä "luonnonuskonnossa" pidetä mitään yliluonnollisena, kaikki mikä on, kuuluu universumiin. Naturalismi on ok, mutta pitää tunnustaa myös se, ettei ihminen vielä tiedä kaikkia luonnon mysteereitä.

Lue lisää

>>En kutsuisi ateismia pakanuudeksi, se on vain materialismiuskoa.>>

Ei ateismi ole niin materialismiuskoa kuin ei-materialismiuskoakaan, koska se tarkoittaa vain ja ainostaan ettei ihminen usko persoonallisiin jumaliin, tai ehkä tarkemmin, Jahven/Allahin/Brahman tyyppisiin jumaliin.

>>Naturalismi on ok, mutta pitää tunnustaa myös se, ettei ihminen vielä tiedä kaikkia luonnon mysteereitä.>>

Aivan, mutta on eri asia pitää mieli avoimena uskomattoman tuntuisillekin mahdollisuuksille, koskien esim. magiaa, kuin sanoa niiden olevan totta ilman tieteellisiä todisteita. Lähi-idän monoteistiset uskonnot ovat traagisella tavalla osoittaneet mitä myötätunnottomuus ja järjenvastaisuus saavat aikaan, ja sitä syvää kuoppaa tulisi välttää. Samaan hengenvetoon voitaneen mainita tasapuolisuuden vuoksi myös natsien omaksuma germaaniuskonnon muoto, jolla oli myös hirvittävät seuraukset, kuin myös puolestaan New Agen ei suvaitsevaisuuden puute, vaan antirationalismi. Mielestäni magia, jälleensyntymä, tuonela, animismi ja muut kiistanalaiset näkemykset mahtuvat sinänsä mukaan, koska se olennainen ongelma on vain se jos emme suvaitse toisiamme emmekä pidä järkeä luotettavimpana lamppuna totuuden etsinnässä. Itseänikin edellä mainitut asiat kiehtovat mahdollisuuksina, vaikka en niistä vakuuttunut olekaan, ja toisinaan tulee jopa houkutus antropomorfisoida luontoa polyteistiseen tapaan. Mutta loppujen lopuksi jumalat ovat runoutta ja vertauskuvia, ihmismielen ja pyhän luonnon mystisiä rajapintoja. Ja jos jollakulla on jokin henkilökohtainen kokemus, jota ei voida tieteellisesti tutkia, kenties hänellä on silloin henkilökohtainen todiste (vs. tieteellinen todiste) jonkin ilmiön tai kyvyn todellisuudesta. Mutta silloinkin pidän hyvänä analysoida sitä järkevästi ja olla skeptinen omienkin tulkintojen suhteen, pitäen mielen avoimena myös muille mahdollisuuksille. Ehdottomuus, lukkiutuminen yhteen totuuteen ja sokea usko siihen minkä toivoo olevan totta, ovat mielestäni ne todelliset ongelmat, ei varsinaisesti se että kokee esim. magian tai jälleensyntymän olevan todellisia asioita. Ja ennenkaikkea parasta tietysti olisi pyrkiä elämään rauhassa kaikkien kanssa erilaisine näkemyksinemme.

Heikki

Heikki J. Patrikainen kirjoitti:

>>En kutsuisi ateismia pakanuudeksi, se on vain materialismiuskoa.>>

Ei ateismi ole niin materialismiuskoa kuin ei-materialismiuskoakaan, koska se tarkoittaa vain ja ainostaan ettei ihminen usko persoonallisiin jumaliin, tai ehkä tarkemmin, Jahven/Allahin/Brahman tyyppisiin jumaliin.

>>Naturalismi on ok, mutta pitää tunnustaa myös se, ettei ihminen vielä tiedä kaikkia luonnon mysteereitä.>>

Aivan, mutta on eri asia pitää mieli avoimena uskomattoman tuntuisillekin mahdollisuuksille, koskien esim. magiaa, kuin sanoa niiden olevan totta ilman tieteellisiä todisteita. Lähi-idän monoteistiset uskonnot ovat traagisella tavalla osoittaneet mitä myötätunnottomuus ja järjenvastaisuus saavat aikaan, ja sitä syvää kuoppaa tulisi välttää. Samaan hengenvetoon voitaneen mainita tasapuolisuuden vuoksi myös natsien omaksuma germaaniuskonnon muoto, jolla oli myös hirvittävät seuraukset, kuin myös puolestaan New Agen ei suvaitsevaisuuden puute, vaan antirationalismi. Mielestäni magia, jälleensyntymä, tuonela, animismi ja muut kiistanalaiset näkemykset mahtuvat sinänsä mukaan, koska se olennainen ongelma on vain se jos emme suvaitse toisiamme emmekä pidä järkeä luotettavimpana lamppuna totuuden etsinnässä. Itseänikin edellä mainitut asiat kiehtovat mahdollisuuksina, vaikka en niistä vakuuttunut olekaan, ja toisinaan tulee jopa houkutus antropomorfisoida luontoa polyteistiseen tapaan. Mutta loppujen lopuksi jumalat ovat runoutta ja vertauskuvia, ihmismielen ja pyhän luonnon mystisiä rajapintoja. Ja jos jollakulla on jokin henkilökohtainen kokemus, jota ei voida tieteellisesti tutkia, kenties hänellä on silloin henkilökohtainen todiste (vs. tieteellinen todiste) jonkin ilmiön tai kyvyn todellisuudesta. Mutta silloinkin pidän hyvänä analysoida sitä järkevästi ja olla skeptinen omienkin tulkintojen suhteen, pitäen mielen avoimena myös muille mahdollisuuksille. Ehdottomuus, lukkiutuminen yhteen totuuteen ja sokea usko siihen minkä toivoo olevan totta, ovat mielestäni ne todelliset ongelmat, ei varsinaisesti se että kokee esim. magian tai jälleensyntymän olevan todellisia asioita. Ja ennenkaikkea parasta tietysti olisi pyrkiä elämään rauhassa kaikkien kanssa erilaisine näkemyksinemme.

Heikki

Lue lisää

Ateismi merkitsee sitä ettei usko jumaliin. Vai pitäisikö sanoa; ateisti USKOO siihen ettei jumalia ole olemassa.

Minä en usko jumaliin, olen kai ateisti siinä mielessä, mutta pidän ovet avoinna sellaisten luonnonilmiöiden mahdollisuuteen mitkä osin sivuavat metafyysisiä kysymyksiä, esim. tietoisuuden olemus. Onko tietoisuus vain fysiologinen aivojen ilmiö joka päättyy totaalisisti ruumiin kuoleman jälkeen, vaiko kenties jonkinlainen energinen kenttä joka jatkaa olemassaoloaan meidän tuntemamme fyysisen lopun jälkeenkin? Entä onko Luonnossa jotain suurempaa, kosmista tietoisuutta mistä oma tietoisuutemme olisi vain osa. Näitä asioita ateistit eivät yleensä pohdi, vaan heillä on materialistinen usko lopulliseen kuolemaan. Ateisti siis harvemmin näkee Luonnon yli, ateistille tiede on usko ja totuus joka ei jätä spekulaatioille sijaa.

Siigis kirjoitti:

Ateismi merkitsee sitä ettei usko jumaliin. Vai pitäisikö sanoa; ateisti USKOO siihen ettei jumalia ole olemassa.

Minä en usko jumaliin, olen kai ateisti siinä mielessä, mutta pidän ovet avoinna sellaisten luonnonilmiöiden mahdollisuuteen mitkä osin sivuavat metafyysisiä kysymyksiä, esim. tietoisuuden olemus. Onko tietoisuus vain fysiologinen aivojen ilmiö joka päättyy totaalisisti ruumiin kuoleman jälkeen, vaiko kenties jonkinlainen energinen kenttä joka jatkaa olemassaoloaan meidän tuntemamme fyysisen lopun jälkeenkin? Entä onko Luonnossa jotain suurempaa, kosmista tietoisuutta mistä oma tietoisuutemme olisi vain osa. Näitä asioita ateistit eivät yleensä pohdi, vaan heillä on materialistinen usko lopulliseen kuolemaan. Ateisti siis harvemmin näkee Luonnon yli, ateistille tiede on usko ja totuus joka ei jätä spekulaatioille sijaa.

Lue lisää

>>Ateismi merkitsee sitä ettei usko jumaliin. Vai pitäisikö sanoa; ateisti USKOO siihen ettei jumalia ole olemassa.>>

Ateismin näkökulmasta jumalan erottaa proverbiaalisesta jääkaapin takana asuvasta näkymättömästä vaaleanpunaisesta yksisarvisesta vain populääriys uskomuksena, ja puhuminen siitä että ateisti uskoo siihen ettei jumalaa ole olemassa on samalla tasolla sen kanssa että aunikornisti uskoo siihen ettei jääkaapin takana asuvaa näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista ole olemassa.

>>Minä en usko jumaliin, olen kai ateisti siinä mielessä,>>

Aivan, tästä ja vain tästä ateismissa onkin juuri kyse.

>>mutta pidän ovet avoinna sellaisten luonnonilmiöiden mahdollisuuteen mitkä osin sivuavat metafyysisiä kysymyksiä, esim. tietoisuuden olemus. Onko tietoisuus vain fysiologinen aivojen ilmiö joka päättyy totaalisisti ruumiin kuoleman jälkeen, vaiko kenties jonkinlainen energinen kenttä joka jatkaa olemassaoloaan meidän tuntemamme fyysisen lopun jälkeenkin?>>

Itsekin olen pohtinut syntyisikö tietoisuus kenties kvanttitasolla, myös neuroneista riippumatta, mutta ilman olettamusta minkäänlaisesta ylimääräisestä havaitsemattomasta henki-substanssista. Tämä olisi siis materialistista kuolemanjälkeistä elämää.

>>Entä onko Luonnossa jotain suurempaa, kosmista tietoisuutta mistä oma tietoisuutemme olisi vain osa. Näitä asioita ateistit eivät yleensä pohdi, vaan heillä on materialistinen usko lopulliseen kuolemaan. Ateisti siis harvemmin näkee Luonnon yli,>>

Ateistit saattavat yleensä ajatella näin, mutta kuten sanottu, ateismiin se ei sinänsä sisälly. Toisaalta, pohtiminen ja uskominen ovat eri asioita.

"The atheist is not in my eyes a false spirit; I can live with him as well as if not better than with the devotee, because he (i.e., the atheist) reasons better, but he is missing feeling, and my soul is not completely in harmony with his: he is cold to the most charming show, and he is seeking syllogism when I am just transported." -- Citizeness Roland, 1795

Ateismissa on kyse sinällään vain yhdestä negatiivisesta lausumasta, eikä se esitä yhtään positiivista lausumaa, minkä vuoksi itsekin määrittelen omaksi ydin-filosofiakseni/uskonnokseni naturalistisen panteismin, eklektisine vaikutteineen buddhalaisuudesta ja muista pakanauskonnoista/filosofioista, ja miksei juutalais-kristillis-islamilaisesta perinteestäkin, josta ateismi on kuitenkin vain yksi osa, ei kokonaisuus itsessään. Ateismi on aina vain osa suurempaa kokonaisuutta, vaikka ihminen määrittelisikin oman elämankatsomuksensa sillä nimellä.

>>ateistille tiede on usko ja totuus joka ei jätä spekulaatioille sijaa.>>

Jos joku ateisti ajattelee näin, hän on ymmärtänyt tieteen väärin.

"We wish to find the truth, no matter where it lies. But to find the truth we need imagination and skepticism both. We will not be afraid to speculate, but we will be careful to distinguish speculation from fact." -- Carl Sagan

"I can easily believe, that there are more invisible than visible Beings in the universe. But who shall describe for us their families? and their ranks and relationships and distinguishing features and functions? What they do? where they live? The human mind has always circled around a knowledge of these things, never attaining it. I do not doubt, however, that it is sometimes beneficial to contemplate, in thought, as in a Picture, the image of a greater and better world; lest the intellect, habituated to the trivia of daily life, may contract itself too much, and wholly sink into trifles. But at the same time we must be vigilant for truth, and maintain proportion, that we may distinguish certain from uncertain, day from night." -- T. Burnet, 1692

Heikki

Heikki J. Patrikainen kirjoitti:

>>Ateismi merkitsee sitä ettei usko jumaliin. Vai pitäisikö sanoa; ateisti USKOO siihen ettei jumalia ole olemassa.>>

Ateismin näkökulmasta jumalan erottaa proverbiaalisesta jääkaapin takana asuvasta näkymättömästä vaaleanpunaisesta yksisarvisesta vain populääriys uskomuksena, ja puhuminen siitä että ateisti uskoo siihen ettei jumalaa ole olemassa on samalla tasolla sen kanssa että aunikornisti uskoo siihen ettei jääkaapin takana asuvaa näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista ole olemassa.

>>Minä en usko jumaliin, olen kai ateisti siinä mielessä,>>

Aivan, tästä ja vain tästä ateismissa onkin juuri kyse.

>>mutta pidän ovet avoinna sellaisten luonnonilmiöiden mahdollisuuteen mitkä osin sivuavat metafyysisiä kysymyksiä, esim. tietoisuuden olemus. Onko tietoisuus vain fysiologinen aivojen ilmiö joka päättyy totaalisisti ruumiin kuoleman jälkeen, vaiko kenties jonkinlainen energinen kenttä joka jatkaa olemassaoloaan meidän tuntemamme fyysisen lopun jälkeenkin?>>

Itsekin olen pohtinut syntyisikö tietoisuus kenties kvanttitasolla, myös neuroneista riippumatta, mutta ilman olettamusta minkäänlaisesta ylimääräisestä havaitsemattomasta henki-substanssista. Tämä olisi siis materialistista kuolemanjälkeistä elämää.

>>Entä onko Luonnossa jotain suurempaa, kosmista tietoisuutta mistä oma tietoisuutemme olisi vain osa. Näitä asioita ateistit eivät yleensä pohdi, vaan heillä on materialistinen usko lopulliseen kuolemaan. Ateisti siis harvemmin näkee Luonnon yli,>>

Ateistit saattavat yleensä ajatella näin, mutta kuten sanottu, ateismiin se ei sinänsä sisälly. Toisaalta, pohtiminen ja uskominen ovat eri asioita.

"The atheist is not in my eyes a false spirit; I can live with him as well as if not better than with the devotee, because he (i.e., the atheist) reasons better, but he is missing feeling, and my soul is not completely in harmony with his: he is cold to the most charming show, and he is seeking syllogism when I am just transported." -- Citizeness Roland, 1795

Ateismissa on kyse sinällään vain yhdestä negatiivisesta lausumasta, eikä se esitä yhtään positiivista lausumaa, minkä vuoksi itsekin määrittelen omaksi ydin-filosofiakseni/uskonnokseni naturalistisen panteismin, eklektisine vaikutteineen buddhalaisuudesta ja muista pakanauskonnoista/filosofioista, ja miksei juutalais-kristillis-islamilaisesta perinteestäkin, josta ateismi on kuitenkin vain yksi osa, ei kokonaisuus itsessään. Ateismi on aina vain osa suurempaa kokonaisuutta, vaikka ihminen määrittelisikin oman elämankatsomuksensa sillä nimellä.

>>ateistille tiede on usko ja totuus joka ei jätä spekulaatioille sijaa.>>

Jos joku ateisti ajattelee näin, hän on ymmärtänyt tieteen väärin.

"We wish to find the truth, no matter where it lies. But to find the truth we need imagination and skepticism both. We will not be afraid to speculate, but we will be careful to distinguish speculation from fact." -- Carl Sagan

"I can easily believe, that there are more invisible than visible Beings in the universe. But who shall describe for us their families? and their ranks and relationships and distinguishing features and functions? What they do? where they live? The human mind has always circled around a knowledge of these things, never attaining it. I do not doubt, however, that it is sometimes beneficial to contemplate, in thought, as in a Picture, the image of a greater and better world; lest the intellect, habituated to the trivia of daily life, may contract itself too much, and wholly sink into trifles. But at the same time we must be vigilant for truth, and maintain proportion, that we may distinguish certain from uncertain, day from night." -- T. Burnet, 1692

Heikki

Lue lisää

Ymmärtäisin asian niin, että ateisti tai naturalistinen pakana/panteisti tai vastaava on valmis muuttamaan käsityksiään sen mukaan, miten tiede edistyy maailman selittämisessä. Kun kehitys osoittaa jonkin aiemmin totena pidetyn uskomukseksi, naturalistisen maailmankuvan omaava muuttaa omaa maailmankuvaansa paremmin todellisuutta vastaavaksi.

Kristinuskolle, islamille ja monille polyteistisille uskonnoille taas on tyypillistä, että maailmankuva pohjaa uskolle. Uskolle perustuva maailmankuva muuttuu vasta sitten, kun ei ole enää mitään perusteita pitää yllä vanhoja uskomuksia; silloinkin maailma selitetään jälleen uskonnon pohjalta.

Juuri tuollaista mitä kirjoitit...kehämäinen paikka..."temppeli" talven ja sadepäivän varalle...vuosijuhlia, häitä ja hautajaisia.

Minulla on oma mese joka on muiden huolien vuoksi ollut yli puoli vuotta kuolleena, mutta alan nyt herättelemään sitä henkiin siivottuani sieltä vanhoja viestejä pois.

Eli tulkaahan kirjoittelemaan, sisäänpääsy on vapaa!

[email protected]

Sígis kirjoitti:

Juuri tuollaista mitä kirjoitit...kehämäinen paikka..."temppeli" talven ja sadepäivän varalle...vuosijuhlia, häitä ja hautajaisia.

Minulla on oma mese joka on muiden huolien vuoksi ollut yli puoli vuotta kuolleena, mutta alan nyt herättelemään sitä henkiin siivottuani sieltä vanhoja viestejä pois.

Eli tulkaahan kirjoittelemaan, sisäänpääsy on vapaa!

[email protected]

Lue lisää

Hieno ajatus sinänsä, mutta pitäisiköhän tuohon liittää jotain tarkennuksia?

emmi kirjoitti:

Hieno ajatus sinänsä, mutta pitäisiköhän tuohon liittää jotain tarkennuksia?

Jaa´a, eiköhän ne tarkennukset sitten tule omalla ajallaan, kehityksen myötä. Tärkeämäpää olisi löytää sopiva nimi tämänkaltaiselle suuntaukselle, ei se muuten ketään kiinnosta. Ellei ole nimeä, eivät ihmiset saa siitä mitään otetta.

Sígis kirjoitti:

Jaa´a, eiköhän ne tarkennukset sitten tule omalla ajallaan, kehityksen myötä. Tärkeämäpää olisi löytää sopiva nimi tämänkaltaiselle suuntaukselle, ei se muuten ketään kiinnosta. Ellei ole nimeä, eivät ihmiset saa siitä mitään otetta.

Lue lisää

... olisi hyvä saada kiinnostuneet yhteen ja keskustelemaan, mitä yhteistä on, mitä voisi tehdä yhdessä. Tarkemmat sisällöt ja nimitykset varmaan syntyisivät sitten ajan myötä.

Joku viittasi vuoden kiertokulkuun liittyviin juhliin: niitä on tässä keväälläkin, esim. kevätpäivän tasaus maaliskuussa. Olisiko se hyvä hetki kokoontua yhteen ?

Oskari V. kirjoitti:

... olisi hyvä saada kiinnostuneet yhteen ja keskustelemaan, mitä yhteistä on, mitä voisi tehdä yhdessä. Tarkemmat sisällöt ja nimitykset varmaan syntyisivät sitten ajan myötä.

Joku viittasi vuoden kiertokulkuun liittyviin juhliin: niitä on tässä keväälläkin, esim. kevätpäivän tasaus maaliskuussa. Olisiko se hyvä hetki kokoontua yhteen ?

Lue lisää

"... olisi hyvä saada kiinnostuneet yhteen ja keskustelemaan, mitä yhteistä on, mitä voisi tehdä yhdessä. Tarkemmat sisällöt ja nimitykset varmaan syntyisivät sitten ajan myötä."

Aivan! Siksi olen tuon sivustoni luonutkin jotta suunnileen samoinajattelevia saataisiin yhteen keskustelemaan ja sopimaan tulevista juhlista.

"Joku viittasi vuoden kiertokulkuun liittyviin juhliin: niitä on tässä keväälläkin, esim. kevätpäivän tasaus maaliskuussa. Olisiko se hyvä hetki kokoontua yhteen ?"

Erittäin hyvä hetki! Ketkä kokoontuu?

Siigis kirjoitti:

"... olisi hyvä saada kiinnostuneet yhteen ja keskustelemaan, mitä yhteistä on, mitä voisi tehdä yhdessä. Tarkemmat sisällöt ja nimitykset varmaan syntyisivät sitten ajan myötä."

Aivan! Siksi olen tuon sivustoni luonutkin jotta suunnileen samoinajattelevia saataisiin yhteen keskustelemaan ja sopimaan tulevista juhlista.

"Joku viittasi vuoden kiertokulkuun liittyviin juhliin: niitä on tässä keväälläkin, esim. kevätpäivän tasaus maaliskuussa. Olisiko se hyvä hetki kokoontua yhteen ?"

Erittäin hyvä hetki! Ketkä kokoontuu?

Lue lisää

Olisko tuo kevätpäivän tasaus maaliskuussa sopiva hetki ?

ogelilainen kirjoitti:

Olisko tuo kevätpäivän tasaus maaliskuussa sopiva hetki ?

jonnekin luontoon (kelit voivat silloin olla aika huonot) tai kuppilaan vaihtoehtoisesti, tai vaikka kumpaankin. Helsingissä Keskuspuisto on laajin metsäinen alue; mennäänkö polttamaan tulia ?

ogelilainen kirjoitti:

jonnekin luontoon (kelit voivat silloin olla aika huonot) tai kuppilaan vaihtoehtoisesti, tai vaikka kumpaankin. Helsingissä Keskuspuisto on laajin metsäinen alue; mennäänkö polttamaan tulia ?

Lue lisää

Olen seurannut tätä pohdintaa ja asia jo alkoi kiinnostaa, mutta että Helsingin ainoan puun juurelle!!!! ja kelitkin haittaa. Ohoh ja voi voi, meneekö kenkään lunta ja paleltaako sormia? Pitäytykää juhannusjuhlassa, on varmin säävaraus.

Norpatar kirjoitti:

Olen seurannut tätä pohdintaa ja asia jo alkoi kiinnostaa, mutta että Helsingin ainoan puun juurelle!!!! ja kelitkin haittaa. Ohoh ja voi voi, meneekö kenkään lunta ja paleltaako sormia? Pitäytykää juhannusjuhlassa, on varmin säävaraus.

Lue lisää

Juhannuksenakin voi sataa, ei sekään ole takuuvarmasti aurinkoinen ja lämmin päivä...

Leikki leikkinä, säähän liittyvä kommenttini tarkoitti vain sitä, että maaliskuun loppu usein on ns. kelirikkoaikaa, jolloin metsän keskelle ei taida kovin monia saada. Hyviä ehdotuksia kuitenkin kaivataan !

ogelilainen kirjoitti:

Juhannuksenakin voi sataa, ei sekään ole takuuvarmasti aurinkoinen ja lämmin päivä...

Leikki leikkinä, säähän liittyvä kommenttini tarkoitti vain sitä, että maaliskuun loppu usein on ns. kelirikkoaikaa, jolloin metsän keskelle ei taida kovin monia saada. Hyviä ehdotuksia kuitenkin kaivataan !

Lue lisää

tuli vähän pisteliäs kommentti. Suunnitelkaa vaan rauhassa. Luonnonkiertokulkujuhlat on hieno idea. Vapaa-ajattelijoilla on prometeus-leirit ja hautajaispuheenpitäjäpalvelu. Minusta vähän kirkon matkimista..(?) Nykyisillä juhlilla on monella pakanalliset taustat, jotka kirkko on onnistunut häivyttämään. Niitä tämä tuleva yhteisö voisi selventää ja tehdä tunnetuksi.Onnea yritykselle!