Tätähän on kysytty varmaan miljoona kertaa täällä aikaisemminkin, mutta kysytään uudestaan.
Eli miten käyttäydyt kun ihastut, miten toimit esim kun ihastus tulee lähelle tai jotain.
Tässä mietin kun olen monta kertaa huomannut yhden nätin naikkosen tuijottelevan ja hän kääntää äkkiä katseensa pois kun huomaan tuijottelun :3
Eli miten käyttäydyt kun ihastut, miten toimit esim kun ihastus tulee lähelle tai jotain.
Tässä mietin kun olen monta kertaa huomannut yhden nätin naikkosen tuijottelevan ja hän kääntää äkkiä katseensa pois kun huomaan tuijottelun :3
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mä en juurikaan Käyttäydy ihastuneena vaan päästelen suustani sammakoita, nauran hymyilen ja katselen ihastusta samalla koittaen katsoa muuaalle. Teen tikusta sananmukaisesti asiaa. Pölpötän outoja. Olen varmasti maailman rasittavin nainen juuri ihastuneena. Jos tilanne jatkuu pitkään saatan myös tunnustaa ihastukselleni tunteeni. Siitä ei hyvää seuraa.
Kun olen syvästi ihastunut, välttelen myös joskus miestä, olen hiljaa, hymyilen ehkä jutuille.
Voin myös vihjata, tänää ois kiva mennä jonnekkin tms. No otappa tästä selvä.
Kiva mennä mihin ? Nyt alkoi kiinnostamaan :)
Toihan kuvaa just sitä millainen oon ihastuneena. Just noin rasittava ja sekaisin. Onneksi en nyt ainakaan vielä ole mennyt selittämään eräälle miehelle kuinka ihana hän. Sitä odotellessa :)
Justiinsakin näin paitsi harvemmin menen ihastustani tunnustamaan.
Mutta käytös ihastuksen seurassa on siis levotonta adhd käytöstä, jatkuvaa hymyä, ja näen vain hänet -tunne. Suusta tulee mitä sattuu ja kun aivot käy siinä tilanteessa kierroksilla ja jännittää, niin sanavalinnatkin on mitä sattuu. Niitä sit jälkikäteen itekseni manailen.
Kyllä sitä yleensä menee vähä sekaisin jos toinenkin katsoo sitten samaan aikaan.. Vaikka aikuisia ollaan mutta jotenki se tuntuu ettei toista nii tunne niin sitten sitä vahtaa menemään vaikka pitäisi keksittyä enemmän siihen työhön esim.
Tänää ei katseet kohdannut ja olisin jopa tullut juttelemaan perjantain kunniaksi mutta ei hän ollut paikalla enää..
No mulle sanottii ettei mies oo kiinnostunu kuhan flirttaa kanssani ja leikkii kun näkee miten koukussa oon siihen. Eli onneksi en sille mitään sanonu.
Ei kannata uskoa muita. Saattaa mennä hyvä tilaisuus ohi.
Yleensä vaistoni ovat olleet oikeassa, ja toki voin olla väärässäkin mutta jotenkin tuntuu että yhden naisen kanssa ei päästy edes yrittään suhetta kun ehkä hänelle on jotkut sinkku kaverit liekö sitten kateuksissaan tai jotain puhuneet minusta jotenkin huonoon sävyyn ja joo vaikkeivat tunne mua niin voihan olla että ovat jotenkin analysoineet ja leimanneet ja hänelle puhuneet läpiä päähän että mun kans ei kannata alkaa, jos olen oikeassa niin kyllä vituttaa ja varmaan sitten loppuelämän märehin asian tiimoilta, toivotaan että olen väärässä, jotakin kuitenkin hän haluaisi sanoa tai jotain se mun vaisto kertoo että joku mätttää tai jotain.
Ihanin nainen jonka olen koskaan tavannut, ei muut oo saanu tällästä tunnetta aikaan.
Epäitsevarmasti.
Mistä on aika paljon haittaa pinnallisten naisten kanssa.
Olikohan tää mulle. Kävin äsken kaupassa ;)
Arvan et jännitystä olisi ilmassa!
Paha kysymys. Ihastuminen saa käymään tällaisella keskustelufoorumilla, tällaisen kolmekymppisen naisenkin. Ihastus sekoittaa mun päivää ja päätä, on ajatuksissa tämän tästä...
Hakeudun hänen seuraansa. Otan avoimesti katsekontaktia, hymyillen. Minusta tuntuu että loistan, tätä tunnetta on vaikea piilottaa. Silmistä sen näkee parhaiten. Kun hän on siinä, olen onnellinen... Juttelen mitä sattuu, joskus mietin nolostellen jälkeenpäin, että oliko pakko sanoa niin, kun oltiin lähekkäin. Muiden seurassa välttelen, yhteytemme pakenen. Kaksin kun olemme, puhun aidosti suoraan sydämestä. Halaan ja jään siihen niin pitkäksi aikaa, että voin tuntea hänen sydämen. Pidän kiinni ja hellästi sivelen. En puhu tunteistani suoraan, sillä en tahdo mitään muuttaa. Pelkään, että menetän tämän ystävyyden. Sillä tiedän että olet jonkun toisen... Uskon, että molemmat jakaa nämä tunteet. Lämpö on niin vahva että kyllä sen tuntee.
Joskus mietin huomaako muut, sen miten hänen seurassaan muutun... Joskus mietin säilyykö salaisuus, jos olen vain aivan hiljaa, loistaen kuin täysikuu...
Mä olen malttamaton ihminen ja haluisin jutun edistyvän mitä se ei kyllä nyt tee. Tunteet on itkusta iloon ja vähän luulen että minua pidetään vaan leikkikaluna ja hetken seurana. Mutta ihastumista ei voi noin vain lopettaakaa.
Oletko tehnyt jotain jutun edistämiseksi?
Olen siis itse myös vastaavassa odotus tilassa mutta en tosin itsekään mitään konkreettista ole tehnyt.
Monennelleko kuukaudelle tuo odotus on ehtinyt? Tietääkö isä?
En osaa sanoa kun en mitään konkreettista en oo tehny!
Olen hajamielinen, siis unohtelen asioita, huokailen ja puuskutan (tosin itsekseni). Välillä myös välttelen ihastusta, toisinaan taas poraudun silmiin. Sekoilen ja vaikutan varmasti aivan idiootilta. Silläpä se toinen puolelle saadaankin :))
Esitän tyhmiä kysymyksiä ja hymyilen idioottimaisesti. Sen jälkeen olen peura ajovaloissa ja välttelen jonkin aikaa, kunnes alan taas esittää tyhmiä kysymyksiä ja kierros alkaa uudelleen.