Mitä mieltä olette, jos lapsi haluaa isälleen muuttaa. Meillä on yhteishuoltajuus. Lapsi on ollut vuorotellen isällään ja vuoroin minulla. Kohta käy kuitankin niin ettemme asu niin lähekkäin toisiamme, että vuoroviikot ei onnistu. Lapsi on 8v. Enkä haluaisi riitauttaa asiaa oikeuteen asti. Mitä jos lapsi saa/haluaa "päättää"...?
Lapsi isälle
Mimma
91008
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos oikeuteen asti mennään 12 vuotiasta kuullaan oikeudessa mutta hän ei saa vielä itse päättää.8vuotias ei saa päättää missä asuu.
Onko perusteita mikset halua lapsen muuttavan isälleen?
Ei ole mitään syytä, miksi lapsi ei voisi muuttaa isälleen. Lapsen isä on ok ja osaa huolehtia lapsestaan. Onhan hän tähänkin asti hoitanut vuoroviikoin.
Olen yrittänyt toitottaa itselleni, etten minä menetä lastani. Tulisihan lapsi meille viikonlopuiksi..ym.
sun pitäis kuunnella sun lasta vaikka vaikeaahan se on ja varmaan etsii itsestää vikaa miksi lapsi haluaa muuttaakin toisen vanhemman luo mutta se on turhaa vaan musta tärkeintä on se lapsen mielipide.
Itselleni ainakin olen yrittänyt tolkuttaa että näin on jos lapseni niin tahtoo jossain vaiheessa.
Meillä 12 vuotias oli valmis muuttamaan isälleen kun sai uuden kännykän.Kun isi aina ostaa kaikkee kivaa ja sä et ikinä mitään.
Kun minä ostin hänelle uusia vaatteita kasan hän olikin sitä mieltä että hän ei muuttaisi isän luo mistään hinnasta.
Ja oli kyse 12 vuotiaasta.5 vuotias haluaa muuttaa isälleen kokonaan kunnes tulee tapaamisviikonloppu ja on erossa äidistä kaksi päivää.Sen jälkeen taas muuttopuheet kummasti laantuu.
Niin paljon on kiinni siitä miten lapsia kohtaan käyttäytyy.Minunkin exäni on uudessa suhteessa ja he haluavat nyt leikkiä yhtä suurta perhettä ja ovat manipuloineet lapsia että muuttakaa tänne.Ostellaan kaikkea kivaa mihin työmarkkinatuella lapsia elättävällä äidillä ei ole varaa.Annetaan kuva että kun isille muutat niin taivas aukeaa,tavaraa tulee pilvin pimein.
Noihin nuorempiin lapsiin se uppoaa ihan täysillä,vanhin onneksi näkee vedätyksen tuossa asiassa.Ovelasti oli ex puhunut kun sanoi 12 vuotiaalle että sinä saat jo lain mukaan päättää missä asut.
Onneksi suomessa on asiat niin hyvin että mikäli ex haluaa lapset itselleen,hänellä pitää olla näyttöä siitä että olen kyvytön ja huono kasvattaja ja pirun hyvät näytöt pitää olla itsellä että olisi parempi kasvattaja kuin minä.
Kyllä sille nyt kelpais nuo lapset jo kun ne on niin isoja että niillä pystyy teettämään kotityöt ja minä olen tehnyt hyvän pohjatyön niiden kasvatuksessa.
Mites, jouduitko oikeuden kautta taistelemaan lapsistasi? Vai miten? Onko teillä yhteishuoltajuus?
Pelkään vaan todella jos menemme oikeuteen asti tästä asiasta.. Lapsi ei ymmärrä tilannetta. Se vain ajattelee, halusin isälle, mutta äiti ei päästänyt.
Meillä on sama tilanne. Lapsen isällä on enemmän rahaa ja hän ostelee vaikka mitä, vie matkoille...ym.
Se on vain niin väärin, jos lapsia lahjotaan. Luotan siihen, että vanhempana lapset tajuaa. Kuka rakastaa aidosti ja on muutakin kuin tavarat...
...rakastan lastani aidosti, vaikka ostankin kaikkea kivaa. Rakastan jopa niin paljon, että en olisi suonut millään perheen hajoavan.
Harmi vain, että vaimon työpaikalla ei enää ollut yhtään naista, joka ei olisi eronnut. Ainuttakaan syytä hän osannut eroon mainita. Sen toki myös totesi "sossu". Saattaapi joutua kohta katumaan.
lapsen isän kanssa. Toivottavasti olette puheväleissä. Eli kenen mielihalu tämä on, lapsen/isän/mummun/anopin, haluaako/pystyykö isä ottamaan lapsen. Jos lapsi haluaa muuttaa isän luokse ja se on kaikkien mielestä ok, niin sitten se MAHDOLLISUUS on, ei silti vielä mikään toteutunut juttu. Meilläkin tyttö halusi muuttaa isällensä kun siellä on kivoja kavereita ja hevosia. Ei kuitenkaan muuttanut, kun kerroin että tämä ei ole mitään "soutamista ja huopaamista" eli että sitten taas jos ei miellytä isällä, niin tuosta vaan muuttaa takas meille. Ja tämä ei ole mikään yh-äidin provo, asiaa todella mietittiin, ja isä oli samaa mieltä.
Naisen alaisena niistä kasvaa vain ruipeloita.
Lapsi aina isälle ja oikesu määrätköön isän uuteen aviolittoon, pysyy lapsi perhessä ja saa tasapuolisen kasvatuksen.
Hei, tunnen erään eronneen pariskunnan ja heillä meni hienosti lasten kanssa, kun lapsi halusi isälleen hän muutti isälleen asui siellä puolisen vuotta ja muutti sitten taas omasta halustaan takaisin taas äidilleen. Toki kyseessä oli vanhempi lapsi (ylä-asteella oleva).
Itselläni on 8-vuotias lapsi, ja minun mielestäni 8-vuotias vaan on liian nuori päättämään asioista (toki on kypsiäkin 8-vuotiaita). Jos hän esimerkiksi suuttuu minulle niin huutaa etä muuttaa mummille.
Veljeni lapsi tulee aina loma-ajat isälleen, koska heillä on niin pitkä matka. (kesälomat, syyslomat, joululomat, hiihtolomat, pääsiäislomat yms.)
Vaikea sanoa mikä olisi se oikea keino. Kaikki kun taitaa olla kiinni lapsen omasta persoonasta, kuinka kykenevä on ajattelemaan järkevästi yms.
Ehkä kannattaisi vielä muutama vuosi odotella? Lapsi asuisi sinun luonasi ja olisi loma-ajat isällään? Ehkä sitten 10-12 vuotiaana sitten lapsi itse päättäisi?