Kun tapasit nykyisesi niin mikä oli ensimmäinen ajatuksesi? Kun tapasit sen, jota ikävöit nyt, mikä oli ensimmäinen ajatuksesi? Oliko kohtaaminen, ensivaikutelma jollain tapaa erilainen?
Varatuille kaipaajille kysymys
olen.utelias
9188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ensimmäisen kohdalla tiesin välittömästi, että hän todella haluaa minut/minua.
Molempiin ihastuin heti, mutta tunteet olivat hiukan erilaisia. Ikävöimääni henkilöä kohtaan tunsin (ja tunnen) voimakasta hellyyttä ja ihailua.
Kun tapasin nykyisen ensireaktioni oli että tuota en ainakaan ota/halua! Hän hurmasi minut myöhemmin persoonallaan ja tuoksullaan (en ala avaamaan tarkemmin tässä mitä tarkoitan) mutta on paljon asioita joiden pitäisi olla toisin. Ajattelin usein että ei tämä kestä ja että voin huonosti hänen kanssaan. Sen sijaan kun tapasin hänet ketä kaipailen tunne oli ihan erilainen. Minusta tuntui että tuota miestä olen koko elämäni odottanut ja hän on kaikella tavalla täydellinen ja sopiva minulle. Samanlainen kuin minä, jotenkin lämmin ihminen. Siis hurmaannuin ensi silmäyksellä ja sitä minulle ei ole koskaan aiemmin eikä sen jälkeenkään tapahtunut. Toki järki pisti vastaan ja olin kovin epäileväinen mutta kun seurasin hänen elämäänsä (etäältä) hän vain muuttui entistä paremmaksi ja minun pää ja sydän meni ihan sekaisin. Halusin hänet niin että kehoa särki. Ja sillä tiellä ollaan.
Nyksän kohdalla halusin hänet. Ensimmäinen mies kenet olen Todella Halunnut. Yep. Syyllinen olen Hänen Tämän hetkisiin tuntemuksiin.
Nykyiselle lämpenin hitaasti ja mietin pitkään haluanko oikeasti. Täällä ikävöimääni naiseen ihastuin nopeasti ja paljon voimakkaammin, ja tunne aina vaan syvenee. Tämänpäiväiset viipyilevät katseet yhä muistissani.
Olen odottanut tätä kysymystä ja vastaisin mieluiten suoraan hänelle.
Kuinka monen kanssa te seurustelette yhtä aikaan??
Hyviä vastauksia. Kiitos.
Vastaan, kun on aika hauska kysymys. Näin mieheni ensimmäisen kerran, kun meillä oli tavallaan sokkotreffit. Ensimmäinen ajatus oli, että tuossa on tuleva mieheni. En ihastunut, en rakastunut, mutta meistä tuli ystävät. Ja tavallaan päädyin ystävän kanssa naimisiin. Surkuhupaisaahan se on, että kun näin ensimmäisen kerran miehen, jota täällä ikävöin, ajattelin, että onpa söpö! Rakastuin tulisesti, mutta tiesin, etten koskaan saa häntä omakseni. Molemmat ollaan naimisissa tahoillaan. en tiedä, onko hän onnellinen. En tiedä, olenko itsekään.
En mä lähde pohtimaan. Kaikki ovat uniikkeja tapauksia. Eri tavalla vain.