Olisitko imarreltu?

Olisin tietenkin.Ihanaa ois.Huh ja huoh. Tykkään runoista ja etenkin rakkausrunoista. Itse en ole teinivuosien jälkeen kirjoittanut runoja mutta jotkut runot ja tunnelmat niissä tulee lähelle omien tunteiden ja kokemusten kautta.

Absurdi ajatus, jota en osaa kuvitella. Riippuisi tilanteesta, miten suhtautuisin.

Olisin kyllä ja hämmennystähän se aiheuttaisi . Nykyaikana kovin harvinaista, ennen vanhaan erittäin yleistä oli kirjoitella rakastetuille runoja.

Epäilen kyllä. Tuskin sain hänessä sellaista tunnetta aikaan, että hän olisi kiinnostunut minusta kunnolla.

Vaikea kuvitella miestä rustaamaan rakkausrunoja..

Ottaisin runot runoina. Hyviä runoja kehuisin :)

Voisin. Hän on sivistynyt, herkän oloinen ja silti maskuliininen. Hän voisi kirjoittaa monesta, ei välttämättä minusta

En tykkää runoista, jotenki lässyjä mielestäni.

Olen romantikko. Se tuntuisi ihanalta.

ehkä hän kertoisi tunteistaan runoillaan

Olen noita tuon suuntaisia txtejä kirjoitellut jo vuosia ja muutamia tonne "ihastumispalstalle"txtaillu.
Ehkä noin lähes 100 txtiä muistitikulla ja osan niistä lähettänyt Naisellekin henk.kohtasesti

kuvitella hänen olevan runopoika, mutta ei kyllä minulle kirjoittelisi.

Mulle lähetti yksi mies palvovia runoja työsähköpostiin. Olin vähän häkeltynyt ja hämillään, vaikkakin imarreltu. Tosin se soittelu oli jo stalkkaamista...

Luultavasti kysyisin, että tulikohan nyt ihan oikealle ihmiselle tuo runo...

No ei oikein nappaa mitkään lässytysrunot. Mutta ei hän sellasia kirjottaiskaan, ei oo mikään runopoika (onneks) 😌

Se olisi rohkea ja kaunis ele.

Mielummin laulais vaikka räpin mulle.

Hänellä on sekin lahja. Mutta että mulle. Olisin valmis kuolemaan sen jälkeen!

Se tuntuu ihanalta, paheelliselta, hämmentävältä ja koukuttavalta.

Itsekin olen riipustanut runoja / ajatelmia hänen aiheuttamistaan tunteista. Olisi ihana nähdä, miten hän on sanoittanut sitä, mitä välillämme on tapahtunut.