Kaikkihan tietää rynkyn. Kuvitellaanpa että valmistetaan tämä ase kymmenkertaisessa koossa, siis kaikki mitat kerrotaan kymmenellä. Esim. piipun halkaisija olisi 78,8 mm jne. Tietenkin tilavuudet tällöin tuhatkertaistuisivat, kuten ruudin määrä patruunoissa.
Kuinka skaalautuisivat tämän jättirynkyn suoritusarvot?
- tulinopeus 700 ls/min, laskisiko vai nousisi?
- kantama 400m, ennallaanko?
- luodin lähtönopeus715 m/s, ?
- paino 3,5 kg, neljä kantajaa, tähtääjä ja laukaisija?
Aseteoriaa RK 62
jättirynkky
42
315
Vastaukset
- Noinkohan
Lujuusominaisuudet vain satakertaistuisivat. Eli luultavasti hajoaisi jostain kohdasta.
- jättirynkky
Kuinka niin, ruudin määrän ja rakenteen massan suhde pysyy samana, myös rakenteen muotosuhde pysyy samana?
- Noinkohan
Lujuusominaisuudet ovat verrannollisia pinta-alaan, jotka satakertaistuvat.
- skaalautuvuus
Noinkohan kirjoitti:
Lujuusominaisuudet ovat verrannollisia pinta-alaan, jotka satakertaistuvat.
Kun sekä voima että voiman kesto satakertaistuu, ei varmuuskerroin muutu ollenkaan.
Paine pysyy samana kuten jännityskin.
Eli ei hajoaisi mistään, jos materiaalin jännityksen kesto pysyy samana.
- IsoKappaleOnAinaHidas
Lukon ja patruunan liikematkat kymmenkertaistuisivat lataus- ja hylsyn poistumisvaiheessa. Näiden kuluttama aika moniskertaistuisi eli tulinopus laskisi todella paljon.
Jos laittaa metrin mittaisen ja kaksimetrisen miehen tekemään mitään tahansa nopeita liikkeitä esim. käsien nosto alhaalta ylös tai makuulle lattialle ja sieltä ylös seisomaan, pienempi on aina paljon nopeampi. Tarvittava liike on puolet pienempi ja painoon suhteutettu lihasvoima on kaksinkertainen. Pätee tekniikassa kaikkeen. Isoa kappaletta ei voi liikuttaa nopeasti.- lopputulema
Hmm, tuhatkertainen massa ja satakertainen matka vs. tuhatkertainen ruutimäärä ja tuhatkertainen tilavuus ruudin palamiskaasuille. Toimintataajuus?
Luodin lähtönopeus sen sijaan pysyisi suunnilleen samana: tuhatkertaista massaa kiihdyttää tuhatkertainen ruutimäärä.
Edellyttäen tietysti, että ase kestäisi edes sen yhden laukauksen.- kjhfbkjhfkjh
Ruutimäärä grammoina vai tilavuutena? Ruutimäärä joutuisi kuitenkin toimimaan suhteellisesti enemmän kasvaneessa tilavuudessa. Myöskään kivääriruudin palonopeus ei soveltuisi suoraan mittakaavassa kymmenkertaiseksi kasvatettuun ampumalaitteeseen.
- luulisin_kuitenkin
kjhfbkjhfkjh kirjoitti:
Ruutimäärä grammoina vai tilavuutena? Ruutimäärä joutuisi kuitenkin toimimaan suhteellisesti enemmän kasvaneessa tilavuudessa. Myöskään kivääriruudin palonopeus ei soveltuisi suoraan mittakaavassa kymmenkertaiseksi kasvatettuun ampumalaitteeseen.
"Ruutimäärä grammoina vai tilavuutena?"
Eiköhän se ole sama suhde kumpana hyvänsä :) vai meinaatko ettei esim. tuhat litraa vettä painakaan tuhatta kiloa? - kihgijkhfh
luulisin_kuitenkin kirjoitti:
"Ruutimäärä grammoina vai tilavuutena?"
Eiköhän se ole sama suhde kumpana hyvänsä :) vai meinaatko ettei esim. tuhat litraa vettä painakaan tuhatta kiloa?Vesi on eri juttu. Kasvaako ruutijyvä myös kymmenkertaisesti pelletiksi vaiko ei? Ja mikä on kummassakin tapauksessa väleihin jäävän tyhjän tilan vaikutus ruutitilavuuden painoon? Oletetaan että ruutijyvän muoto on kivääriruudeissa yleisin lieriö, n. 0,4*1mm
- luulisin_kuitenkin
kihgijkhfh kirjoitti:
Vesi on eri juttu. Kasvaako ruutijyvä myös kymmenkertaisesti pelletiksi vaiko ei? Ja mikä on kummassakin tapauksessa väleihin jäävän tyhjän tilan vaikutus ruutitilavuuden painoon? Oletetaan että ruutijyvän muoto on kivääriruudeissa yleisin lieriö, n. 0,4*1mm
Onko yhden kilon sokeripussi suhteessa eri kokoinen kuin 25 kilon sokerisäkki?
- jkhekhjdek
luulisin_kuitenkin kirjoitti:
Onko yhden kilon sokeripussi suhteessa eri kokoinen kuin 25 kilon sokerisäkki?
Mikä on raekoko kussakin?
- toppasokeri
jkhekhjdek kirjoitti:
Mikä on raekoko kussakin?
Sirkku palasokerin "raekoko" on eri kuin Pulmulla.
- jkhbfvkjhkjh
toppasokeri kirjoitti:
Sirkku palasokerin "raekoko" on eri kuin Pulmulla.
Katsoo tarkemmin sitä palasokeria; se ei ole yksi suuri kide vaan puristettu kostutettuna kokoon suurin piirtein saman kokoisista rakeista kuin hieno sokeri on irtotavarana.
- kuhyfkhfkjha
kihgijkhfh kirjoitti:
Vesi on eri juttu. Kasvaako ruutijyvä myös kymmenkertaisesti pelletiksi vaiko ei? Ja mikä on kummassakin tapauksessa väleihin jäävän tyhjän tilan vaikutus ruutitilavuuden painoon? Oletetaan että ruutijyvän muoto on kivääriruudeissa yleisin lieriö, n. 0,4*1mm
Kysymys siitä kasvaisiko myös ruutijyvä aseen ja patruunan mukana on olennainen, koska ruutijyvän palonopeus on riippuvainen sen tilavuuden ja pinta-alan suhteesta ja ruutijyvä palaa pinnalta ydintä kohti. Lisäksi tätä palonopeutta säädellään pinnoittamalla jyvä esim. gelatiinilla tai muulla, eri vahvuisesti tarpeen mukaan.
- jättirynkky
kuhyfkhfkjha kirjoitti:
Kysymys siitä kasvaisiko myös ruutijyvä aseen ja patruunan mukana on olennainen, koska ruutijyvän palonopeus on riippuvainen sen tilavuuden ja pinta-alan suhteesta ja ruutijyvä palaa pinnalta ydintä kohti. Lisäksi tätä palonopeutta säädellään pinnoittamalla jyvä esim. gelatiinilla tai muulla, eri vahvuisesti tarpeen mukaan.
Jos vain tuon lähtöarvon puuttuminen estää sinua antamasta täydellistä selostusta jättiaseesta, voidaanhan sanoa että myös ruutina käytetään samaa ruutia kuin normaalikokoisissa patruunoissa. Jos taas aivosi nyrjähtävät tämän ruudin kanssa, voit vaihtoehtoisesti käyttää 10x ruutijyvästä. Ruudin määrähän ei, tilavuutena tai painona kuitenkaan muutu siinä.
- rättijynkky
jättirynkky kirjoitti:
Jos vain tuon lähtöarvon puuttuminen estää sinua antamasta täydellistä selostusta jättiaseesta, voidaanhan sanoa että myös ruutina käytetään samaa ruutia kuin normaalikokoisissa patruunoissa. Jos taas aivosi nyrjähtävät tämän ruudin kanssa, voit vaihtoehtoisesti käyttää 10x ruutijyvästä. Ruudin määrähän ei, tilavuutena tai painona kuitenkaan muutu siinä.
Paineastian tilavuus kasvaa enemmän kuin kymmenen kertaiseksi jos sen ulkomitat kasvavat kymmenkertaisiksi. Myös paineastiassa vaikuttavan ruudin käyttäytymisen eli palonopeuden ja paineennousun kannalta on oleellista onko se vakiokokoista vaiko kymmenen kertaa suurempaa, määrä on vain yksi muuttuja monen ohella ruudin tapauksessa.
Miksi muuten pyydät muilta "täydellistä selostusta jättiaseesta" kun et itse ole edes ottanut huomioon edellämainitun kaltaisia muuttujia jotka ovat ihan perusjuttuja mietittäessä mitä tapahtuisi jättiaseellesi? - jättirynkky
rättijynkky kirjoitti:
Paineastian tilavuus kasvaa enemmän kuin kymmenen kertaiseksi jos sen ulkomitat kasvavat kymmenkertaisiksi. Myös paineastiassa vaikuttavan ruudin käyttäytymisen eli palonopeuden ja paineennousun kannalta on oleellista onko se vakiokokoista vaiko kymmenen kertaa suurempaa, määrä on vain yksi muuttuja monen ohella ruudin tapauksessa.
Miksi muuten pyydät muilta "täydellistä selostusta jättiaseesta" kun et itse ole edes ottanut huomioon edellämainitun kaltaisia muuttujia jotka ovat ihan perusjuttuja mietittäessä mitä tapahtuisi jättiaseellesi?> "Miksi muuten pyydät muilta "täydellistä selostusta jättiaseesta" kun et itse ole edes ottanut huomioon edellämainitun kaltaisia muuttujia jotka ovat ihan perusjuttuja mietittäessä mitä tapahtuisi jättiaseellesi?"
>
Koska minä olin tässä keississä kysyjän roolissa, annoin vain lähtötiedot :) - mitästilasit
jättirynkky kirjoitti:
> "Miksi muuten pyydät muilta "täydellistä selostusta jättiaseesta" kun et itse ole edes ottanut huomioon edellämainitun kaltaisia muuttujia jotka ovat ihan perusjuttuja mietittäessä mitä tapahtuisi jättiaseellesi?"
>
Koska minä olin tässä keississä kysyjän roolissa, annoin vain lähtötiedot :)No sulle annettiin lisää lähtotietoja, funtsipa niitä :)
- ressu1
https://en.wikipedia.org/wiki/76_mm_divisional_gun_M1942_(ZiS-3)
tossa on noin 10 kertainen vastaava ase....Olin vähän epävarma riittääkö putken pituus luodin kiihdyttämiseen 700 metriin sekunnissa, mutta näköjään hyvin riittää.
ZiS-3:ssa oli vähän kevyempi ammus ja ilmeisesti suhteessa hiukan vähemmän ruutia.
- RamboPyssy
Ihan ensinnäkin, jos tarkotat piipun halkaisijalla kaliiberia, niin, EI 78,8!
Vaan 76, 2 mm! Ja painokin on panostettuna 4,3 kg, eikä 3,5.
Ja tulinopeus ei ainakaan kasvaisi, vaan veikkaan et päinvastoin laskis, koska panoksen massa on suurempi. (kaksinkertainen koko, nelinkertainen tilavuus, muistathan?)
Kantama ja lähtönopeus toki kasvais, koska ruudinkin määrä nimenomaan nelinkymmenkertaistui.- PikkuFiksi
Vai oliks se tilavuus jopa kahdeksankertanen? Hmmm .. Tai olla.
- ollut_rynkky_käsissäkin
Piipun isokaliiberi on 78,8
- IhanVaanEhdotus
okaro kirjoitti:
Porauskaliiperi on n. 7,62 mm, mutta rihlan pohjalta mitattuna se on n. 7,88 mm
Ja entäs kumman mukaan toi kaliiberi ilmotetaan?
Joten jos käytettäis noita yleisimpiä yksiköitä, oisko mitään?
Vai aletaanko puhua metristäkin tarkasti 1⁄299 792 458 /s valon nopeudesta tyhjiössä, vai käytetäänkö ihan vaan hieman helpompaa metriä? - tai_jotain
IhanVaanEhdotus kirjoitti:
Ja entäs kumman mukaan toi kaliiberi ilmotetaan?
Joten jos käytettäis noita yleisimpiä yksiköitä, oisko mitään?
Vai aletaanko puhua metristäkin tarkasti 1⁄299 792 458 /s valon nopeudesta tyhjiössä, vai käytetäänkö ihan vaan hieman helpompaa metriä?Eikös kaliiberi ollut se montako piipun täyteistä kuulaa saatiin naulasta lyijyä?
- clevaboi
IhanVaanEhdotus kirjoitti:
Ja entäs kumman mukaan toi kaliiberi ilmotetaan?
Joten jos käytettäis noita yleisimpiä yksiköitä, oisko mitään?
Vai aletaanko puhua metristäkin tarkasti 1⁄299 792 458 /s valon nopeudesta tyhjiössä, vai käytetäänkö ihan vaan hieman helpompaa metriä?Pienaseiden, kiväärien, rynnäkkökiväärien, konepistoolien, pistoolien etc. kaliiberi ilmoitetaan rihlan harjojen välisestä mitasta. Isokaliiberi taas rihlaurien pohjasta. Edellämainittu on se jota käytetään kaliibereista yleisesti puhuttaessa ja aseiden mallimerkinnöissä ja lupapapereissa mikäli niitä harrastaa.
Haulikoissa ja vanhastaan tykistössä taas on tuo paljonko naulasta lyijyä voidaan valmistaa piippuun tai sen halkaisijaiseen ympyrään sopivaa samankokoista kuulaa. Tarpeeksi sekavaa? No se onkin imperiaalista mittajärjestelmää jossa "sopiva" mittayksikkö on tempaistu milloin jonkun kuninkaallisen hepun ruumiinulokkeista tai sattumoisin paikalla lojuvasta tynnyristä tai ketjusta, on jaardia ja on laardia... - MikäsMuukaan
tai_jotain kirjoitti:
Eikös kaliiberi ollut se montako piipun täyteistä kuulaa saatiin naulasta lyijyä?
Joo.
Sepä se. - SekoitetaanLisää
clevaboi kirjoitti:
Pienaseiden, kiväärien, rynnäkkökiväärien, konepistoolien, pistoolien etc. kaliiberi ilmoitetaan rihlan harjojen välisestä mitasta. Isokaliiberi taas rihlaurien pohjasta. Edellämainittu on se jota käytetään kaliibereista yleisesti puhuttaessa ja aseiden mallimerkinnöissä ja lupapapereissa mikäli niitä harrastaa.
Haulikoissa ja vanhastaan tykistössä taas on tuo paljonko naulasta lyijyä voidaan valmistaa piippuun tai sen halkaisijaiseen ympyrään sopivaa samankokoista kuulaa. Tarpeeksi sekavaa? No se onkin imperiaalista mittajärjestelmää jossa "sopiva" mittayksikkö on tempaistu milloin jonkun kuninkaallisen hepun ruumiinulokkeista tai sattumoisin paikalla lojuvasta tynnyristä tai ketjusta, on jaardia ja on laardia...Ei vielä IHAN tarpeeks sekavaa!
Koska kaliiberia käytetään tykeissä myös ilmottamaan piipun pituuden suhde sen halkaisijaan!
en.m.wikipedia.org/wiki/Caliber_(artillery)#
Kohta "Barrel length". - SekotetaasVieläVähän
SekoitetaanLisää kirjoitti:
Ei vielä IHAN tarpeeks sekavaa!
Koska kaliiberia käytetään tykeissä myös ilmottamaan piipun pituuden suhde sen halkaisijaan!
en.m.wikipedia.org/wiki/Caliber_(artillery)#
Kohta "Barrel length".Eikun eihän täs o VIELÄKÄÄN sekotettu tarpeeks, koska kaliiberia käytetään toki vielä yksikkönäkin! :P
0,45 kaliiberin pyssy on 0,45 osa tuumaa! (eli tollai 1,14 cm halkojaltaan) - clevaboi
SekotetaasVieläVähän kirjoitti:
Eikun eihän täs o VIELÄKÄÄN sekotettu tarpeeks, koska kaliiberia käytetään toki vielä yksikkönäkin! :P
0,45 kaliiberin pyssy on 0,45 osa tuumaa! (eli tollai 1,14 cm halkojaltaan)Ja siis haulikoiden kaliberin laskutavasta johtuen mitä pienempi numero, sen suurempi reikä. Esim cal. 4 on suurempi kuin cal. 12.
4 kaliberisen reijän pinta-alalle menee 4 yhden naulan lyijyklöntistä tehtyä keskenään saman kokoista kuulaa, ja 12 kaliberisen reijän pinta-alalle taas 12 keskenään saman kokoista kuulaa, mutta ne ovat pienempiä.
Sitten on eräs poikkeus haulikoiden kaliipereissa, ".410" joka on 0,410 tuumaa eli 10,4 mm.
Hauska mitta- ja standardihässäkkä kyllä. SekotetaasVieläVähän kirjoitti:
Eikun eihän täs o VIELÄKÄÄN sekotettu tarpeeks, koska kaliiberia käytetään toki vielä yksikkönäkin! :P
0,45 kaliiberin pyssy on 0,45 osa tuumaa! (eli tollai 1,14 cm halkojaltaan)Sellaistahan se on pyssyjen maailmassa.
.357 Magnumilla on sama piippukaliiperi kuin .38 Specialilla. Kolmeviisseiska revolverilla voi ampua kolmekasi spesiaaleja. Monet ampuvatkin: ei tule ranne eikä lompakko kipeäksi.
O.K...
.303 Britishin luoti on halkaisijaltaan suurempi kuin .308 Winchesterin.
Jne, jne...- SelkeetäKuMikä
clevaboi kirjoitti:
Ja siis haulikoiden kaliberin laskutavasta johtuen mitä pienempi numero, sen suurempi reikä. Esim cal. 4 on suurempi kuin cal. 12.
4 kaliberisen reijän pinta-alalle menee 4 yhden naulan lyijyklöntistä tehtyä keskenään saman kokoista kuulaa, ja 12 kaliberisen reijän pinta-alalle taas 12 keskenään saman kokoista kuulaa, mutta ne ovat pienempiä.
Sitten on eräs poikkeus haulikoiden kaliipereissa, ".410" joka on 0,410 tuumaa eli 10,4 mm.
Hauska mitta- ja standardihässäkkä kyllä.No en nyt tiiä? :/ Aika sekopäisiä noi imperiaaliset mitatkin on ollu, jos ne on laskettu jonku hallitsijan peukalonleveyden, koiven pituuden, levitettyjen käsien ja minkälie mukaan? :/
Ja aika paljon kertoo toi esmes Enklannin varhasempi raha-tsydeemikin?
Normanniajan (1066 lähtien) jälkeen ja 1974 asti se oli:
1 Punta = 20 shillinkiä = 240 pennyä.
Penny taas jakautu seuraavasti:
2 farthings = 1 halfpenny
2 halfpence = 1 penny (1d)
3 pence = 1 thruppence (3d)
6 pence = 1 sixpence (a 'tanner') (6d)
12 pence = 1 shilling (a bob) (1s)
2 shillings = 1 florin ( a 'two bob bit') (2s)
2 shillings and 6 pence = 1 half crown (2s 6d)
5 shillings = 1 Crown (5s)
(toi farthin on neljännespenny)
Ja jos ette viel menny tarpeeks sekasin noista ylläolevista, niin tästä loput:
projectbritain.com/moneyold.htm
Et ton ny pitäs jo todistaa, et miks noi enkut on vähä "tollasia", ja vähänki jotai tolkkua sisältävät asiat kannattais jättää vaikka sakemannien heiniks! :D :/
- OngelmiaRiittää
Jos lukon liikematka kymmenkertaistuisi, sen nopeus olisi pahimmillaan kymmenkertainen jos tulinopeus säilysi ennallaan. Lukon liike-energia (1/2mv²) olisi 100 000 kertainen. Palautusjousen rakenne pitäsi mitoittaa kokonaan uusiksi. Mistä tuo lukon liikkeen vaatima lisäenergia olisi poissa? Lämpö on sarjatuliaseissa pahin ongelma. Jäähdytyspinta olisi vain satakertainen, ruudin tuottama lämpö tuhatkertainen. Jotain sulaa ja nopeasti.
- TykinPiipunRihlaaja
Kasvaisiko myös luodin (ammuksen) pyörimisenegia 100 000 kertaiseksi? Pitäisikö rihlauksen geometriaa muuttaa (loiventaa)?
- mitä.tarjotaan
Mikähän mahtaa olla luodikon hyötysuhde. Eli paljonko ruutipanoksen energiasta on siirtynyt luodin lähtöenergiaksi piipun suulla.
Heitetään rulettipöytään pohjaksi arvaus 50 %.- jättirynkky
Tässä rynkyn tapauksessa patruunan energia on 2100 J, luodin paino on 8 grammaa ja lähtönopeus 715 m/s, kai hyötysuhteen voi noista laskea?
- edctfc
Luodin liike-energiaksi tulee 2045 J. Hyötysuhde olisi 97.4 % ! Onko patruunan energia oikein ?
- jättirynkky
edctfc kirjoitti:
Luodin liike-energiaksi tulee 2045 J. Hyötysuhde olisi 97.4 % ! Onko patruunan energia oikein ?
Vaikea sanoa, tuommoista kuitenkin kerrotaan.
http://www.waffenlager.net/ammo/762x39.html - edctfc
Tuo 2100 J näyttä olevan luodin lähtöenergia.
Linkissä oli jossain maininta 1.6 g ruutipanoksesta. TNT energiasisällöllä tuo tekisi 4800 J ja hyötysuhteeksi 44 %. Savuttoman ruudin e-sisältöä en pienellä haulla löytänyt. - edctfc
edctfc kirjoitti:
Tuo 2100 J näyttä olevan luodin lähtöenergia.
Linkissä oli jossain maininta 1.6 g ruutipanoksesta. TNT energiasisällöllä tuo tekisi 4800 J ja hyötysuhteeksi 44 %. Savuttoman ruudin e-sisältöä en pienellä haulla löytänyt.Näppivirhe, korjaan: TNT energiasisällöllä tuo tekisi 6700 J ja hyötysuhteeksi 32 %.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664449Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251744
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51288- 101217
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004