Miten oli karkeasti arvioiden esim. Bismarck ja Tirpiz sotalaivojen käyttökustannukset pelkässä ajossa, mahtoivat olla tähtitieteelliset miehistö kulut ym. Esim vuorokaudessa
Laivatolirautaa
Arviokaupalla
39862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
620/46/vuorokausi. Kriegsmarinen mukaan.
Murtoluvut ovat tuttuja mutta vittuiletko aina kun joku kysyy jotain..??
87654,32 sota-ajan saksan markkaa päivässä. Siihen kuuluivat bensa, laivakorput ja amiraalin rommipullo. Pyssyjen ammuskulut olivat eri tilillä, elikkä niitä ei otettu huomioon ylläolevassa.
No nyt tuli faktaa, kiitos.
Noiden+alusten+konetehot+olivat+noin+110+MW+(110000+kW/150000+hv+)+ja+heikoilla+hädin+tuskin+30+%+kokonaishyötysuhteilla+toimivien+koneistojen+polttoaineteho+vastaavasti+em.+tehoilla+lähes+300+MW+(+300000+KW/+450000+hv+).+Näistä+on+helposti+laskettavissa+polttoaineen+määrällinen+kulutus+ja+jos+hinta+tiedetään,+myös+rahalliset+kustannukset.+Alukset+olivat+tietysti+varsinaisessa+kulussa+vain+eri+pituisia+jaksoja,+ja+tilanteen+kiristyessä+ei+niille+aina+ollut+helppoa+saada+polttoainetta+riittävästi+edes+näihin+pyrähdyksiin.+Esim.+Tirpitz+makasi+enimmän+osan+ajastaan+jossain+Norjan+vuonoissa+aina+siihen+asti,+kunnes+se+onnistuttiin+lopullisesti+tuhoamaan.+Pieni+Tirpiz-+aiheinen+museo+muuten+löytyy+pohjoisesta+Norjasta.
Katsoin huvikseni Tirpiz aluksen tietoja wikistä, aluksella ihan mukava huippu nopeus 30kn ja muhkea lähes 9000nm range 19kn nopeudella, mielenkiintoista koneina höyry turbiinit...
Täältä+löytyy+tietoa+ja+spekulaatiota+Bismarckin+polttoaineenkulutuksesta+sekä+koneiden+ominaiskulutuksesta+eri+nopeuksilla:+http://www.kbismarck.org/forum/viewtopic.php?f=37&t=3556&sid=cc3a0e4365ffb90d91b11080303cbd9c
Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.
Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.
Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.
Tuo 211 g/kWh oli Wikipediasta otettu Junkersin 550 kW kone: https://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption
Samassa listassa on myös muutama n. 200 g/kWh n. 100 kW automoottori.
Mistähän+sitten+tupsahtivat+Deutchland-luokan+2T-dieselit,+joiden+yhteisteho+36-38+000+kW?+1929-36+ja+toimintasäde+oli+10+000+-+17+000+M+13-20+solmun+vauhdilla+2750+tonnin+polttoaineella.+Uppouma+oli+vain+neljäsosa+Bismarckista,+mutta+koneet+mahtuivat+silti+ja+painokin+pysyi+kurissa,+vaikka+tehoa+oli+enemmän+kuin+1/3+Bismarckista.
Mainitsin ettei useiden kymmenien tuhansien kilowattien tehoisia dieselmoottoreita vielä tuolloin valmistettu. Kertomasi yhteistehot siis saavutettiin oliko peräti kahdeksalla moottorilla, eli karkeasti 5000 kW moottoreilla. Tirpizin kokoluokan aluksiin ei koko maailmassa dieselkoneistoja asennettu, esim. Japanilaiset Yamato ja Musashi olivat varustetut höyryturbiinikoneistoilla. Niin ikään edelleen esim. venäläisten ainoa lentotukialus liikkuu höyryturbiinikoneistolla.
Yritin kyllä myös mainita ja tarkoittaa, että jos saksassa olisi päätetty rakentaa lisää Tirpizin kokoluokan aluksia, niihin mahdollisesti olisi laitettu dieselmoottorit.
Höyryturbiini ja sähkömoottori tuottavat positiivisen vääntömomentin nollakierroksesta lähtien. Eli niissä ei ole pakko olla minkäänlaista kytkintä. Sama ei onnistune dieselillä.
Millainen kytkin noissa isoissa nykyisissä 2-T laivakoneissa on?
Vai startataanko niitä niin pitkään potkuri vedossa, että positiivinen vääntö saavutetaan?
Varmaan keulapotkureille.
Siis 1930- luvun laivojenko keulapotkureille? Milloin ensimmäiset keulapotkurit tulivatkaan käyttöön? Ja tälle Joakimille ehdottaisin tiedon hakemista jostain muualta kuin sieltä Wikipediasta. Opiskelu vaikka vain konemestariksi avaisi jo silmiä hieman...
Typerää vetää herne nenään ja alkaa viisastella tuollaisesta. Kertoo enemmän viisastelijan vajaavaisuuksista.
Kerrotaan sama sitten miellyttävämmin: 1930- luvulla laivoissa ei ollut keulapotkureita!
Entinen rasva voisi mennä takaisin koulunpenkille. Ei mitään käsitystä merenkulusta.
Wikipediakoulunpenkillekö?
Näin on. Ihan kujalla koko ukko. Selkeä konemies.
Kyllä, juurikin näin, ei mitään käsitystä mistään. Osanneeko edes sekstanttia käyttää.
Kuulkaas nyt ipanat. Minä olen oppinut piirtämään sekstantilla jo 60-luvulla. Ei ollut kompasseja.
Ja kunnon metrin (100 cm) mittaisella taipuisalla muoviviivottimella pystyi piirtämään komian isoämpärin atlantin valtameren ylitse.
Kyllö muuten oki kompasseja jo kauan ennen 60-lukua.
Minä taas hipelöin ensimmäiset kerrat sekä oktanttia että sekstanttia 1950- luvulla. Isosisän peruja olivat, hän oli mm. Cap Hornin kiertäjä yli sata vuotta sitten.
Kyselin sotalaivojen kustannuksista en mitään sekstanteista ymmärrä nyt
Siis kustannukset €uroissa, kyselin en "mukamas merikarhujen" ammattitaidoista
Ja mitä vastaisi Sota- ajan Saksanmarkka Euroksi muunnettuna?
Albatrossit ovat muuten komeita lintuja noin ihan luonnollisessa ympäristössään nähtyinä!
Olen nähnyt yhden albatrossin mökilläni Piikkiössä. Harvinaista kyllä. Eikä se minusta niin komea ollut
Minäkin näin yhden eteläisellä Intian valtamerellä. Sillä oli siivissä jotain vikaa kun se vaan liiteli ja liiteli.
Eli elät sellaisessa vanhassa virheellisessä oletuksessa että albatrossit vain liitelevät ja liitelevät laskeutumatta koskaan veteen? Kyseessä on todellakin voin uskomus, albatrossit laskeutuvat kyllä oikeassa elämässä veteen, ja viettävät vedessä osan elämästään. Siis kun seuraavan kerran liikut sopivilla alueilla, katsele ympärillesi hieman entistä tarkemmin!
Ne jopa pesivät maalla!
Albatrossi pysyy yli 90 prosenttia aikuisesta elämästään ilmassa.
Olen nähnyt albatrosseja lennossa, mereen ja maalle laskeutuneina ja silleen. Tuota 90 % väitettä en usko sillä sehän tarkoittaisi että linnut nukkuvatkin lennossa ollessaan, ihan huuhaata...
Albatrossi ei ole ainoa....ei ehkä ihan unessa, mutta torkkuvat:)))
''Monet linnut pystyvät lepäämään pitämällä oikean tai vasemman aivopuoliskon aktiivisena ja vastaavasti toisen silmänsä avoimena.''
Saksan suurimmat sotalaivat kärsivät lähes kaiken aikaa polttoaineen heikosta saatavuudesta, sama päti toki sodan edetessä koko armeijaan. Bensiiniä pyrittiin valmistamaan hurjan työläällä, hitaalla ja huonolla hyötysuhteella toimivalla tekniikalla kivihiilestä, bensaa käyttivät esim. panssarivaunut.
Esim. Tirpiz oli liikkeessä juuri polttoaineen vähyyden takia hyvin vähän ja makoili viikkoja kerrallaan Norjan vuonoissa suojattuna kunnes siellä myös upotettiin. Pohjois- Norjassa on pieni Tirpiz- museo...
Museo sulla on housuissas.
Osoitteessa:
Kåfjordbotten 59, 9541 Alta, Norja
Olen käynyt siellä, siksi tiedän ettei se ole housuissani.
Esim. Tirpizin akseliteho oli noin 100000 hv, kun puhutaan vanhoista ajoista voidaan käyttää vanhoja yksiköitä. Laiva oli höyryturbiinilaiva eli höyrykattiloissa tehtiin öljyä polttamalla höyry joka sitten johdettiin turbiineja. Tuohon aikaan tuollaisen koneiston hyötysuhde oli erittäin alhainen ja polttoaineen ominaiskulutus luokkaa 400 g/hvh.
Voidaan siis kohtuullisella tarkkuudella laskea että ajaessaan sanokaamme 80000 hv teholla polttoaineen kulutus oli 32 tonnia tunnissa...siksi ko. saksalaisalukset liikkuivatkin melko vähän kun myös polttoainetäydennykset olivat mitä olivat vihollisvesillä...