Laivatolirautaa

Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.

Tehollinenkeskipaine kirjoitti:

Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.

Lue lisää

Tuo 211 g/kWh oli Wikipediasta otettu Junkersin 550 kW kone: https://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

Samassa listassa on myös muutama n. 200 g/kWh n. 100 kW automoottori.

Tehollinenkeskipaine kirjoitti:

Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.

Lue lisää

Mistähän sitten tupsahtivat Deutchland-luokan 2T-dieselit, joiden yhteisteho 36-38 000 kW? 1929-36 ja toimintasäde oli 10 000 - 17 000 M 13-20 solmun vauhdilla 2750 tonnin polttoaineella. Uppouma oli vain neljäsosa Bismarckista, mutta koneet mahtuivat silti ja painokin pysyi kurissa, vaikka tehoa oli enemmän kuin 1/3 Bismarckista.

Taas viittaus Wikipediaan, kun sinne on helppo netissä viitata: https://en.wikipedia.org/wiki/Deutschland-class_cruiser

Näyttää kutakuinkin samaa tietoa löytyvän myös kirjasta: https://books.google.fi/books?id=bmREBgAAQBAJ&pg=PA33&lpg=PA33&dq=deutschland class fuel consumption&source=bl&ots=YXYIhqeso5&sig=BpCbNsPzizCf2isi-K0XBqckrf8&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj8uruQ6Y3XAhUhJ5oKHT6eCk0Q6AEIOzAG#v=onepage&q=deutschland class fuel consumption&f=false

Tuolla on ominaiskulutuksena 226 g/PSh eli 307 g/kWh. Bismarckille mitattu oli lähes 50% suurempi.

Tässä vielä 60 kW VW 1.9TDI teollisuusmoottorin speksit vuodelta 1998. Ominaiskulutus parhaimmillaan 204 g/kWh: http://www.haywood-sullivan.com/vanagon/TDI/tdi_specs_en.pdf

Tuolle Junkersin 20/30-luvun taitteen 550 kW Jumo 204 koneelle kerrotaan täällä 218-231 g/kWh kulutus matkalentonopeudella. https://books.google.fi/books?id=eJ7oCAAAQBAJ&pg=PA211&lpg=PA211&dq=junkers jumo 204 fuel consumption&source=bl&ots=YBk2MhgQu4&sig=LHJYm2Xfkyx3wUOl35mu9SO_BK4&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiT2-W-7Y3XAhWRYlAKHbijD60Q6AEIYzAH#v=onepage&q=junkers jumo 204 fuel consumption&f=false

Joakim1 kirjoitti:

Mistähän sitten tupsahtivat Deutchland-luokan 2T-dieselit, joiden yhteisteho 36-38 000 kW? 1929-36 ja toimintasäde oli 10 000 - 17 000 M 13-20 solmun vauhdilla 2750 tonnin polttoaineella. Uppouma oli vain neljäsosa Bismarckista, mutta koneet mahtuivat silti ja painokin pysyi kurissa, vaikka tehoa oli enemmän kuin 1/3 Bismarckista.

Taas viittaus Wikipediaan, kun sinne on helppo netissä viitata: https://en.wikipedia.org/wiki/Deutschland-class_cruiser

Näyttää kutakuinkin samaa tietoa löytyvän myös kirjasta: https://books.google.fi/books?id=bmREBgAAQBAJ&pg=PA33&lpg=PA33&dq=deutschland class fuel consumption&source=bl&ots=YXYIhqeso5&sig=BpCbNsPzizCf2isi-K0XBqckrf8&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj8uruQ6Y3XAhUhJ5oKHT6eCk0Q6AEIOzAG#v=onepage&q=deutschland class fuel consumption&f=false

Tuolla on ominaiskulutuksena 226 g/PSh eli 307 g/kWh. Bismarckille mitattu oli lähes 50% suurempi.

Tässä vielä 60 kW VW 1.9TDI teollisuusmoottorin speksit vuodelta 1998. Ominaiskulutus parhaimmillaan 204 g/kWh: http://www.haywood-sullivan.com/vanagon/TDI/tdi_specs_en.pdf

Tuolle Junkersin 20/30-luvun taitteen 550 kW Jumo 204 koneelle kerrotaan täällä 218-231 g/kWh kulutus matkalentonopeudella. https://books.google.fi/books?id=eJ7oCAAAQBAJ&pg=PA211&lpg=PA211&dq=junkers jumo 204 fuel consumption&source=bl&ots=YBk2MhgQu4&sig=LHJYm2Xfkyx3wUOl35mu9SO_BK4&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiT2-W-7Y3XAhWRYlAKHbijD60Q6AEIYzAH#v=onepage&q=junkers jumo 204 fuel consumption&f=false

Lue lisää

Mainitsin ettei useiden kymmenien tuhansien kilowattien tehoisia dieselmoottoreita vielä tuolloin valmistettu. Kertomasi yhteistehot siis saavutettiin oliko peräti kahdeksalla moottorilla, eli karkeasti 5000 kW moottoreilla. Tirpizin kokoluokan aluksiin ei koko maailmassa dieselkoneistoja asennettu, esim. Japanilaiset Yamato ja Musashi olivat varustetut höyryturbiinikoneistoilla. Niin ikään edelleen esim. venäläisten ainoa lentotukialus liikkuu höyryturbiinikoneistolla.
Yritin kyllä myös mainita ja tarkoittaa, että jos saksassa olisi päätetty rakentaa lisää Tirpizin kokoluokan aluksia, niihin mahdollisesti olisi laitettu dieselmoottorit.

Siis 1930- luvun laivojenko keulapotkureille? Milloin ensimmäiset keulapotkurit tulivatkaan käyttöön? Ja tälle Joakimille ehdottaisin tiedon hakemista jostain muualta kuin sieltä Wikipediasta. Opiskelu vaikka vain konemestariksi avaisi jo silmiä hieman...

Typerää vetää herne nenään ja alkaa viisastella tuollaisesta. Kertoo enemmän viisastelijan vajaavaisuuksista.

Kerrotaan sama sitten miellyttävämmin: 1930- luvulla laivoissa ei ollut keulapotkureita!

Wikipediakoulunpenkillekö?

Kyllä, juurikin näin, ei mitään käsitystä mistään. Osanneeko edes sekstanttia käyttää.

Ja kunnon metrin (100 cm) mittaisella taipuisalla muoviviivottimella pystyi piirtämään komian isoämpärin atlantin valtameren ylitse.

Ja mitä vastaisi Sota- ajan Saksanmarkka Euroksi muunnettuna?
Albatrossit ovat muuten komeita lintuja noin ihan luonnollisessa ympäristössään nähtyinä!

Minäkin näin yhden eteläisellä Intian valtamerellä. Sillä oli siivissä jotain vikaa kun se vaan liiteli ja liiteli.

Albatrossitonrautaa kirjoitti:

Minäkin näin yhden eteläisellä Intian valtamerellä. Sillä oli siivissä jotain vikaa kun se vaan liiteli ja liiteli.

Eli elät sellaisessa vanhassa virheellisessä oletuksessa että albatrossit vain liitelevät ja liitelevät laskeutumatta koskaan veteen? Kyseessä on todellakin voin uskomus, albatrossit laskeutuvat kyllä oikeassa elämässä veteen, ja viettävät vedessä osan elämästään. Siis kun seuraavan kerran liikut sopivilla alueilla, katsele ympärillesi hieman entistä tarkemmin!