Laivatolirautaa

Arviokaupalla

Miten oli karkeasti arvioiden esim. Bismarck ja Tirpiz sotalaivojen käyttökustannukset pelkässä ajossa, mahtoivat olla tähtitieteelliset miehistö kulut ym. Esim vuorokaudessa

28

446

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Prinz_Eugen

      620/46/vuorokausi. Kriegsmarinen mukaan.

    • Voihankoukkunokka

      Murtoluvut ovat tuttuja mutta vittuiletko aina kun joku kysyy jotain..??

    • AmiraaliDönitz

      87654,32 sota-ajan saksan markkaa päivässä. Siihen kuuluivat bensa, laivakorput ja amiraalin rommipullo. Pyssyjen ammuskulut olivat eri tilillä, elikkä niitä ei otettu huomioon ylläolevassa.

    • Voihankoukkunokka

      No nyt tuli faktaa, kiitos.

    • Sinnemenit

      Noiden alusten konetehot olivat noin 110 MW (110000 kW/150000 hv ) ja heikoilla hädin tuskin 30 % kokonaishyötysuhteilla toimivien koneistojen polttoaineteho vastaavasti em. tehoilla lähes 300 MW ( 300000 KW/ 450000 hv ). Näistä on helposti laskettavissa polttoaineen määrällinen kulutus ja jos hinta tiedetään, myös rahalliset kustannukset. Alukset olivat tietysti varsinaisessa kulussa vain eri pituisia jaksoja, ja tilanteen kiristyessä ei niille aina ollut helppoa saada polttoainetta riittävästi edes näihin pyrähdyksiin. Esim. Tirpitz makasi enimmän osan ajastaan jossain Norjan vuonoissa aina siihen asti, kunnes se onnistuttiin lopullisesti tuhoamaan. Pieni Tirpiz- aiheinen museo muuten löytyy pohjoisesta Norjasta.

    • alusFetissi

      Katsoin huvikseni Tirpiz aluksen tietoja wikistä, aluksella ihan mukava huippu nopeus 30kn ja muhkea lähes 9000nm range 19kn nopeudella, mielenkiintoista koneina höyry turbiinit...

    • Joakim1

      Täältä löytyy tietoa ja spekulaatiota Bismarckin polttoaineenkulutuksesta sekä koneiden ominaiskulutuksesta eri nopeuksilla: http://www.kbismarck.org/forum/viewtopic.php?f=37&t=3556&sid=cc3a0e4365ffb90d91b11080303cbd9c

      Täydestä puoleen tehoon ominaiskulutus on ollut 320-335 g/hph eli 435-455 g/kWh, kun nykyiset suuret dieselit pääsevät 160 g/kWh ja 30-luvulla oli jo päästy 211 g/kWh. Hyötysuhde oli siis hiukan alle 20%, kun nykyään päästään 50% tasolle.

      Polttoaine kai oli tuossa dieseliinkin sopivaa, joten miksiköhän koneeksi valittiin höyryturbiini?

      • Tehollinenkeskipaine

        Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

        Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

        Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.


      • Joakim1
        Tehollinenkeskipaine kirjoitti:

        Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

        Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

        Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.

        Tuo 211 g/kWh oli Wikipediasta otettu Junkersin 550 kW kone: https://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

        Samassa listassa on myös muutama n. 200 g/kWh n. 100 kW automoottori.


      • Joakim1
        Tehollinenkeskipaine kirjoitti:

        Ei yksinkertaisesti ollut olemassa teholtaan sellaisia dieseleitä, että moiset kokonaistehot olisi ollut niillä saavutettavissa. Muutoin koko laiva olisi ollut yhtä moottoria eikä sinne muuta olisi mahtunutkaan. Höyryturbiinissa saadaan fyysisesti pienestä paketista suuri teho. Voidaan kehittää höyrykattiloissa korkeapaineista höyryä ja se yhdessä turbiinin suuren kierrosluvun kanssa mahdollistaa pienen koon. Samanlaiset ratkaisut olivat tyypillisiä niin monissa tuon ja vielä hieman myöhemmänkin ajan suurissa matkustajalaivoissa. Itse asiassa useamman kymmenen tuhannen kW:n dieselmoottoreita on alettu valmistaa vasta vuosituhannen vaihteesta eteenpäin, ja nythän suurimmat taitavat olla noin 100 MW:n jättikoneita.

        Saksassa kai oli kaavailua jatkossa ryhtyä laittamaan sota- aluksiin dieselkoneistoja, en muista miten siinä kävi. Hitler itse menetti arvostuksensa ja mielenkiintonsa merivoimia kohtaan sodan edetessä yhä perusteellisemmin ja sekin hidasti laivanrakennusta. Ja sittenhän tuli loppu kohta koko sotatouhulle.

        Mainitsemasi 30- luvun 211 g/kWh- ominaiskulutus ei voi käytännössä aivan kuitenkaan pitää paikkaansa, ehkä mieluummin 230- 250 g/hvh. Johonkin 211 g/kWh- ominaiskulutukseen ei muuten tahdota päästä tuollaisilla satojen viiva tuhannen kW:n dieseleillä käytännössä tänäkään päivänä, tiukalle menee. Suuret laivakoneet toki ovat eri asia, ne ovat mm. hyvin hidaskäyntisiä ja palamistapahtumalle jää paljon aikaa ja tuo 160 g/kWh niillä alkaa olla mahdollinen.

        Mistähän sitten tupsahtivat Deutchland-luokan 2T-dieselit, joiden yhteisteho 36-38 000 kW? 1929-36 ja toimintasäde oli 10 000 - 17 000 M 13-20 solmun vauhdilla 2750 tonnin polttoaineella. Uppouma oli vain neljäsosa Bismarckista, mutta koneet mahtuivat silti ja painokin pysyi kurissa, vaikka tehoa oli enemmän kuin 1/3 Bismarckista.

        Taas viittaus Wikipediaan, kun sinne on helppo netissä viitata: https://en.wikipedia.org/wiki/Deutschland-class_cruiser

        Näyttää kutakuinkin samaa tietoa löytyvän myös kirjasta: https://books.google.fi/books?id=bmREBgAAQBAJ&pg=PA33&lpg=PA33&dq=deutschland class fuel consumption&source=bl&ots=YXYIhqeso5&sig=BpCbNsPzizCf2isi-K0XBqckrf8&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj8uruQ6Y3XAhUhJ5oKHT6eCk0Q6AEIOzAG#v=onepage&q=deutschland class fuel consumption&f=false

        Tuolla on ominaiskulutuksena 226 g/PSh eli 307 g/kWh. Bismarckille mitattu oli lähes 50% suurempi.

        Tässä vielä 60 kW VW 1.9TDI teollisuusmoottorin speksit vuodelta 1998. Ominaiskulutus parhaimmillaan 204 g/kWh: http://www.haywood-sullivan.com/vanagon/TDI/tdi_specs_en.pdf

        Tuolle Junkersin 20/30-luvun taitteen 550 kW Jumo 204 koneelle kerrotaan täällä 218-231 g/kWh kulutus matkalentonopeudella. https://books.google.fi/books?id=eJ7oCAAAQBAJ&pg=PA211&lpg=PA211&dq=junkers jumo 204 fuel consumption&source=bl&ots=YBk2MhgQu4&sig=LHJYm2Xfkyx3wUOl35mu9SO_BK4&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiT2-W-7Y3XAhWRYlAKHbijD60Q6AEIYzAH#v=onepage&q=junkers jumo 204 fuel consumption&f=false


      • Tehollinenkeskipaine
        Joakim1 kirjoitti:

        Mistähän sitten tupsahtivat Deutchland-luokan 2T-dieselit, joiden yhteisteho 36-38 000 kW? 1929-36 ja toimintasäde oli 10 000 - 17 000 M 13-20 solmun vauhdilla 2750 tonnin polttoaineella. Uppouma oli vain neljäsosa Bismarckista, mutta koneet mahtuivat silti ja painokin pysyi kurissa, vaikka tehoa oli enemmän kuin 1/3 Bismarckista.

        Taas viittaus Wikipediaan, kun sinne on helppo netissä viitata: https://en.wikipedia.org/wiki/Deutschland-class_cruiser

        Näyttää kutakuinkin samaa tietoa löytyvän myös kirjasta: https://books.google.fi/books?id=bmREBgAAQBAJ&pg=PA33&lpg=PA33&dq=deutschland class fuel consumption&source=bl&ots=YXYIhqeso5&sig=BpCbNsPzizCf2isi-K0XBqckrf8&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj8uruQ6Y3XAhUhJ5oKHT6eCk0Q6AEIOzAG#v=onepage&q=deutschland class fuel consumption&f=false

        Tuolla on ominaiskulutuksena 226 g/PSh eli 307 g/kWh. Bismarckille mitattu oli lähes 50% suurempi.

        Tässä vielä 60 kW VW 1.9TDI teollisuusmoottorin speksit vuodelta 1998. Ominaiskulutus parhaimmillaan 204 g/kWh: http://www.haywood-sullivan.com/vanagon/TDI/tdi_specs_en.pdf

        Tuolle Junkersin 20/30-luvun taitteen 550 kW Jumo 204 koneelle kerrotaan täällä 218-231 g/kWh kulutus matkalentonopeudella. https://books.google.fi/books?id=eJ7oCAAAQBAJ&pg=PA211&lpg=PA211&dq=junkers jumo 204 fuel consumption&source=bl&ots=YBk2MhgQu4&sig=LHJYm2Xfkyx3wUOl35mu9SO_BK4&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiT2-W-7Y3XAhWRYlAKHbijD60Q6AEIYzAH#v=onepage&q=junkers jumo 204 fuel consumption&f=false

        Mainitsin ettei useiden kymmenien tuhansien kilowattien tehoisia dieselmoottoreita vielä tuolloin valmistettu. Kertomasi yhteistehot siis saavutettiin oliko peräti kahdeksalla moottorilla, eli karkeasti 5000 kW moottoreilla. Tirpizin kokoluokan aluksiin ei koko maailmassa dieselkoneistoja asennettu, esim. Japanilaiset Yamato ja Musashi olivat varustetut höyryturbiinikoneistoilla. Niin ikään edelleen esim. venäläisten ainoa lentotukialus liikkuu höyryturbiinikoneistolla.
        Yritin kyllä myös mainita ja tarkoittaa, että jos saksassa olisi päätetty rakentaa lisää Tirpizin kokoluokan aluksia, niihin mahdollisesti olisi laitettu dieselmoottorit.


    • Tehollinenkeskipaine

      Varmaan keulapotkureille.

      • Keskipaineko

        Siis 1930- luvun laivojenko keulapotkureille? Milloin ensimmäiset keulapotkurit tulivatkaan käyttöön? Ja tälle Joakimille ehdottaisin tiedon hakemista jostain muualta kuin sieltä Wikipediasta. Opiskelu vaikka vain konemestariksi avaisi jo silmiä hieman...


      • Sivullinenlueskelija

        Typerää vetää herne nenään ja alkaa viisastella tuollaisesta. Kertoo enemmän viisastelijan vajaavaisuuksista.


      • Eipaineita

        Kerrotaan sama sitten miellyttävämmin: 1930- luvulla laivoissa ei ollut keulapotkureita!


    • Kriegsmarine_

      Entinen rasva voisi mennä takaisin koulunpenkille. Ei mitään käsitystä merenkulusta.

      • Kirkoissaonpenkit

        Wikipediakoulunpenkillekö?


    • Scarnhorst

      Näin on. Ihan kujalla koko ukko. Selkeä konemies.

      • Pikkuympyrä

        Kyllä, juurikin näin, ei mitään käsitystä mistään. Osanneeko edes sekstanttia käyttää.


    • Eipaineita

      Kuulkaas nyt ipanat. Minä olen oppinut piirtämään sekstantilla jo 60-luvulla. Ei ollut kompasseja.

      • Isoämpäriseiluri

        Ja kunnon metrin (100 cm) mittaisella taipuisalla muoviviivottimella pystyi piirtämään komian isoämpärin atlantin valtameren ylitse.


    • Laivapilli

      Minä taas hipelöin ensimmäiset kerrat sekä oktanttia että sekstanttia 1950- luvulla. Isosisän peruja olivat, hän oli mm. Cap Hornin kiertäjä yli sata vuotta sitten.

    • Clomppania

      Kyselin sotalaivojen kustannuksista en mitään sekstanteista ymmärrä nyt

    • Voihankoukkunokka

      Siis kustannukset €uroissa, kyselin en "mukamas merikarhujen" ammattitaidoista

      • Eimikäänpikkulokki

        Ja mitä vastaisi Sota- ajan Saksanmarkka Euroksi muunnettuna?
        Albatrossit ovat muuten komeita lintuja noin ihan luonnollisessa ympäristössään nähtyinä!


    • Voihankoukkunokka

      Olen nähnyt yhden albatrossin mökilläni Piikkiössä. Harvinaista kyllä. Eikä se minusta niin komea ollut

      • Albatrossitonrautaa

        Minäkin näin yhden eteläisellä Intian valtamerellä. Sillä oli siivissä jotain vikaa kun se vaan liiteli ja liiteli.


      • Eimikäänpikkulokki
        Albatrossitonrautaa kirjoitti:

        Minäkin näin yhden eteläisellä Intian valtamerellä. Sillä oli siivissä jotain vikaa kun se vaan liiteli ja liiteli.

        Eli elät sellaisessa vanhassa virheellisessä oletuksessa että albatrossit vain liitelevät ja liitelevät laskeutumatta koskaan veteen? Kyseessä on todellakin voin uskomus, albatrossit laskeutuvat kyllä oikeassa elämässä veteen, ja viettävät vedessä osan elämästään. Siis kun seuraavan kerran liikut sopivilla alueilla, katsele ympärillesi hieman entistä tarkemmin!


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle

      Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.
      7
      2508
    2. Pilasit mun

      Elämän. Sitäkö halusit?
      Ikävä
      118
      1756
    3. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      38
      1475
    4. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Kittilä
      122
      1408
    5. Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin

      Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin
      Maailman menoa
      167
      1299
    6. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      146
      1250
    7. Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...

      Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi
      Maailman menoa
      152
      1241
    8. Lasse Peltonen on kunnanjohtaja

      18/21 ääntä 1 Stoor ja 2 Vauhkonen
      Sysmä
      52
      1188
    9. Syntymäpäivä

      Milloin on kaipaamasi henkilön syntymäpäivä!? Hänellä miehellä on tammikuussa.
      Ikävä
      59
      1127
    10. Olet tärkeä

      mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.
      Ikävä
      48
      1014
    Aihe