kun toi matkalle lähteminen on niin vaikeeta ku ekas pitää päättää minne lähtee ( ja hankkii siinä välissä vielä passi) sit pitää käydä varaamassa se matka, sit pitää hankkia valuuttaa, sit pitää pakata ja tarkistaa vaatteet, ( niin rokutukset!) voi ei paniikki iskee jo pelkästä listan laatimisesta. Ja sit pitää mennä sinne lentokentälle ja hikoilla siellä ett oonko varmasti oikeella portilla, uskaltaako tässä edes mennä kahville, vieläkö kerkii vessaan, sit istua se 4-6h, minne sitten onkaan matkalla, paska jäykkänä koneessa, oottaa vaan ett millo pääsee perille, sit kytätä laukkuja, löytää oikea bussi hotellille, sit seuraavana aamuna millanen sää ulkona on. Ja sit kurkistaa pettyneenä matkalaukkuun kun kaikki onkin vaan vanhoi rytkyjä. Kaikilla muilla on hienot vaatteet ja koko ajan kuuluu vaan englantia ja saksaa. Uskaltaako nyt Suomee puhuu ollenkaa ku ne tietty arvaa ett toi on Suomesta.
Ett enpähän taia lähtee minnekään, pysyn täällä kotosuomessa vaan ja koton telkkarista kun toiset matkustaa. Niinku toi Ellen. Tai ku se Floyd laittaa ruokaa vaikka Intiassa.
Ett enpähän taia lähtee minnekään, pysyn täällä kotosuomessa vaan ja koton telkkarista kun toiset matkustaa. Niinku toi Ellen. Tai ku se Floyd laittaa ruokaa vaikka Intiassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kokeile laivamatkailua. Paljon leppoisampaa ja vaihtoehtojahan on. Laivoilla on nojatuolejakin joissa olo tuntuu kotoisalta :-)
sun kyllä kandee pysyykin himassa. Pelottaako mennä myös kauppoihin? Tiiätsä ku pitää päättää mitä ostaa, mistä ostaa, saako varmasti vai onko loppu, onko varmasti lompsa mukana, mitä jos tiputan paketin kananmunia kaupan lattialle, onko pitkä jono ja tuleeko kuuma, tarviinko oikeesti mitään kaupasta, kyttääkö ihmiset ja tunnistaa että olen Savosta? Oletko käynyt lääkärissä?
Mäkin taidan pysyä vaan nojatuolimatkailijana kun mulla on niin vähän rahaa et tuskin voisin matkustaa minnekään, ainakaan Tallinnaa pidemmälle.