rupean aina ikävöimään toista ja ajattelemaan, että oikeasti rakastan häntä.
Vai oisinkohan vaan umpipaska mies ja peiliä vailla?
Vai oisinkohan vaan umpipaska mies ja peiliä vailla?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Just se
Eikö hän enää hehkuta kuinka ihana olet? Onko hänestä kenties tullut epäluuloinen? epävarmakin? Onkohan hän saanut tietää jotain mistä ei pidä? Eikö julkisesti enää halua olla yhteydessä?
Käyttäydyt silloin väärin rakastettuasi kohtaan, tarkista omat juttusi. Tai haluat vaan ylenpalttista palvontaa, mikä ei ole ihan tervettä. Se hiipuu suhteessa aina.
Aloita tutkistelu itsestäsi ja sitten kannattaa yhdessä jutella. Rehellisesti.
Ei hän hehkuta, vaan hänelle riittää vähempikin. Hän tietää, että olen ollut rakastunut toiseen, mutta kiinni kuitenkin hänessä. Minä olen jo unohtanut, olinko koskaan niin rakastunut puolisooni kuin tähän toiseen. Sen tiedän, että erossa olo tästä toisesta tekee sekä fyysisesti että henkisesti htin kipeää ja tätä on jatkunut jo vuosia. Mutta, elämä on. Kumpi on kumpi, mikä aiheuttaa mitä, sivuille vilkuilu huonontaa suhdetta, ja miksi alun perin lähdin vilkuilemaan edes. No, ehkä vastaus tulikin jo tuossa.
Miksi sä sitten olet erossa tästä toisesta? Tietääkö hän edes tunteistasi?
Mun on vaikea ymmärtää näitä, jotka kiduttavat itseään suhteessa toiseen, vaikka se tekee fyysisesti ja henkisesti kipeää. Onko elämä oikeasti niin arvotonta asia, että sen voi tuhlata miten vain ja päiviä loputtomasti edessä? Miksi sitä ei voi rakastaa myös itseään, miksi pitää yrittää elää rakastaen toista, kun se ei edes onnistu.
Miksi?
Perseraiskaa lenkkimakkaralla niin jospa se suhde kehittyy siitä sitten terveeksi.
Voi olla, että alitajunnassasi haluat myös sabotoida suhteesi siksi, että rakastat toista.
Myönnäppä aloittaja itsellesi se että mitä tunnet ulkopuolista kohtaan on himoa ei muuta joten keskity siihen omaan kumppaniisi vaan hänkin voi katos kyllästyä suhun jos jatkuvasti niin teet.
Tuo ei hyödytä tiedät sen itsekkin. Kun huomaat noin käyvän, tiedät, ettei se silloin ole oikeaa rakkautta siihen toiseen. Joskus taas voi aidosti rakastuakkin toiseen, silloin pitää tosin olla tekemisessä sen toisen kanssa, että tunne syvenee ja syntyy kiintymys. Ihmisethän eroaa.
Olikohan tää mulle? Kuulosti niin tutulta jutusta. Tuli mieleen yks mulle tällä hetkellä tärkeä ihminen ja häneen liittyvä biisi. Mene ja tiedä...
Noin käy heikolle. Ei kestä huonoja päiviä, ei ole parisuhteeseen. Sellasen kanssa on huono luoda mitään pysyvää. Jos ei kasva ihmisenä ja mene yli kivien ja kantojen kun niitä tulee vastaan ei voi olla kestävää parisuhdetta. Jokaiselle tulee huonojakin päiviä, on kasvettava niistä yli ja elettävä ne läpi ja näe että vain sillä tavalla tulee kestävää ja pysyvää. Kun vikaa on jokaisessa, itsessäkin.
Sama vika. Jos suhteessa menee ihan hyvin, ei niin mieti muuta. Mut sitten kun ei mee, se on just noin. Voi välillä olla myös niinku joku ylempänä ehdotti, että sitä itse sabotoi suhdettaan.
Jos ihminen itse "sabotoi" suhdettaan tiedostamattaan,
hänellä on todennäköisesti SUHTEESSAAN PAHA olla.
Ehkä sä et ole käsitellyt tunteitasi ja olet edelleen kiinni siinä toisessa myös sekä näet nyt sen hyvän, mitä teillä on ollut ja kaipaat sitä takaisin. Sä et ole kohdannut itseäsi ja tuonkaan suhteen kipupisteitä, vaan vilkuilit sivulle ja ajattelit, että uusi suhde tekee olosi hyväksi ja ratkaisee sinun ongelmasi. Ehkä ymmärrät nyt, että suhteen vaikeudet vaatii myös sitä itsensä kohtaamista ja itsensä ymmärtämistä sekä ihmisenä kasvamista, ei niitä uusi suhde ja uusi ihminen elämässä paikkaa, vaan vain itse ihminen muuttaa omaa asennettaan, ajatustaan sekä käytöstään ja ratkoo suhteen ongelmia omalta osaltaan itsensä kanssa.
Mä en pystyis kommentoimaan ap:lle noin. Mutta mun mielestä siinä vaiheessa, kun pystyy näkeen mitä hyvää suhteessa on ollut ja mitä huonoa niin on jo aika pitkällä eron käsittelyssä. Joku voi oikeesti rakastua johonkin toiseen, joku voi paeta johonkin toiseen, joku voi paeta mielikuvitusmaailmaan ja sulkeutua sinne vaikka ihan täysin, en vähättelisi kenenkään tunteita.
Nimimerkki "mulletulimieleen" KIRJOITIT:
"Joku voi oikeesti rakastua johonkin toiseen."
VASTAAN:
Noinhan se on. On voinut joskus mennä, tavan vuoksi jonkun "ihan kivan" kanssa
yhteen, kun ei ole vielä tavannut ihmistä, johon todella rakastuisi. Tai ihminen voi
elämän myötä muuttua niin, ettei enää haluakaan olla saman kumppanin kanssa. (Esim. Eräs vatsasyöpään sairastunut, istuva kansanedustaja nainen erosi entisestä kumppanistaan,
koska ei enää kokenut, että suhde olisi ollut oikeanlainen. Hän on tästä julkisesti kertonutkin esim. Me Naisissa.)
Jokaisen pitää itse ratkaista, mitä elämältään haluaa, ja miten haluaa toimia. Toisilla ihmisillä ei loppujen lopuksi ole oikeutta määrätä muusta kuin omasta elämästään. Heillä ei ole oikeutta määrätä jotakuta muuta sen paremmin pysymään liitossaan kuin eroamaan siitä.
Ihmettelen kyllä, onko AP:n kysymys "trolli". Jos ulkopuolisiin ihastuu vain ja ainoastaan oman suhteensa huonoina kausina, USKOISIN, että kyse on haihattelusta. JOS OMA KUMPPANI TUNTUUKIN ITSELLE PARHAALTA VAIHTOEHDOLTA, ja HÄNTÄ TODELLA RAKASTAAN, kun suhteessa on seesteistä, on oikean kumppanin kanssa jo nyt.
Mutta jos OMA SUHDE on sillä tolalla, että pitää koko ajan kulkea kuin HEVONEN LAPUT SILMILLÄ, ettei vain tapaisi ketään, johon ihastuu tai rakastuu, omassa suhteessa ei liene kaikki hyvin. (Edellisessä en tarkoittanut kroonisia ihastujia, vaan niitä jotka ovat VUOSIKAUSIA RAKASTANEET OMAA KUMPPANIAAN, mutta sitten tilanne on muuttunut, ja ulkopuolisiin ihastumiset ovat tulleet mukaan kuvioihin.) Tuolloin pitää joko yrittää korjata oma suhde tai erota.
Uskon että jos jotakuta ihmistä todella rakastaa, niin ei hän unohdu mielestä, vaikka omassa suhteessa menisi hyvinkin. Hänet voi yrittää painaa mielessään taka-alalle silloin, kun omassa suhteessa menee "hyvin", mutta sieltä ne mielikuvat taas otollisella hetkellä pulpahtavat esiin. Ja kyllä se silloin taitaa olla se yksi ja tietty ihminen, jota ajattelee eikä USEAT IHASTUKSET.
AP. taitaa rakastaa kumppaniaan, koska
a) hän MIETTII muita, vain kun suhteessa menee huonosti - ei muuten,
b) hän kirjoittaa MONIKOSSA muihin ihastumisesta eikä kerro ihastuneensa yhteen tiettyyn ihmiseen, jota ajattelisi.
Ap., kuka oletkin, sinun pitää muistaa, että sitten kun olet kuolemassa vanhana pappana, et voi syyttää muita siitä, jos jäit rakkaudettomaan liittoon, sillä vastaus tulee olemaan:
"Olisithan sä voinut tehdä, mitä halusit! Suomi oli vapaa maa silloinkin, näissä asioissa.
Oma on ongelmasi, jos mua kuunnellessasi olet nyt tuntenut tehneesi väärin."
En kehota ap:ta eroamaan tai olemaan eroamatta, vaan keskustelemaan asiasta kaikkien osapuolten kanssa, ja päättämään sitten, miten hänestä on hyvä toimia.
Elämää ei anneta KALKKIVIIVOILLA TAKAISIN uudelleen elettäväksi sillä perusteella,
että teki vääriä ratkaisuja - pyrkiessään miellyttämään ja kuuntelemaan muiden haluja.