Onko Karstulassa näkyny laajakaistan kauppaajia?

Meijän suunnassa Mulikassa ja Kalmarissa uhotaan tiistaina alennuksilla. Tulkaa kuulolle!

Pressan puhe ei kunnolla kuulunu. Kenen kuitua mahto olla?

Mielipidekirjoitus 31.10.2017 03:00 Keskisuomalainen, lainaus

Miten tässä näin kävi? Lanneveen-kenu edelleen asialla. Voimia vaan hänelle.

Vastaus otsikon kysymykseen oli etukäteen tiedossa. Keski-Suomen laajakaistahanke oli alun perin epäkelpo, ja siitä varoiteltiin. Kuntien kukkaroille silti haluttiin.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista on Keski-Suomen käräjäoikeudessa tuomittu palauttamaan liittymien ennakkomaksuja Jyväskylälle, Saarijärvelle ja Viitasaarelle miljoonia euroja.

Pohjanmaan käräjäoikeus päättänee osuuskunnan saneerausohjelman hyväksymisestä marraskuussa. Yksityiset ennakkomaksajat jäänevät näppejään nuolemaan, ehkä kaupungitkin. Mahtavatko käräjäoikeudet keskustella keskenään?

Kymmenen kunnan Keski-Suomen Verkkoholding Oy /Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on vakavissa ongelmissa. Löytyykö konkurssin välttämiseksi muita keinoja kuin jatkuva vierailu omistajakuntien kukkaroilla? Kyseessä on kymmenien, satojen miljoonien eurojen hukkainvestointi. Liittymien määrä ei riitä verkon ylläpitoon.

Vuodesta 2011 alkaen Keski-Suomen laajakaistahankkeen toteutusta on kyseenalaistettu. Miksi kuntapäättäjämme käyttävät holtittomasti valtaa ja veronmaksajien rahoja epäkelpoon hankkeeseen?

Entinen Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen totesi jo 16.11. 2010: "Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. (..) Tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee mönkään. Se pitäisi kaikkien tiedostaa."

Hanketta tekohengitettäessä arvostelijoita on syytelty ja käytetty monia salauksen, harhautuksen ja kunnallispoliittisen kikkailun keinoja. Ei ole väärin todeta, että valtionhallinnon valmistelijoita on yritetty kytkeä hankkeen tukemiseen kyseenalaisin menetelmin jopa lainmuutosten valmistelussa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on ainoana heristänyt sormeaan hankkeelle.

Viranomaisten on syytä selvittää, mihin kuntien ja yksityisten etukäteistilaajien rahat ovat oikeasti menneet. Pitää myös selvittää mahdolliset lainrikkomukset ja ryhtyä toimiin niiden johdosta. Laajakaistahanke pilaa Suomen mainetta korruptoitumattomana maana.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Ei hätää. Karstula maksaa. Se on tottunut pelastamaan konkurssikypsiä yrityksiä.

Juuri näin,vastuutonta talousasioiden hoitoa Karstulassa.
Valon miljoonat on hukka syönyt,kuka kantaa sen kuuluisan vastuun mokaamisista?
Vastausta odotellessa.
Veronmaksaja

Halvalla kiinni laajakaistaan tarjous-kuulutuksen sokaistamana. Lehti-ilmoituksin kun pyydetään halvalla liittymään laajakaistaan. Yleistä Keski-suomessa lainaus joka kylmmää......tiivistetysti tässä missä nyt mennään. Herätys Takkala!!

Lueskelin, että KSVV:n liikevaihto v. 2016 oli 693 723€ ja henkilöstökulut 353 086€. Huomion arvoista on vielä että vajaa 26 000 000€ kuntien takaamia lainoja muutettiin sijoituksiksi vapaan omaan pääomanrahastoon. Tällä vunklaamisilla saadaan nyt KSVV:n tilinpäätös näyttämään hyvältä. Millä maksellaan lainojen lyhennykset ja korot. Alennusmyynti kuitutarjoukset pitäisi myös jollain tavalla maksaa. Kunnilta pyydellään todennäköisesti taas lisää rahaa? Älkää kunnat menkö lankaan, vaan teettäkää konsernitilinpäätös, niin näette missä mennään. Kuntien valituksia on 7 hallinto-oikeuksissa, ja näillä päätöksillä tulee olemaan suuret merkitykset tämän yhtiön tulevaisuuden näkymissä. Nyt kannattaa kyläkuntien miettiä tarkasti että lähtevätkö perustamaan kyläverkkoja.

Henkilöstö konttuurita löytyy tästä linkistä. Iso on porukka, henkilöstökulut 353 086€. Yhteystiedoissa 11 henkilöä.

"Jostain luin, että toimistolla olisi vain kaksi työntekijää?????"

https://ksvv.fi/yhteystiedot-2/

Rupukuntien valokuituyhtiöllä Pääkonttori oikein Jyväskylän Kauppakeskus Kolmikulmassa Puistokadulla ja henkilöstökulut 353 086€. Jyväskylä ei edes kuulu mitenkään KSVV OY:hyn. Olisikohan toimipaikan saanut jostakin allaolevien kirkonkylästä halvemmalla. Vaikka Petäjävedeltä. Rahamiesten hommaa.
Tässä kaikki osakaskunnat KSVV OY. Konnevesi Kannonkoski Toivakka Kyyjärvi Karstula Multia Luhanka Pihtipudas Kivijärvi Petäjävesi.

Päälle 100 000 euron on tällä kuituverkkoyhtiön toimitusjohtajallakin tuloja vuonna 2016

694 000 euroa liikevaihtoa ja 1,2 miljoonaa tappiota v. 2016.

Mitenkähän niinkuin omasta mielestä meni...?

Lisätään tappioihin vajaa 500 000€. Multian menetettyjä tukia.Nämäkin oli merkitty tilinpäätöksessä saataviin. Oikea tappio on noin 1,7 miljoonaa euroa. Ja tänä vuonna taas tulossa lisää. Kaivellaan taas kukkaroa koska ollaan suuria osakkeenomistajia.

Päättäjät tuomiolle aina silloista Keski - Ssuomen liiton johtoa myöten. KSVV on myös osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtajan omien asioiden yhteistyökumppanuuteen. Mitähän se tarkoittaa???

Tappiohin tullee lisätä oikeuden määräämät miljoonien korvaukset luopuneille kunnille.

Onko laitettu jo varaus Karstulan talousarvioon uusista maksuista?

Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Vastuuhenkilöitä kaivataan,ketkä teki päätöksen Karstulassa,kaivakaa pöytäkirjoista nimet selville.

Laajakaistan k(a)uppaajia pyörii nurkissa. Hus-hus...

kuitua kaupitellaan nyt jo 100 eurolla. Mikäli aikoo hankkia, kannatt sopia, että maksaa vasta, kun kuitu on rakennettu.