Anoreksia hiipii elämää

Hei. Olen 28v nuori nainen. Mul on alkanut mennä syömisten kaa huonosti. Otan mittoja aamulla aina, ihailen laihaa vatsaa ja luita. Mul on masennus ja asun yksin lemmikkejä seurana. Työkokeilu päättyi, on ollut eroa, kämppä on irtisanottu ja uus on ku tänne ilmestyi torakoita.

Tykkään näläst ja on ihana jos näyttää pienemmält. Joka paikassa on ylimääräistä. Oon normaali painoinen ja menkat tulee miten sattuu. Liikunta antaa luvan syödä enemmän. Haukun itteäni ja on välil kylmä ja en ansainnut ruokaa ja rakkautta. Kaikkea on ollut menneisyydes. Lääkkeet ja terapia on. Ystäviä on joitain. Peilissä näkyy lihava sika usein joka herkuttelee liikaa. Siro kroppa ois kiva ei liikaa muotoja. Tuntuu että nälkäisenä on heikompi vastustaa anoreksiaa. Kukaan ei oikeestaa ota todesta ja tiedä kunnolla mitä mul on päässä. Miltä tää kuulostaa. Oon joskus oksentanu ruokia. Lasken kaloreita laskuril ja ruoka menee vaikeasti alas kun elämän ilo on hukassa.
585
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

kuullostaa että kaipaat rakkautta ja huomiota. että joku hyväksyis ja rakastais sinua omana itsenäsi.

Äänestä
  • Niimpä ja viha ja rakkaus suhde itteen ja ruokaan. Kontrollin tarve, pettymykset, masennus

    Äänestä

Minä tykkäsin syödä ja söin hyvin... Aina joskus syöminen on todella vaikeaa ja on pakko pakottaa itseni syömään.. On aikoja kun syö hyvin. Mutta kun elämä potkii niin ruoka ei maistu. Nälästä en tykkää. laihtua en halua mutta syöminen on vain pakollista ja en nauti siitä lainkaan... Kuulostaa ihan erikoiselta mutta olen alkanut pelkäämään että jos en saa tätä syömättömyytä kuriin nii minulle käy huonosti. Haluaisin taas nauttia syömisestä. Syöminen on ainut asia mitä voin päättää... Kaikkea muuta p*skaa on pakko sietää. Pelkään että minulle on tulossa jonkin asteinen syömis häiriö koska normaalia tämä ei ole.

Luulin että syömis häiriöt on vain teinien ongelma ja aikuisena minulle ei voisi tulla...

Läheiset ovat Jo huolissaan minusta ja pelkäävät minun puolestani.

Äänestä

Minä tykkäsin syödä ja söin hyvin... Aina joskus syöminen on todella vaikeaa ja on pakko pakottaa itseni syömään.. On aikoja kun syö hyvin. Mutta kun elämä potkii niin ruoka ei maistu. Nälästä en tykkää. laihtua en halua mutta syöminen on vain pakollista ja en nauti siitä lainkaan... Kuulostaa ihan erikoiselta mutta olen alkanut pelkäämään että jos en saa tätä syömättömyytä kuriin nii minulle käy huonosti. Haluaisin taas nauttia syömisestä. Syöminen on ainut asia mitä voin päättää... Kaikkea muuta p*skaa on pakko sietää. Pelkään että minulle on tulossa jonkin asteinen syömis häiriö koska normaalia tämä ei ole.

Luulin että syömis häiriöt on vain teinien ongelma ja aikuisena minulle ei voisi tulla...

Läheiset ovat Jo huolissaan minusta ja pelkäävät minun puolestani.

Äänestä

Jätän aterioita väliin. Joskus harvoin joudun valehtelemaan että olen syönyt koska eihän aikuinen voi surumielisyyden takia saada syömishäiriötä. En todellakaan halua sellaista tilannetta että joutuisin tämän takia sairalaan koska olen saanut sairaalasta ihan tarpeeksi ja tiedän että sairaala maailma ei auttaisi minua vain pahentaisi ahdistusta ja pelkoa että kuolen sinne.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Loneless-89 kirjoitti:

Hei. Olen 28v nuori nainen. Mul on alkanut mennä syömisten kaa huonosti. Otan mittoja aamulla aina, ihailen laihaa vatsaa ja luita. Mul on masennus ja asun yksin lemmikkejä seurana. Työkokeilu päättyi, on ollut eroa, kämppä on irtisanottu ja uus on ku tänne ilmestyi torakoita.

Tykkään näläst ja on ihana jos näyttää pienemmält. Joka paikassa on ylimääräistä. Oon normaali painoinen ja menkat tulee miten sattuu. Liikunta antaa luvan syödä enemmän. Haukun itteäni ja on välil kylmä ja en ansainnut ruokaa ja rakkautta. Kaikkea on ollut menneisyydes. Lääkkeet ja terapia on. Ystäviä on joitain. Peilissä näkyy lihava sika usein joka herkuttelee liikaa. Siro kroppa ois kiva ei liikaa muotoja. Tuntuu että nälkäisenä on heikompi vastustaa anoreksiaa. Kukaan ei oikeestaa ota todesta ja tiedä kunnolla mitä mul on päässä. Miltä tää kuulostaa. Oon joskus oksentanu ruokia. Lasken kaloreita laskuril ja ruoka menee vaikeasti alas kun elämän ilo on hukassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu