Hintoihin on tullut tällä vuosituhannella roimasti lisähintaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vuonna 2004 pellon keskihinta hentaarlilta oli 6973 euroa. Tänä vuonna hehtaarilta on joutunut maksamaan 12 686 euroa. Arvo on siis liki kaksinkertaistunut. Ovatko hinnat jo karanneet käsistä?
Pellon hinta indikoi hyvää kannattavuutta
captuki
10176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Helsingin asuntojen korkeat hinnat indikoi helsinkiläisten korkeaa palkkatasoa.
Helsingissä asuu paljon kansanedustajia , ministereitä , valtion maatalousvirkamiehiä , tuottajajärjestöjen järjestöjyriä , elintarvikealan pörssiyhtiöiden henkilökuntaa , metsäteollisuuden johtajia yms. Kaikki varsin hyvin palkattuja
Helsingin korkeat vuokrat indikoi asumistukien hulluja tasoja.
Ajatelkaapa hehtaarin pelto vajaa 500e/v hesan yksiö KELASTA yli 1200e/kk laskekaa siitä.
Helsingissa asuu myös aivan tavallisia duunareita, pikkuvirkamiehiä., palvelualojen työntekijöitä, ratikka ja bussikuskeja, sairaanhoitajia ja siivoojia.
Peltoalaa ei enää juurikaan pysty suurentamaan, eli miltei kaikki viljelyksessä oleva pelto on jo jonkun onistuksessa, samoin Helsingin keskustan asunnot, siksi asuntojen ja peltojen omistajat haluavat saada mahdollisimman hyvän hinnan omaiauudestaan.
Juurihan hallitus sanoi suomessa olevan metsiä enemmän kuin muissa EU maissa joten hakkuuta voidaan lisätä. Kyllä siellä sitä lisäpeltoakin löytyisi. Mutta nyt tullaan siihen maataloustukeen , saako sitä raiviopellolle mikä nostaisi pellon arvoa verovaroin?
Helsinkiin kyllä tulee asuntoja kuin sieniä sateella , siitä taas pitää huolen alhainen laina korko.
Ekkö nää tiiä. Jokaine voi jämpti mielestä alkaha viljelemähä. Kannuksen hanun mukaan ei tartte periä ku pannaha fiiniks.
Uudella raivatulla pellolla ei ole tukioikeuksia ennenkuin niitä saisi kansallisesta varannosta jonne niitä on siirtynyt tuotannosta poistuneista pelloista.
Kun nyt maataloiustuet ovat osa maataloustuloa tuotannosta saadun rahan kanssa ja siksi tuottajahinnat ovat keinotekoisen alhaalla, ei pelkällä viljanmyyntitulolla jää riittävästi katetta, ei raiviopeltojen viljely ole kannattavaa.
Peltoja kuitenkin jonkin verran vielä raivataan odottamaan tukioikeuksien saantia ja seuraavan sukupolven viljelyn jatkajaa.
Pellon hinta indikoi pelkästään sitä, että se on taloudellisessa mielessä hyvä sijoituskohde. Samoinkuin metsä tai kiinteistöt. Kun pankeistakin tarjotaan 0-korkoja...
Niin, uutta maata ei enää valmisteta, sanotaan.
Kun maapallon väkiluku kasvaa ja samalla ruoan tarve, ruoka menee aina kaupaksi ja pelto on tulevaisuuden sijoituskohde samoin metsä, puuta tarvitaan eri muodoissa.
Luovalla kirjanpidolla saa törseit tuonkin fiksattua.