Työllistyykö kielentutkija? (Rehellinen vastaus!)

Olen miettinyt jatko-opintoja lukion jälkeen ja suomen kieli kiinnostais, mutten missään olosuhteissa halua opettajaksi, mikä ois aika varma nakki työn suhteen. On sen verran pahat koulukiusaamistraumat takana, että tunnen lähinnä syvää inhoa parikymmenpäistä oppilaslössiä kohtaan. Aina pahempi, jos luokka ois vielä isompi.

Mutta miten on kielentutkimuksen laita? Työllistyykö siitä oikeasti yhtään mihinkään, vai luenko itseni ainoostaan kortistoon, jos sellaista ryhdyn opiskelemaan?
Ilmoita


Mitä sinä itse ajattelet, mitä kielentutkija tekee ja missä?

Työllistyminen riippuu aika paljon muistakin tutkintoon sisältyvistä aineista. Joku työ aina löytyy. Joustava on syytä olla. Varsinaisia kielentutkijoita lienee lähinnä yliopistoissa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Voin sanoa, että äidinkielen opettajia on enemmän kuin tarvitaan, "varma nakki" opettajuuskaan ei siis ole.

Suomen kielen opinnot on jossain määrin riski, mutta oikealle henkilölle palkitseva ja voi viedä aina professorin töihin asti. Yliopistossa työssä yhdistyy tutkimus ja opetus.

Nykyään ja varmaan tulevaisuudessakin moni ansaitsee leipänsä maahanmuuttajien suomen opettajana. Olisiko sekin kauhistus?
Ilmoita
No oon käsittänyt, että kielentutkijan tehtävät on aika moninaisia. En oikein osaa sanoa, mitä kielentutkija sitten tekisi ihan konkreettisesti, kenties erilaisia tutkimusprojekteja olis aina meneillään kielen rakenteesta, muutoksesta ja tulevaisuudesta.

Toi olikin ihan uusi tieto mulle, että äikän opettajia on liikaa jopa. Mulle on väitetty, että opettajat saa töitä. Noh, en ole kuitenkaan suuntautumassa sille alalle. Maahanmuuttajien suomen opetus voisi olla ihan varteenotettava työnkuva, jos ne olis aikuisia (ja hiukan teini-ikäisiä fiksumpia), mutta toisaalta jännitän melkoisesti esiintymistilanteita. Toisaalta taas pahin jännitys vois mennä ohi jossakin vaiheessa.

Kiitos sulle kuitenkin näistä tiedoista, toivottavasti oon taas vähän viisaampi tulevaisuuden suhteen :)
Ilmoita
Jos kiinnostuksen kohteesi on työllistyminen, niin yliopisto ei ole sinua varten, vaan ammattikoulu. Yliopistoon mennään opiskelemaan, koska halutaan tietää.
8 VASTAUSTA:
No kyllä yliopistossakin on hyvä miettiä työllistymismahdollisuuksia, kun ala valitaan. Tottakai mua myös kiinnostaa tietää kielentutkimuksesta ja suomen kielestä enemmän - sitä vartenhan mä sitä lukisin - mutta en halua heittää roskikseen aikaa ja vaivaa vaatinutta koulutusta, jos alalla ei ookaan yhtään töitä.
Yksikään ihminen ei lähde yliopistoon opiskelemaan vain opiskellakseen ja saadakseen tietoa. Kyllä tähtäimessä on käytännössä aina myös mielenkiintoiset ja joskus hyväpalkkaisetkin työt.
Noin puhuu vaan ihminen, joka ei yliopistossa opiskele. Opiskelu on eri asia kuin työ. Jos työn hankkiminen on elämäsi tarkoitus, niin tosiaankin ammattikoulu on sinua varten.
suomineito__ kirjoitti:
No kyllä yliopistossakin on hyvä miettiä työllistymismahdollisuuksia, kun ala valitaan. Tottakai mua myös kiinnostaa tietää kielentutkimuksesta ja suomen kielestä enemmän - sitä vartenhan mä sitä lukisin - mutta en halua heittää roskikseen aikaa ja vaivaa vaatinutta koulutusta, jos alalla ei ookaan yhtään töitä.
Kielentutkimuksessa on hyvin vähän töitä. Asia ratkaistu. Seuraava!
valmistunut kirjoitti:
Noin puhuu vaan ihminen, joka ei yliopistossa opiskele. Opiskelu on eri asia kuin työ. Jos työn hankkiminen on elämäsi tarkoitus, niin tosiaankin ammattikoulu on sinua varten.
Elämän tarkoitus ei ole työn hankkiminen, elämän tarkoitus ei myöskään ole opiskelu, mutta opiskelun tarkoitus (yliopistossakin) on mieleisiin töihin pääsy sitten valmistuttua.
Yliopisto-opiskelu on tiedon hankkimista, itsensäkehittämistä. Työpaikka etusijalla, paikkasi on ammattikoulu.
javalmistunut kirjoitti:
Yliopisto-opiskelu on tiedon hankkimista, itsensäkehittämistä. Työpaikka etusijalla, paikkasi on ammattikoulu.
Kyllä olet vielä keskenkasvuinen ja musta-valkoinen.

Täällä ei kukaan ole väittänyt, että työpaikka on etusijalla opiskeluaikana. Mutta kyllä jokainen tolkun opiskelija opiskelee myös työllistyäkseen hyviin töihin. Sitä varten sitä tietoa hankitaan. Muuten käy huonosti.

En osaa kuvitella esimerkiksi lääkäriopiskelijaa, joka ei ajattelisi aikanaan työllistyvänsä hyvin ja vieläpä hyvällä palkalla. Sitä varten nämä opinnot on valittu.

Mutta nimimerkki "javalmistunut" taitaa olla itse juuri sellainen amisjuntti, joka ei ole koskaan ollut yliopiston lähelläkään.
myösvalmistunut kirjoitti:
Kyllä olet vielä keskenkasvuinen ja musta-valkoinen.

Täällä ei kukaan ole väittänyt, että työpaikka on etusijalla opiskeluaikana. Mutta kyllä jokainen tolkun opiskelija opiskelee myös työllistyäkseen hyviin töihin. Sitä varten sitä tietoa hankitaan. Muuten käy huonosti.

En osaa kuvitella esimerkiksi lääkäriopiskelijaa, joka ei ajattelisi aikanaan työllistyvänsä hyvin ja vieläpä hyvällä palkalla. Sitä varten nämä opinnot on valittu.

Mutta nimimerkki "javalmistunut" taitaa olla itse juuri sellainen amisjuntti, joka ei ole koskaan ollut yliopiston lähelläkään.
Hohhoijaa! Teitä yleistä höpinää levittäviä utiliteettifetisistisiä juntteja on tullut yliopistoon yhä vain enemmän, kun isompi siivu väestöstä pääsee yliopistoon. Yliopisto ei ole mutterinvääntöä. Mitään takeita työpaikasta ei ole.
+Lisää kommentti
Aina tarvitaan koodinpurkajia ja kielen (kielten) rakenteen osaajia. Poliisi,puolustusvoimat, erilaiset ihmisten profiloinnit, maahanmuuttoasiat, tekoälyn puheohjaus, tekoälyn syntaksi, historian tutkimus, digitalisaatio,kyberosaaminen jne. Loputon kenttä asioita kielentutkijalle.
Ilmoita
onhan niitä uravaihtoehtoja lingvistille. Kieltenopettajan ura on vain yksi monista.
http://study.com/articles/Become_a_Linguist_Step-by-Step_Career_Guide.html
1 VASTAUS:
Kielenopettaja ei ole lingvisti. Eikä kääntäjä tai tulkki. Eikä kirjallisuusihminen. Eikä psykologi. Eikä antropologi.
+Lisää kommentti
Suurin osa fennisteistä työllistyy opettajaksi, jos ylipäätään työllistyy. Vuosikurssinsa paras tai kaksi parasta saattaa yltää tutkijan uralle. Yksittäisiä ihmisiä työllistyy lisäksi aina sekalaisille aloille, esimerkiksi henkilökohtaisten suhteiden ansiosta.

Opetustehtäviä karttavan ei mielestäni kannata mennä suomen kieltä opiskelemaan, jos ei ole takataskussa jotakin poikkeuksellista keinoa työllistää itsensä sillä osaamisella. Sivuaineena opiskelu on sitten eri juttu.
1 VASTAUS:
Tästä olen täysin samaa mieltä. Jos opettajan ura on kauhistus, on syytä opiskella jotain muuta kuin suomen kieltä.

Opetustehtäviä varten tutkintoon pitää sisältyä myös kirjallisuusaine eli joko kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede. Lisäksi vielä opettajan pedagogiset opinnot. Siinä se tutkinto sitten onkin.

Kielentutkijaksi päätyminen on suhteellisen harvinaista, mutta onhan niitä aina joku. Tällöin tutkintoon kuuluu myös esim. yleinen kielitiede tms. Latinan opinnot eivät olisi haitaksi. Tai toinen kotimainen. Tai suom.-ugr. kielitiede. Intoa ja sydämen paloa kielentutkimukseen tarvitaan runsaasti. Tutkijaksi aikova jatkaa opintoja tohtoriksi asti.

Joka tapauksessa opettajan opinnot olisi hyvä sisällyttää tutkintoon, mutta tällöin tarvitaan myös se kirjallisuusaine.
+Lisää kommentti
Tekoälyn kehittäminen tarvitsee kielitieteilijöitä. Kielen syntaksi ja semantiikka on ohjelmistokoodauksen perusta. Itse jos olisin nuorempi niin panostaisin lingvistiikkaan juuri nyt.
Kysyntä tulee olemaan runsasta.
https://www.cio.com/article/3193777/artificial-intelligence/why-ai-careers-can-start-with-a-degree-in-linguistics.html
5 VASTAUSTA:
Vähän alaa nähneenä en voi olla hymyilemättä. Niin naiivia. Tällaiset projektit palkkaavat lähinnä insinöörejä (kaikkialla maailmassa). Joku on voinut lukea (harrastuksena) jotain kieltä, joku jopa käynyt jonkun kielitieteen perusteet -kurssin, jossa on naureskellut kurssin pitäjien "mielipiteille". Jne.
Alalla oleva todellinen lingvisti oppii pitämään päänsä kiinni. Joskus olen kuitenkin itsekin yrittänyt korjata järjettömimpiä väitteitä, mutta ei se koskaan mihinkään johda.
valmistunut kirjoitti:
Vähän alaa nähneenä en voi olla hymyilemättä. Niin naiivia. Tällaiset projektit palkkaavat lähinnä insinöörejä (kaikkialla maailmassa). Joku on voinut lukea (harrastuksena) jotain kieltä, joku jopa käynyt jonkun kielitieteen perusteet -kurssin, jossa on naureskellut kurssin pitäjien "mielipiteille". Jne.
Alalla oleva todellinen lingvisti oppii pitämään päänsä kiinni. Joskus olen kuitenkin itsekin yrittänyt korjata järjettömimpiä väitteitä, mutta ei se koskaan mihinkään johda.
oletko siis aivan varma ? Tilannekuva muuttuu koko ajan. http://study.com/articles/Become_a_Computational_Linguist_Career_Roadmap.html
Nämä suurelle yleisölle suunnatut höpinät eivät muuta kokonaiskuvaa. Ei tilannekuva muutu koko ajan. Nämä elämänkestävä opiskelu, kaikki muuttuu ja parin vuoden päästä et osaa mitään ja muut höpinät on tehty huijaamaan suurta yleisöä. Vankka perusta omasta alasta on hyvä perusta myös vuosikymmenien päästä. Jotkut projektit voivat alussa käyttää ihan HC-lingvistiä, mutta kun esimerkiksi tietokoneelle sopiva esitys suomen kieliopista on saatu tehtyä, se lingvisti menettää ensimmäisenä työpaikkansa, kun jonkinmoinen taloudellinen vaikeus iskee, ellei sitten jo aluksi palkattu projektilaisena. Ja joo, omakohtaista kokemusta on.
valmistunut kirjoitti:
Nämä suurelle yleisölle suunnatut höpinät eivät muuta kokonaiskuvaa. Ei tilannekuva muutu koko ajan. Nämä elämänkestävä opiskelu, kaikki muuttuu ja parin vuoden päästä et osaa mitään ja muut höpinät on tehty huijaamaan suurta yleisöä. Vankka perusta omasta alasta on hyvä perusta myös vuosikymmenien päästä. Jotkut projektit voivat alussa käyttää ihan HC-lingvistiä, mutta kun esimerkiksi tietokoneelle sopiva esitys suomen kieliopista on saatu tehtyä, se lingvisti menettää ensimmäisenä työpaikkansa, kun jonkinmoinen taloudellinen vaikeus iskee, ellei sitten jo aluksi palkattu projektilaisena. Ja joo, omakohtaista kokemusta on.
FYI. Tietysti jos näkee että opiskelu on turhaa puuhaa ( johtaa työttömyyteen) niin voihan sen noinkin perustella. Ei kaikki tietämys vaihdu parissa vuodessa, mutta koko ajan on muutos ja kihinä käynnissä. Välillä muutos iskee tsunamina. Olen nähnyt monta kertaa kun se muutoksen aalto tulee ja pyyhkii. Itsekin mennyt sen mukana. Kivijlalkakaupat katoavat kun amazon ja alibaba vievät markkinaosuuksia. Hän, joka tuudittautuu kerran opittuun jää helposti rannalle. Uuden Itseopiskelu ja kertailu ovat kovaa valttia. Ainoa pysyvä on muutos. Kyky ja halu oppia uutta koko ajan on myös asennekysymys. Ei elinikäinen opiskelu ole huuhaa tarinaa. On hyvä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Lingvistikin voi opetella koodaustaitoja ja robotiikkaa ja esiintymistä. Työpaikat kulkevat aina samaan suuntaan kuin tulevaisuus. Täytyy pitää itsensä iskussa. Mainittu AI on paljon muutakin kuin vain ohjelmointia ja koodin hakkaamista perinteisessä mielessä. Kun olet menettänyt työpaikkasi sehän kertoo selvästi että tilannekuva muuttui. Se ei ollut sinun vikasi. Se tapahtui koska ympäröivä tilanne muuttui jälleen kerran.
https://www.indeed.com/q-Computational-Linguistics-jobs.html
Grey_Goo kirjoitti:
FYI. Tietysti jos näkee että opiskelu on turhaa puuhaa ( johtaa työttömyyteen) niin voihan sen noinkin perustella. Ei kaikki tietämys vaihdu parissa vuodessa, mutta koko ajan on muutos ja kihinä käynnissä. Välillä muutos iskee tsunamina. Olen nähnyt monta kertaa kun se muutoksen aalto tulee ja pyyhkii. Itsekin mennyt sen mukana. Kivijlalkakaupat katoavat kun amazon ja alibaba vievät markkinaosuuksia. Hän, joka tuudittautuu kerran opittuun jää helposti rannalle. Uuden Itseopiskelu ja kertailu ovat kovaa valttia. Ainoa pysyvä on muutos. Kyky ja halu oppia uutta koko ajan on myös asennekysymys. Ei elinikäinen opiskelu ole huuhaa tarinaa. On hyvä nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Lingvistikin voi opetella koodaustaitoja ja robotiikkaa ja esiintymistä. Työpaikat kulkevat aina samaan suuntaan kuin tulevaisuus. Täytyy pitää itsensä iskussa. Mainittu AI on paljon muutakin kuin vain ohjelmointia ja koodin hakkaamista perinteisessä mielessä. Kun olet menettänyt työpaikkasi sehän kertoo selvästi että tilannekuva muuttui. Se ei ollut sinun vikasi. Se tapahtui koska ympäröivä tilanne muuttui jälleen kerran.
https://www.indeed.com/q-Computational-Linguistics-jobs.html
Höpöhöpö.
+Lisää kommentti
Sivuaineiksi ohjelmointia, kognitiotiedettä, yleistä kielitiedettä, fonetiikkaa, kognitiivista neurotiedettä tai mitä nyt sattuu sopimaan omaan opiskeluohjelmaan, jolloin AI-puolelta löytyy hyvin hommia, kunhan teet gradun ko. aihealueelta.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Työllistyykö kielentutkija? (Rehellinen vastaus!)

Olen miettinyt jatko-opintoja lukion jälkeen ja suomen kieli kiinnostais, mutten missään olosuhteissa halua opettajaksi, mikä ois aika varma nakki työn suhteen. On sen verran pahat koulukiusaamistraumat takana, että tunnen lähinnä syvää inhoa parikymmenpäistä oppilaslössiä kohtaan. Aina pahempi, jos luokka ois vielä isompi.

Mutta miten on kielentutkimuksen laita? Työllistyykö siitä oikeasti yhtään mihinkään, vai luenko itseni ainoostaan kortistoon, jos sellaista ryhdyn opiskelemaan?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta